Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita korkin hiljattain kiinni laittaneita? Soberistin/Ira Koivun mietteet...
06.10.2021 |
Luin jostain tuon Soberisti Ira Koivun haastattelusta, että juomisen lopettajilla kaikki kestää yleensä viisi päivää, sitten juominen alkaa taas. Siis vaikka kyse tavallisesta työssäkäyvästä tissuttelijasta, ei katuojassa makaavasta alkkiksesta. Allekirjoitan tämän täysin.
Olen pyristellyt eroon jokaviikkoisesta (4 - 7 päivänä) viininlipityksestä nyt viisi vuotta. Usein päätän, että nyt se loppuu. Ekat alkoholittomat päivät ovat upeita. Ajattelen, että miten ihanaa että olen nyt "vapaa viinistä". Olen vapaa! Ei tarvitse miettiä, voinko mennä aamulla jumppaan, ei tarvitse valita ruokaostoskauppaa sen mukaan, että samassa paikassa on Alko, ei tarvitse piilotella pulloja perheeltä tai juoda viiniä salaa kahvimukista. Sitten kuluu se viisi päivää ja koen oloni jostain syystä sellaiseksi, että "ansaitsen" muutaman viininlasillisen. Siitä se taas alkaa.
Nyt on tuo viides päivä menossa. Haluan todellakin eroon viinistä. Se vaikuttaa kaikkeen. Alkaa olla masentunut olo kaiken aikaa. Ja ajatuksia hallitsee tuo alkoholi. Milloin pääsen taas kaatamaan lasillisen ja panemaan aivot narikkaan?
Olisi kiva löytää vertaistukea täältä. Löytää ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa. Se porukka, joka kertoo jättäneensä alkoholin 5 tai 10 vuotta sitten, se ei ole vertaistuki! He ovat jo ihan eri maailmassa kuin minä.
Olen 40-vuotias, käyn työssä ja harrastan säännöllisesti urheilua . Juon aivan liikaa viiniä.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä valmis lopettamaan.
No mitä tuo tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen keskusteluun Päihdelinkkiä, sieltä löydät meitä saman ongelman kanssa painivia.
No mä olen juonut joka ilta 6-10 kaljaa viimeiset neljä vuotta. Nyt olen ollut kolme viikkoa juomatta (syystä x). Tai no, puolitoista viikkoa sitten join 6 kaljaa mutta muuten olen ollut juomatta. Eikä oikeastaan ole edes tehnyt kauheasti mielikään.
Monta kertaa mietin lopettamista ja totesin aina että huomenna lopetan. No en lopettanut, huijasin vain itseäni ja pelkäsin vierotusoireita. Pari eka päivää oli aika kamalia mutta sitten helpotti ja iltoihin tuli uusi rytmi kaljan tissuttelun tilalle.
Alkoholistina naurattaa nämä viininlipittelijät ja muutaman oluen iltaisin juovat jotka uhriutuvat muka alkoholiongelmaisina vaikka kokonaismäärät olisivat keskieurooppalaisella kohtuukäyttötasolla. Juu, myönnän että ongelmahan sekin tavallaan on mutta lähinnä henkisellä tasolla. Todellisesta ongelma-alkoholismista siinä ollaan vielä valovuoden päässä. Hyvä toki painaa jarrua ajoissa, mutta ei säännöllinen alkoholinkäyttö vielä ongelmaa tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lipittelen viiniä kerran kuussa jos on loistavaa ruokaa myös
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistina naurattaa nämä viininlipittelijät ja muutaman oluen iltaisin juovat jotka uhriutuvat muka alkoholiongelmaisina vaikka kokonaismäärät olisivat keskieurooppalaisella kohtuukäyttötasolla. Juu, myönnän että ongelmahan sekin tavallaan on mutta lähinnä henkisellä tasolla. Todellisesta ongelma-alkoholismista siinä ollaan vielä valovuoden päässä. Hyvä toki painaa jarrua ajoissa, mutta ei säännöllinen alkoholinkäyttö vielä ongelmaa tee.
Voiko siis alkoholistikin olla väärin? Minä sitten olen (olen ap). Mutta tuo on ihan vanhanaikaista ajatella, ettei olisi ongelmaa, ellei makaa katuojassa. Kyllä alkoholi minulle ongelma on vaikka en ole koskaan kaatokännissä. Jätän asioita tekemättä, koomaan vain telkkarin tai koneen ääressä, lihon, masennun jne. Suurkulutuksenkin rajat ylittyvät reippaasti, kun kokoiseni alle 60 kg nainen juo joka ilta tai joka toinen ilta puoli pulloa viiniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ois toinen samanlainen!
