Väsymys ja esidiabetes.
Onko kohtalotovereita, että on todettu esidiabetes ja on jäätävä väsymys koko ajan. Ohjeeksi sain laihdutuksen ja liikunnan mutta tuntuu ettei vaan jaksa. Helpottaako väsymys jos painoa saa pois? Mies sanoo myös että kuorsaan ja hengitys joskus katkonaista (uniapnea?) joten tämäkin voi väsyttää mutta lääkärin mukaan tähänkin lääkitys on laihdutus mutta miten jaksan?
Kommentit (17)
Laihdutus on lääke. Aluksi vähennät ruuan määrää ja painon pudottua lisäät liikuntaa.
Älä anna muuttua diabetekseksi.
Bmi on 36. Lääkärikään ei kyllä heti uskonut sitä. En näytä niin isolta.
Lihasmassan kasvattaminen poisti minulla väsymyksen. Sitä ennen olin yrittänyt laihduttaa, mutta se ei tehonnut.
Erittäin asiantunteva (yksi Suomen parhaista) lääkäri sanoi minulle että laihduttaminen on fyysinen mahdottomuus jos on uniapnea eikä siihen hoitoa.
Ykkös asiasi on nyt hankkia hoitoa uniapneaan.
Huono uni sekoittaa myös verensokeri arvoja.
Usko minua. Vaadi saada uniapnea laite kokeiluun itsellesi.
Kuinka muuten jaksaisit liikkua? Ei tule onnistumaan jos uni ei ole kunnossa
Painojen nostoa ja hiilareille rajat. Ei jatkuvaa laiduntamista.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin asiantunteva (yksi Suomen parhaista) lääkäri sanoi minulle että laihduttaminen on fyysinen mahdottomuus jos on uniapnea eikä siihen hoitoa.
Ykkös asiasi on nyt hankkia hoitoa uniapneaan.
Huono uni sekoittaa myös verensokeri arvoja.
Usko minua. Vaadi saada uniapnea laite kokeiluun itsellesi.Kuinka muuten jaksaisit liikkua? Ei tule onnistumaan jos uni ei ole kunnossa
Kuka erikoislaakari nain on sanonut.Tahan voisi vedota! Pyyda paasta suppeaan unitutkimukseen. Pap-laite voidaan antaa sitten kun uniapnea on todettu. Liikunta auttaa uniapneaan, vaikka ei laihtuisi.
Esidiabeteksen hoidossa kannattaa vahentaa (turhia) hiilareita ja lisata proteiinia ja hyvia rasvoja kuten esim.camelinaoljy.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin asiantunteva (yksi Suomen parhaista) lääkäri sanoi minulle että laihduttaminen on fyysinen mahdottomuus jos on uniapnea eikä siihen hoitoa.
Ykkös asiasi on nyt hankkia hoitoa uniapneaan.
Huono uni sekoittaa myös verensokeri arvoja.
Usko minua. Vaadi saada uniapnea laite kokeiluun itsellesi.
Kuinka muuten jaksaisit liikkua? Ei tule onnistumaan jos uni ei ole kunnossa
Laihdutus auttaisi uniapneaan, mutta ei voi laihduttaa, koska on uniapnea. Kuulostaa hankalalta.
Menet eri lääkärillää ja pyydät lähetteen uniapneatesteihin, itse sain sairaalasta kotiin setin, joka piti yöllä laittaa ja he analysoivat tulokset.
Totta kai ansaitset diagnoosin ja apua mahdolliseen uniapneaan, todella idioottimainen lääkäri.
Et sinulla tietenkään ole voimavaroja muuttaa elintapoja umpiväsyneenä.
Insuliiniresistenssi eli metabolinen oireyhtymä on ihan yhtä vaarallinen ja kehoa degeneroiva kuin tyypin 2 diabetes. Sinulla on hyperinsulinemia eli kehon korkeat insuliinitasot (selviää c-pep-kokeella), jotka siis nousevat jo vuosia ennen kuin hyperglykemia ilmenee paastoglukoosikokeessa. Mitä ikinä tässä elämässä teetkin niin insuliinitasojen normalisointi tulisi olla prioriteetti.
