Lue keskustelun säännöt.
Akateemisten työssäjaksaminen
19.09.2021 |
Koetteko te, että meistä akateemisista kukaan kantaisi huolta miten me jaksamme töissämme? Työmäärät kasvavat jatkuvasti ja ainakin näin kunnallisella palkattoman lisätyön määrä on räjähtänyt eikä varsinaiseen ydintehtävään saa riittävästi aikaa, jotta sitä voisi tehdä hyvin.
Kommentit (46)
Työmyyrä kirjoitti:
Ei se ole vain akateemisten ongelma vaan kaikkien. Pitää osata sanoa pomolle, ettei ehdi tehdä enempää tai sitten laatu kärsii. Itse olen huomannut, että yksityisellä yritetään teettää paljon enemmän töitä kuin valtiolla voitontavoittelun huumassa.
Monella akateemisella on virkavastuu. Jos potilaan tai asiakkaan asian jättää tekemättä ajan puutteen vuoksi, sitä ei hoida kukaan muukaan ja jos sen tekee heikommalla laadulla on itse vastuussa virheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ehkä auttaisi pitää fysiikkakin hyvänä ja osata nollata nuppi päivän lopussa . Miten osaisi jättää työpaikalle kaiken . Siinäpä se .
Miten tähän on päädytty? Otettu mallia Amerikasta? Mutta siellä monella on joku ADHD tai ovat hirveän sosiaalisia.
Siellä kumminkin yhteiskunta ei tuota palveluja kuten Suomessa tehdään verorahoilla.
Joku vika on meidän systeemissä.
Onneksi itse jouduin-pääsin pois ja teen nyt parhaillaan osa-aikatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä auttaisi pitää fysiikkakin hyvänä ja osata nollata nuppi päivän lopussa . Miten osaisi jättää työpaikalle kaiken . Siinäpä se .
Jos on deadline niin pakko jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Ei se ole vain akateemisten ongelma vaan kaikkien. Pitää osata sanoa pomolle, ettei ehdi tehdä enempää tai sitten laatu kärsii. Itse olen huomannut, että yksityisellä yritetään teettää paljon enemmän töitä kuin valtiolla voitontavoittelun huumassa.
Monella akateemisella on virkavastuu. Jos potilaan tai asiakkaan asian jättää tekemättä ajan puutteen vuoksi, sitä ei hoida kukaan muukaan ja jos sen tekee heikommalla laadulla on itse vastuussa virheistä.
On edelleen pomon vastuulla, ettei töitä ole liikaa. Ihminen ei kerta kaikkiaan voi tehdä määräänsä enempää töitä tietyssä ajassa. Moni vain ei tätä sisäistä ja yrittää, kunnes on burn-outissa. Kympintytönsyndrooma on pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä auttaisi pitää fysiikkakin hyvänä ja osata nollata nuppi päivän lopussa . Miten osaisi jättää työpaikalle kaiken . Siinäpä se .
Jos on deadline niin pakko jaksaa.
Mutta entä jos ei jaksa? Työkaverini oli vasta burn-outin takia sairaslomalla. Lääkärintodistuksen jälkeen ei dead-lineilla ollut enää mitään virkaa. Puhumattakaan toisesta työkaveristani, joka varmaan osaksi itseaiheutetusta kiireestä johtuen sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja joutui väliaikaiselle sairaseläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisille on sysätty nykyisin valtava määrä töitä, jotka olisivat ennemminkin toimistosihteerin töitä, mutta on haluttu säästää ja irtisanottu heidät. Ei siinä mitään järkeä ole, että akateeminen sitten arkistoi, skannailee tietojärjestelmiin asiakirjoja. postittelee, tilailee kyniä ja printteripapereita jne. Nämä luonnollisesti oman akateemisen työnsä ohella.
Valtiolla aika sama juttu. Teen virastolla ainoana asiantuntijana omaa tehtävääni ja tosiaan virkavastuulla, eli joudun vastuuseen jos hommat ei ole tehty.
Perustyönmäärä lisääntyy joka vuosi ja tähän päälle vielä kaiken maailman projektit joita tehdään lähinnä tekemisen ilosta. Hirveä stressi ja palkka on bruttona 2100e.
Olen tänäkin vuonna monta kertaa sanonut, että työtä alkaa olla liikaa. Päivät on säännöllisesti 9-10h ja työasiat pyörivät mielessä vapaallakin. Johdon kanta on, että asia on valitettava mutta rahaa ei nyt ole niin täytyy yrittää pärjätä. Julkisellahan ei ole tavatonta että virkamiehet on tasaiseen tahtiin burnout-lomalla.
