Lapsen hankkiminen ja alkoholistinen sukurasitus
Minun ja puolisoni suvuissa on paljon alkoholismia. Omat vanhempani ovat alkoholisteja, samoin muutama suvusta. Puolison vanhemmat ovat normaaleja, mutta niistäkin suvuista löytyy alkoholisteja enoista lähtien. Itse emme ole alkoholisteja ja alkoholi ei ole meidän juttu. Silti sukurasitus ahdistaa, varsinkin kun on mietitty lapsia. Pelottaa että tekee mitä tahansa, riski sairastua johonkin riippuvuuteen on korkea. Olenko ihan pihalla pelkoni kanssa, ajatteleeko kukaan muu näitä etukäteen?
Kommentit (7)
Alkoholismi ei ole geneettisesti periytyvä ominaisuus, vaan itse aiheutettu riippuvuus. Tapa ja sosiaaliryhmän juomiskulttuuri voi seurata käyttäytymismallin omimiseen asti. Kyse on yksilön sisäistämistä näkemyksista ja henkilökohtaisista valinnoista alkoholin suhteen.
Vie lapset tarpeeksi usein sukulaisille silloin kun ovat tuhannen tuoterissa. Shokkihoitoa.
Alkoholismi on oma valinta. Molemmat vanhempani olivat väkivaltaisia alkoholisteja, mutta minä en ole väkivaltainen tai riippuvainen mistään.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi ei ole geneettisesti periytyvä ominaisuus, vaan itse aiheutettu riippuvuus. Tapa ja sosiaaliryhmän juomiskulttuuri voi seurata käyttäytymismallin omimiseen asti. Kyse on yksilön sisäistämistä näkemyksista ja henkilökohtaisista valinnoista alkoholin suhteen.
Kyllä alkoholismi on jossain määrin perinnöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vie lapset tarpeeksi usein sukulaisille silloin kun ovat tuhannen tuoterissa. Shokkihoitoa.
Ei. Lapset oppivat, että koska he eivät ole housut nilkoissa konttaavia rapajuoppoja, he voivat turvallisesti litkiä alkoholia. Alkoholismi kehittyy vaivihkaa ja tajuamatta. Jos vertaa itseään juoppoihin, voi aina kuvitella olevansa suhteellisen raitis.
Tärkeää on yrittää vaikuttaa siihen minkä lapsi kokee normaaliksi.
Sukurasitus on todellinen. Suomesta vaan ei taida oikein löytyä montaa sellaista sukua mistä ei aina muutamaa alkoholisoitunutta henkilöä löytyisi.
Kyse on enemmän saadusta elämänmallista ja opituista tavoista. Opeta lapsesi hyväksymään itsensä ja käsittelemään tunteitaan, niin hänellä ei ole tarvetta hukuttaa murheitaan viinalla myöhemmin elämässä.