Yleisimmät ja tieteellisesti todistetut tavat laskea kroonisesti koholla olevaa insuliinia ja parantaa siten kehon insuliiinisensitiivisyyttä:
1. Aikaikkunasyöminen/pätkäpaasto/16:8-malli.
Eli ala karsimaan syöntikertoja, jotta keho saa levätä tuottamatta insuliinia (joka ateria kuin välipalakin tuottaa insuliinia). Täten 5 kertaa päivässä syönti on on kaikista tuhoisinta keholle.
2. Korkean glykemiaindeksin ruokien välttö ja karsiminen. Nämä pitää korvata glykeemisesti pienemmän vasteen kasviksilla, rasvoilla ja proteiinilla.
3. Kortisoli ja useiden kortikosteroidihormonien tasojen lasku eli stressin saaminen kuriin. Hyperkortisolemia (seerumin kortisolitason pitkittynyt kohoaminen) johtaa insuliiniresistenssiin kehon tukiessa anaboliaa evolutiivisten syiden vuoksi. B1-vitamiini, Mg, kalium ja syvän unen tukeminen ovat avaintekijöitä. Myös adaptogeenja voi oman maun mukaan kokeilla mm. teaniini tai ashwagandha. Stressaavaa ympäristöstä pitää pitää muuttaa, jos ihmissuhteet tai työ ovat stressin syitä.
Tsemppiä. T. Lääkis
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus on lääke. Aluksi vähennät ruuan määrää ja painon pudottua lisäät liikuntaa.
Älä anna muuttua diabetekseksi.
Laihdutus on harhaanjohtava ilmaisu. Oikeasti pitää tavoitella parempaa lihasmassa/kehonrasva-suhdetta. Painon putoaminen ei ole toivottavaa, jossa puolet siitä on lihasmassa. Rasvaa pitäisi vähentää ja lihasmassa kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus on lääke. Aluksi vähennät ruuan määrää ja painon pudottua lisäät liikuntaa.
Älä anna muuttua diabetekseksi.
Väärin. Ruoka on lääke, joka myös laihduttaa. Aluksi korjataan ruokavalion sisältö, ruuan määrää korjataan vasta kun syömiset on ok. Oikea ravinto takaa myös, että ei tule diabetesta.
Vierailija kirjoitti:
Insuliiniresistenssi eli metabolinen oireyhtymä on ihan yhtä vaarallinen ja kehoa degeneroiva kuin tyypin 2 diabetes. Sinulla on hyperinsulinemia eli kehon korkeat insuliinitasot (selviää c-pep-kokeella), jotka siis nousevat jo vuosia ennen kuin hyperglykemia ilmenee paastoglukoosikokeessa. Mitä ikinä tässä elämässä teetkin niin insuliinitasojen normalisointi tulisi olla prioriteetti.
Yleisimmät ja tieteellisesti todistetut tavat laskea kroonisesti koholla olevaa insuliinia ja parantaa siten kehon insuliiinisensitiivisyyttä:
1. Aikaikkunasyöminen/pätkäpaasto/16:8-malli.
Eli ala karsimaan syöntikertoja, jotta keho saa levätä tuottamatta insuliinia (joka ateria kuin välipalakin tuottaa insuliinia). Täten 5 kertaa päivässä syönti on on kaikista tuhoisinta keholle.2. Korkean glykemiaindeksin ruokien välttö ja karsiminen. Nämä pitää korvata glykeemisesti pienemmän vasteen kasviksilla, rasvoilla ja proteiinilla.
3. Kortisoli ja useiden kortikosteroidihormonien tasojen lasku eli stressin saaminen kuriin. Hyperkortisolemia (seerumin kortisolitason pitkittynyt kohoaminen) johtaa insuliiniresistenssiin kehon tukiessa anaboliaa evolutiivisten syiden vuoksi. B1-vitamiini, Mg, kalium ja syvän unen tukeminen ovat avaintekijöitä. Myös adaptogeenja voi oman maun mukaan kokeilla mm. teaniini tai ashwagandha. Stressaavaa ympäristöstä pitää pitää muuttaa, jos ihmissuhteet tai työ ovat stressin syitä.
