Nainen työelämässä...

Alkaa jo kyllästyttää..

Meitä on neljä samalla tehtävällä. Kollegani, nainen, noin 50v, kokemusta 11 vuotta, palkka 3020 euroa/kk. Minä, 39, kokemusta 5 vuotta, palkka 3500. Kollegani mies, 29v, kokemusta 2 vuotta, palkka 3680 euroa. Kollega mies 62, kokemusta 23 vuotta, palkka 4200. Mies 62 ent. tekulainen, meillä muilla saman tason koulutus. Kun huomautimme naisen 50 kanssa tästä(kin) epäkohdasta, esimies totesi, että palkkojen korotukset ovat jäässä. Kun sanoin, että kyseessä olisi suhteuttaminen tasa-arvo silmissä, sanottiin ettei palkkabudjettia ole enempää.

Jos sanon jollekulle jotain, he soittavat esimiehelle ja valittavat siitä, että annoin sellaisen ohjeen. Miespuolinen kollega sanoo saman, ok ei mitään ongelmia.

Miehen 29 aloitetta kehutaan julkisesti toimitusjohtajaa myöten, vaikka naispuolinen kollega 50 teki saman aloitteen kuukausi sitten esimiehelle.

Miehen (29) tekemä tulos juhlitaan kakkukahveilla... Minun sai kiitosta vain esimieheltä kahden kesken. Ja tein siis yksin isomman tuloksen kuin muut yhteensä.

Mies (62) sai tulosbonuksen (1 kk palkka), minä alle 1 kk palkka. Minä sain tehokkuudesta arvioinnissa asteikolla 1-5 nelosen ja mies 29 vitosen. Olen tehnyt tänä vuonna 8 yli 3kk projektia ja mies 29 kokonaiset kaksi yli 3kk projektia ja kolme pienempää. Tietysti muistaen, että tein yksin saman tuloksen mitä muut yhteensä.

Miehet saavat valita lomansa, vaikka olen ollut talossa vuoden kauemmin kuin mies 29. Nainen 50 saa valita viimeisenä. AINA. Minä kysyin keväällä esimieheltä, että olisiko nyt meidän vuoro valita ensin niin tämä totesi, että pojat olivat varanneet jo tammikuussa omansa. Meille lomalista tuli ruksittavaksi maaliskuussa. Itse kysyin tammikuussa että voisinko saada tänä vuonna edes kaksi viikkoa juhannuksesta niin vastaus oli, että katsotaan niitä maaliskuussa.

Miespuoliset kollegat saavat nakittaa tehtäviä minulle, koska: "mikäs se tyttö siellä oli, laittakaa sille", terveisin firman talousjohtaja. Kasvatin selkärangan ja ilmoitin, ette moinen käy päinsä. Kehityskeskustelussa tulikin heti huomautus, että tiimipelaamistaitoni ja muiden huomioiminen kaipaa terästystä. Edellisessä ei ollut kyllä mitään valittamista.

Minä sijaistan miehiä 29, 44 ja 62 heidän lomansa ajan tehden myös heidän projektit eteenpäin. Minä sijaistan myös naista 50. Minun lomani ajan työt kertyvät ja teen loman jälkeen omat rästini. Meillä on sama toimenkuva, jokaisella on vain oma vastuualue.

Tänään, kun tein HR-järjestelmän kautta irtisanomisilmoituksen ja sen jälkeen lähetin sähköpostin kesken olevista projekteista, esimies soitti vihaisena, että KEHTASIN irtisanoutua tässä kiireessä. Tein tarkoituksella, koska tiedän, että miehet tällä hetkellä lähinnä puuhastelevat.

Meillä jätetään myös ns. lähtöarviointi, mihin mm. avataan lähdön syitä (="kuinka voisimme kehittyä työnantajana"). Kirjoitin _kaiken_ kirvelevän ja siitäkin sain haukut, että meidän TIIMI näyttää huonolta. Ihan totta kirjoitin.

Nyt yhtäkkiä olen avainhenkilö, tärkeä voimavara, kehittäjä ja palkankorotuskin tulossa vuodenvaihteessa ja enkö jäisi vuoden vaihteeseen asti (!!).

Syrjinnästä kuulemma hyödytöntä alkaa tehdä meteliä, koska paikallinen sopiminen ja miehet ovat neuvotelleet itselleen paremmat. Näin sanoi luottamusmies.

Eniten tässä harmittaa ihan oma tyhmyys, että katselin tätä touhua näin pitkään. Eilen allekirjoitin toiseen firmaan saman tehtävänkuvan työsopimuksen 4800€ kk-palkalla ja kahden vkon palkallisella lomalla heti jouluna.

Että naiset (ja naisenmieliset) nyt nyrkki pöytään, ansaittuja palkankorotuksia vaatimaan ja kynttilä pois vakan alta. Vaatikaa ja käykää avointa palkkakeskustelua. Vaikenemalla pelaatte vain muiden pussiin.