Mitä oikeasti yli viisikymppinen työtön voi tilanteelleen tehdä?
Ei kertakaikkiaan mitään. Itse jouduin pitkästä aikaa pistäytymään työkkärissä, koska jouduin töistä lyhyelle lomautukselle. Siinä sivussa näin kun juurikin arviolta hieman päälle viisikymppinen asiallisen oloinen henkilö asioi omilla asioillaan. Sen verran kuulin, että hän totesi jo hieman tuskastuneella äänellä, että: "Kun ne ei valinneet minua sinne koulutukseenkaan".
Tästä voi jo sivullisenakin päätellä, että henkilöllä olisi aito halu ratkaista työttömyystilanteensa, mutta mitä hän oikeasti voi, kun yhteiskunta ei luo sille edellytyksiä?
Kommentit (25)
Joo, nykyään aika vaikeaa tulla valituksi työhön jos on 50+.
Eikä niistä koulutuksistakaan mitään apua ole, vaikka kouluttautuisit mihin ammattiin, niin kumman luulet firman valitsevan nuoren juuri kouluttautuneen vai 50+ sellaisen?
Oppisopimuksella lähihoitajaksi , töitä riittää varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Joo, nykyään aika vaikeaa tulla valituksi työhön jos on 50+.
Eikä niistä koulutuksistakaan mitään apua ole, vaikka kouluttautuisit mihin ammattiin, niin kumman luulet firman valitsevan nuoren juuri kouluttautuneen vai 50+ sellaisen?
No varmasti nuoremman tilanne on helpompi koulutuksen jälkeenkin, mutta pitäisi yhteiskunnan antaa motivoituneille yli viisikymppisille kuitenkin heidän työnsaantiaan edistävä koulutusmahdollisuus, koska ilman sitä he ovat vielä heikommilla.
ap
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Kävikö kovastikin kipeää, kun järki lähti?
Koitin viiskymppisenä opiskella vielä uutta ammattia Ja koko ajan haukuttiin kielitaitojeni puutteita ja liian vanhaksi Kaikki viiskymppiset keskeyttivät kun eivät kestäneet sitä vittuilua kun ei kukaan oppinut ihan heti.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Et näköjään tiedä yhtään mistä puhutaan, halusit vain päästä sanomaan että oma vika.
Itsellä on yliopistotutkinto (KTM) ja kolme alempaa tutkintoa mutta kun ikä on väärä ja sairashistorian vuoksi aukkoja viime vuosilta niin työnatajien silmissä en ole yhtään sen parempi kuin kouluttamaton pitkäaikaistyötön.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Luuletkos, että työtön voi olla kirjoilla yliopistossa? Ei voi, ota selvää asioista. Opintotukeakaan ei enää saa, jos ne on jo käytetty aiempiin tutkintoihin. Minä en ainakaan enää saa mitään opintotukia.
Perustaa oma firma, tai opiskella uusi työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Luuletkos, että työtön voi olla kirjoilla yliopistossa? Ei voi, ota selvää asioista. Opintotukeakaan ei enää saa, jos ne on jo käytetty aiempiin tutkintoihin. Minä en ainakaan enää saa mitään opintotukia.
Voi anoa työttömyystukea opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Luuletkos, että työtön voi olla kirjoilla yliopistossa? Ei voi, ota selvää asioista. Opintotukeakaan ei enää saa, jos ne on jo käytetty aiempiin tutkintoihin. Minä en ainakaan enää saa mitään opintotukia.
Työtön ei voi opiskella, koska sitten hänestä tulee opiskelija eikä ole enää työtön? Kieltämättä on hankala juttu, jos opiskelija-välivaiheen kautta työllistyminen ei kelpaa.
Yhteiskunta on muuttunut, ei enää kannata työllistää 5-kymppisiä välttämättä kun työt kuitenkin vähenee robottien takia. 5-kymppiset on kuitenkin tehnyt enemmän duunia Suomen eteen kuin kukaan tulevaisuuden suomalainen tulee koskaan tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan yliopistoon ole mitään ikäsyrjintää. Jos ei pärjää veetejä vastaan, niin vika löytyy peilistä.
Et näköjään tiedä yhtään mistä puhutaan, halusit vain päästä sanomaan että oma vika.
Itsellä on yliopistotutkinto (KTM) ja kolme alempaa tutkintoa mutta kun ikä on väärä ja sairashistorian vuoksi aukkoja viime vuosilta niin työnatajien silmissä en ole yhtään sen parempi kuin kouluttamaton pitkäaikaistyötön.