Miten pitkään olet nyt ollut juomatta siis? Itselläni tosiaan vasta se päivä nro 5 menossa. t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä lipittelen viiniä kerran kuussa jos on loistavaa ruokaa myös
Tuohon tahtiin minäkin haluaisin pyrkiä. En siis näe itseäni absolutistina. Haluaisin olla kohtuukäyttäjä. t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aina välillä mietin, että voisin juoda vähemmän. Juon alkoa joku 24-48 annosta/vko, olen alle 40v työssäkäyvä nainen. painoon tuo ei vaikuta. Tipattomia kuukausia välillä pitänyt, niin paino pysyy kyllä aika lailla samana, jollain se maha pitää täyttää. Joko alkoholilla tai ruoalla.
Mutta nyt kun tää koronapask* alkoi, ei enää kiinnosta tippaakaan, vaikka ryyppäisin itseni hautaan. En siis enää edes mieti lopettamista.
Vierailija kirjoitti:
Mutta nyt kun tää koronapask* alkoi, ei enää kiinnosta tippaakaan, vaikka ryyppäisin itseni hautaan. En siis enää edes mieti lopettamista.
Äläs nyt. Eikö tässä olla voiton puolella pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pidin juomispäiväkirjaa, join noin puolet kuukaudesta ja annosmäärät on 8-15 per kerta. Kouluhommat jää tekemättä kun aina on kännissä tai krapulassa. Nyt taas haaveilen edes parin viikon selvinpäisyydestä, mutta tiedän että kun tulee rahaa niin kaljaanhan ne taas menee.
Itselläni oli lipitysongelmaa vuosien ajan. Päivän kohokohta oli kun sain parit siiderit ottaa illalla ja vaikka se on pieni määrä, silti se häiritsi elämää ja olotilaa. Monta kertaa yritin lopettaa, mutta hain lopulta kökköoloon aina helpotusta pienestä hiprakasta. En tiedä mikä oli lopullinen niitti. Se vaan loppui, 3 vuotta sitten. Osansa oli ehkä rahalla. Olen pienituloinen ja laskin että en voi juoda yhtään, koska lapsille pitää ostaa vaatteita jne. Ja myös kyllästyin siihen että parin tunnin hyvästä olosta seurasi morkkis seuraavaan hörpsyyn ja migreeniä jne. Nyt ongelmani on tosin sokeri, eli olen jonkin sortin riippuvainen. Uskon että pääsen sokeristakin eroon, kun aika on oikea. Nyt elelen samoja fiiliksiä kuin juomisen loppuvaiheilla, eli kohta pääsen sokeristakin eroon. Toivottavasti tilalle ei tule enää mitään riippuvuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä pidin juomispäiväkirjaa, join noin puolet kuukaudesta ja annosmäärät on 8-15 per kerta. Kouluhommat jää tekemättä kun aina on kännissä tai krapulassa. Nyt taas haaveilen edes parin viikon selvinpäisyydestä, mutta tiedän että kun tulee rahaa niin kaljaanhan ne taas menee.
Apua, juomispäiväkirja kuulostaa kauhealta ajatukselta. Tähän asti olen pyrkinyt vähättelemään ja peittelemään - pullot nopeasti kierrätykseen, viinilasi heti pesuun jne.
Tavallaan harmi, että työssäkäyvänä raha ei ole esteenä juomiselle! Siis ainakaan näissä määrissä ja kun kotona juo. - ap
Nykyisin tiedetään jo hyvin, että pelkällä tahdonvoimalla ei addiktioista toivuta. Jos et muuta elämässäsi mitään, et tee mitään juomisen syille, se korkki aukeaa kerta toisensa jälkeen. Tylsyys, yksinäisyys, pelot estävät elämästä, jnejnejne.
Toi ei kyllä tule muuttumaan sillä että teet aiheesta keskustelupalstalle aloituksen. Kuullostaa vaan ikävästi siltä, ettet ole vielä valmis tekemään ihan mitä tahansa, haluaisit helppoja ja mukavia ratkaisuja tällä hetkellä. Päihdelinkin keskustelupalsta, tjooh, siellä on ne samat pään seinäänhakkaajat vuodesta toiseen. Ja omaa raittiuttani en ala tässä sen enempää mainostaa, koska haluat tukea ja ymmärrystä kurjuudellesi. Ei kelpaa useamman vuoden raittiina olleet, eihän me kärsimyksestä ja vaikeuksista enää mitään ymmärretä :D Eikä niitä sydänemoji "mepystytääntähän"-tsemppejä heru, koska ne ei AUTA.