Tsemppiä. T. Lääkis
Stressijärjestelmä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori voi herkistyä pysyvästi kovan ja pitkäaikaisen stressin seuraksena. Tällöin pienikin stressi saa stressijärjestelmän ylireagoimaan ja kortisolia erittyy valtavia määriä verrattuna terveisiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Insuliiniresistenssi eli metabolinen oireyhtymä on ihan yhtä vaarallinen ja kehoa degeneroiva kuin tyypin 2 diabetes. Sinulla on hyperinsulinemia eli kehon korkeat insuliinitasot (selviää c-pep-kokeella), jotka siis nousevat jo vuosia ennen kuin hyperglykemia ilmenee paastoglukoosikokeessa. Mitä ikinä tässä elämässä teetkin niin insuliinitasojen normalisointi tulisi olla prioriteetti.
Yleisimmät ja tieteellisesti todistetut tavat laskea kroonisesti koholla olevaa insuliinia ja parantaa siten kehon insuliiinisensitiivisyyttä:
1. Aikaikkunasyöminen/pätkäpaasto/16:8-malli.
Eli ala karsimaan syöntikertoja, jotta keho saa levätä tuottamatta insuliinia (joka ateria kuin välipalakin tuottaa insuliinia). Täten 5 kertaa päivässä syönti on on kaikista tuhoisinta keholle.2. Korkean glykemiaindeksin ruokien välttö ja karsiminen. Nämä pitää korvata glykeemisesti pienemmän vasteen kasviksilla, rasvoilla ja proteiinilla.
3. Kortisoli ja useiden kortikosteroidihormonien tasojen lasku eli stressin saaminen kuriin. Hyperkortisolemia (seerumin kortisolitason pitkittynyt kohoaminen) johtaa insuliiniresistenssiin kehon tukiessa anaboliaa evolutiivisten syiden vuoksi. B1-vitamiini, Mg, kalium ja syvän unen tukeminen ovat avaintekijöitä. Myös adaptogeenja voi oman maun mukaan kokeilla mm. teaniini tai ashwagandha. Stressaavaa ympäristöstä pitää pitää muuttaa, jos ihmissuhteet tai työ ovat stressin syitä.
Tsemppiä. T. Lääkis
C-pep oli mulla 1,4.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insuliiniresistenssi eli metabolinen oireyhtymä on ihan yhtä vaarallinen ja kehoa degeneroiva kuin tyypin 2 diabetes. Sinulla on hyperinsulinemia eli kehon korkeat insuliinitasot (selviää c-pep-kokeella), jotka siis nousevat jo vuosia ennen kuin hyperglykemia ilmenee paastoglukoosikokeessa. Mitä ikinä tässä elämässä teetkin niin insuliinitasojen normalisointi tulisi olla prioriteetti.
Yleisimmät ja tieteellisesti todistetut tavat laskea kroonisesti koholla olevaa insuliinia ja parantaa siten kehon insuliiinisensitiivisyyttä:
1. Aikaikkunasyöminen/pätkäpaasto/16:8-malli.
Eli ala karsimaan syöntikertoja, jotta keho saa levätä tuottamatta insuliinia (joka ateria kuin välipalakin tuottaa insuliinia). Täten 5 kertaa päivässä syönti on on kaikista tuhoisinta keholle.2. Korkean glykemiaindeksin ruokien välttö ja karsiminen. Nämä pitää korvata glykeemisesti pienemmän vasteen kasviksilla, rasvoilla ja proteiinilla.
3. Kortisoli ja useiden kortikosteroidihormonien tasojen lasku eli stressin saaminen kuriin. Hyperkortisolemia (seerumin kortisolitason pitkittynyt kohoaminen) johtaa insuliiniresistenssiin j tukiessa anaboliaa evolutiivisten syiden vuoksi. B1-vitamiini, Mg, kalium ja syvän unen tukeminen ovat avaintekijöitä. Myös adaptogeenja voi oman maun mukaan kokeilla mm. teaniini tai ashwagandha. Stressaavaa ympäristöstä pitää pitää muuttaa, jos ihmissuhteet tai työ ovat stressin syitä.
Tsemppiä. T. LääkisMiksi B1?Juuriko B1 vaikuttaa hiilariaineenvaihduntaan ?Tarvitseeko muita B-vitamiineja mitata?
Ma epailin B 1 puutosta ja mulla on heikentynyt glukoosinsieto ja soin B1-vitamiinia ja sain hyvan hoitovasteen mutta B1 arvo 20 eli viitteissa puolivalin alapuolella
Ei tarvitse, mutta paino ja pituus nyt ainakin.