Jos KTM:n tilalla olisi LL, niin työllistyisit iästä tai historiasta riippumatta.
Kouluttautuu hyvissä ajoin alalle joka työllistää. Ei kukaan voi olettaa nykyään että tekee yhdellä koulutuksella yhtä työtä koko elämänsä. Nurisevat kääkät joutaa muuttamaan asennettaan ja hyväksymään muuttuneen tilanteen. Niin kaikki muutkin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Oppisopimuksella lähihoitajaksi , töitä riittää varmasti.
Entäs jos on jokseenkin misantrooppi luonne, joka ei siedä aikuisia turhanruikuttajia pätkääkään? Sellainen ei nyt vaan ole ihan paras mahdollinen hoitsuhommiin.
Kauheat vaatimukset työnantajilla ja haetaan jotain konetta joka toisi niille isot voitot kun ihmisen ahneus on ihan huipussaan. Pitää istuville johtajille saada järkyttävät palkkiot niin ettei mikään kohtuus riitä.
Ennen kun rahaa jaettiin tasapuolisesti niin oli varaa palkata vajaakuntoisiakin työntekijöitä eikä yhden selkä nahasta vedetty ihan kaikkea irti millään pikku palkalla.
Töitä olisi jos ei olisi jumalatonta ahneutta ottaa yhden ihmisen selkärangasta kaikki irti tavoitelleen yhden selkät´rangasta maksimaalista voittoa.
Hoitoalalla ei tosiaan ole ikärasismia. Moni paikka palkkaa vaikka just sen 50v+ elämänkokemusta omaavan tyypin. Toki varmaan omasta asenteestakin kiinni, nuorekkuus ja fyysisesti suht hyvä kunto varmaan plussaa. Itse juuri valmistuin sairaanhoitajaksi, ikää 49v ja töihin olisin päässyt jokaiseen harkkapaikkaan. Eli jos pää ja kroppa kestää, lähärin tai sh:n suuntaan vaan. Ala työllistää ja työmahdollisuuksia ihan laidasta laitaan, itse tällä hetkellä lastensuojelussa töissä, ja täällä ikä ja elämänkokemus todellakin on positiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuu hyvissä ajoin alalle joka työllistää. Ei kukaan voi olettaa nykyään että tekee yhdellä koulutuksella yhtä työtä koko elämänsä. Nurisevat kääkät joutaa muuttamaan asennettaan ja hyväksymään muuttuneen tilanteen. Niin kaikki muutkin tekee.
Nyt on neljäs ammatti itselläni ja kaksi loppututkintoa. Ikä on 50++ ja työpaikkoja on tarjolla tasan nolla kappaletta. Eikä auta vaikka toisi osan palkastaan mukanaan. Mutta en minä yhteiskuntaa tästä syytä, enkä sitäpaitsi itsekään ottaisi ikäistäni töihin jos olisin rekrytoimassa.
1. Perusta yhden hengen yritys ja myy osaamistasi suoraan tarvitsijoille. Esimerkiksi toiminimen perustaminen kestää vain 15-30 minuuttia. Tarvitsijan on helppoa ostaa osaamistasi. Sinä teet sovitun työn ja lähetät laskun.
2. Opiskele uusi ammatti. Esimerkiksi ammattikouluissa järjestetään koulutuksia eri ammatteihin. Koulutuksiin pääsee helposti joko oma-aloiteisesti hakeutumalla ja työkkärin lähettämänä. Kouluttautuminen ei edes maksa mitään. Työkkärin kautta opiskelevat saavat koko opiskeluajalta työkkärin maksamaa rahaa.
Jos haluat oikeasti töihin, etkä tavoittele kuuta taivaalta tai jotain harvinaista unelmatyötä, niin tämä tie johtaa varmasti työllistymiseen. Minäkin eläkeläinen olen puoliksi huvikseni opiskellut tuolla tavalla jo kaksi uutta ammattia ja molemmista pääsin töihin heti.
Nykyisin ei juurikaan ole sitä vanhaa mahdollisuutta, että mennään nuorena töihin yhteen työpaikkaan ja siinä töitä eläkkeelle asti.
Tämäpä tämä. Itse olen 47v ja pitäisi ilmoittautua työkkäriin tietäen etten saa enää ikinä työpaikkaa.