Tylyn oloinen teksti, pahoittelut siitä. Mutta totuus kyllä sattuu, niin se vaan on. Vilpittömästi toivon sulle kaikkea hyvää, vaikket ehkä uskokaan. 😅
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli lipitysongelmaa vuosien ajan. Päivän kohokohta oli kun sain parit siiderit ottaa illalla ja vaikka se on pieni määrä, silti se häiritsi elämää ja olotilaa. Monta kertaa yritin lopettaa, mutta hain lopulta kökköoloon aina helpotusta pienestä hiprakasta. En tiedä mikä oli lopullinen niitti. Se vaan loppui, 3 vuotta sitten. Osansa oli ehkä rahalla. Olen pienituloinen ja laskin että en voi juoda yhtään, koska lapsille pitää ostaa vaatteita jne. Ja myös kyllästyin siihen että parin tunnin hyvästä olosta seurasi morkkis seuraavaan hörpsyyn ja migreeniä jne. Nyt ongelmani on tosin sokeri, eli olen jonkin sortin riippuvainen. Uskon että pääsen sokeristakin eroon, kun aika on oikea. Nyt elelen samoja fiiliksiä kuin juomisen loppuvaiheilla, eli kohta pääsen sokeristakin eroon. Toivottavasti tilalle ei tule enää mitään riippuvuutta.
Onnea sinulle! Tunnistan kyllä täysin nuo ajatuket. Kökköolo > hieman helpotusta hiprakasta > kohta vielä paskempi olo.
Joo muistaakseni myös tuo soberisti-guruna monessa paikassa esitelty Ira koivukin sanoo tuosta, että usein tilalle tulee uusi addiktio. Toivoisi toki, että se olisi terveellisempi. Tässä jutussa kirja-alan ammattilaiselle tilalle tuli "pakonomainen" retkeily:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistina naurattaa nämä viininlipittelijät ja muutaman oluen iltaisin juovat jotka uhriutuvat muka alkoholiongelmaisina vaikka kokonaismäärät olisivat keskieurooppalaisella kohtuukäyttötasolla. Juu, myönnän että ongelmahan sekin tavallaan on mutta lähinnä henkisellä tasolla. Todellisesta ongelma-alkoholismista siinä ollaan vielä valovuoden päässä. Hyvä toki painaa jarrua ajoissa, mutta ei säännöllinen alkoholinkäyttö vielä ongelmaa tee.
Jaahas.
Vain Suomessa ylpeillään sillä että "mäpä olen paljon enemmän juoppo kuin sä!"
Voi elämä 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistina naurattaa nämä viininlipittelijät ja muutaman oluen iltaisin juovat jotka uhriutuvat muka alkoholiongelmaisina vaikka kokonaismäärät olisivat keskieurooppalaisella kohtuukäyttötasolla. Juu, myönnän että ongelmahan sekin tavallaan on mutta lähinnä henkisellä tasolla. Todellisesta ongelma-alkoholismista siinä ollaan vielä valovuoden päässä. Hyvä toki painaa jarrua ajoissa, mutta ei säännöllinen alkoholinkäyttö vielä ongelmaa tee.
Voiko siis alkoholistikin olla väärin? Minä sitten olen (olen ap). Mutta tuo on ihan vanhanaikaista ajatella, ettei olisi ongelmaa, ellei makaa katuojassa. Kyllä alkoholi minulle ongelma on vaikka en ole koskaan kaatokännissä. Jätän asioita tekemättä, koomaan vain telkkarin tai koneen ääressä, lihon, masennun jne. Suurkulutuksenkin rajat ylittyvät reippaasti, kun kokoiseni alle 60 kg nainen juo joka ilta tai joka toinen ilta puoli pulloa viiniä.
Itse toipuvana alkoholistina ajattelen, että juuri tuollainen tilanne on kaikkein pahin. On pakko juoda, mutta määrät eivät ole viel aivan valtavia joten tuolla menolla ei vakavia haittoja tule välttämättä ikinä joten juominen vain jatkuu.
Mä päätin lopettaa kun takana on 2xtehohoitoa ja 20xkatkoa.
Ehkä sullekin riittää tuossa vaiheessa ja vielä muutama delirium tremens päälle.
Sanot että urheilen säännöllisesti, mutta kuitenkin juot (ilmeisesti viikonloppuisin?).
Miten tuo juominen sopii urheiluun?
Itsekin viikonlopoujuoppo ja riskirajat paukkuu reippaasti. Koetan välillä pitää tipattomia kuukausia, jolloin viikonloppuisin on joko pidempi lenkki tai oikeasti palauttavaa lepoa. Tai sit keksin jonkun projektin. Esim viime viikonloppuna siivoilin kaapit ja laitoin tavaraa myyntiin face-kirppikselle. Olihan se aika tylsää, mutta siitä jäi käteen +200e, kun normaalina viikonloppuna siitä ois mennyt puolet jo juomiseen ja syömiseen.
Jos urheilet viikot ja viikonloput juot, niin eihän sun keho pääse palautumaan ollenkaan.
Oletko miettinyt mitä voisit tehdä juomisen sijaan?
Kaikista pahinta on olla vaan joutsen tylsistyneenä, varmasti alkaa tekemään mieli juomista.
Alue: Aihe vapaa
Sä et ole vielä valmis lopettamaan.