Ei todellakaan tunnu siltä, että ketään aidosti kiinnostaisi. Akavakin on liittona hyödytön. Kanta on suunnilleen se, että pitää olla kiitollinen että saa käydä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisille on sysätty nykyisin valtava määrä töitä, jotka olisivat ennemminkin toimistosihteerin töitä, mutta on haluttu säästää ja irtisanottu heidät. Ei siinä mitään järkeä ole, että akateeminen sitten arkistoi, skannailee tietojärjestelmiin asiakirjoja. postittelee, tilailee kyniä ja printteripapereita jne. Nämä luonnollisesti oman akateemisen työnsä ohella.
Meillä ainakin on ihan maisterintutkinnon omaava arkistonhoitaja, jolle noi tehtävät nykyisin kuuluu. Sääliksi käy kun yksin hoitaa koko talon kaiken paperiliikenteen, mutta hyvin tuntuu pärjäävän. Pitkää päivää joutuu toki tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän on päädytty? Otettu mallia Amerikasta? Mutta siellä monella on joku ADHD tai ovat hirveän sosiaalisia.
Siellä kumminkin yhteiskunta ei tuota palveluja kuten Suomessa tehdään verorahoilla.
Joku vika on meidän systeemissä.
Onneksi itse jouduin-pääsin pois ja teen nyt parhaillaan osa-aikatyötä.
Miten niin yhteiskunta ei tuota palveluja Amerikassa?
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Ei se ole vain akateemisten ongelma vaan kaikkien. Pitää osata sanoa pomolle, ettei ehdi tehdä enempää tai sitten laatu kärsii. Itse olen huomannut, että yksityisellä yritetään teettää paljon enemmän töitä kuin valtiolla voitontavoittelun huumassa.
Monella akateemisella on virkavastuu. Jos potilaan tai asiakkaan asian jättää tekemättä ajan puutteen vuoksi, sitä ei hoida kukaan muukaan ja jos sen tekee heikommalla laadulla on itse vastuussa virheistä.
On edelleen pomon vastuulla, ettei töitä ole liikaa. Ihminen ei kerta kaikkiaan voi tehdä määräänsä enempää töitä tietyssä ajassa. Moni vain ei tätä sisäistä ja yrittää, kunnes on burn-outissa. Kympintytönsyndrooma on pahasta.
Juuri näin. Teen töitä virkavastuulla ja olen ottanut sen linjan, että jos joku tuputtaa lisätöitä, voi mennä kertomaan huolensa esimiehelleni. Esimies voi käskeä tekemään lisähommia, mutta pyydän samalla kertomaan, mitkä asiat jätetään sitten tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
No siitä sanomisesta varsinkin julkisella seuraa vain käsien levittelyä ihan korkeinta johtoa myöten. Koska rahaa ei ole.
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Monet akateemiset nimenomaan nauttii siitä pienestä paineesta. Kyse on siitä, että päivät venyy tolkuttoman mittaisiksi ihan jatkuvasti, jopa päivittäin. Ja siellä töissä ei välttämättä ehdi tauolle vaan ruoka syödään samalla kun vastataan sähköposteihin tai istutaan etäkokouksessa. Tai sitten joku kahden keskinen palaveri pomon kanssa pidetään samalla kun syödään. Ja silti kun sen 9-10h jälkeen lähdet töistä, niin hirveät määrät hommaa on tekemättä. Asioita täytyy pohtia myös vapaa-ajalla, että ne ratkeavat ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ongelma tulee nimenomaan siitä, kun kouluttautunut ja palkattu vaativiin hommiin, mutta sitten käykin yllärinä selville, että arkistointi, kopiointi, kirjaaminen yms. sihteerityö kuuluu omiin työtehtäviin. Puolet ajasta menee paskaan ja ne vaativat työt pitäisi tehdä puolet nopeammin kuin ne pystyy.
Ei-vaativat hommat takaisin kouluttamattomille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
No siitä sanomisesta varsinkin julkisella seuraa vain käsien levittelyä ihan korkeinta johtoa myöten. Koska rahaa ei ole.
Tai vaikka olisi rahaakin, niin uusia työntekijöitä ei tule, koska rekrytointi ei tuota mitään. Hakijoita ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
Tämä on totta. Rehellisesti tuossa hese keskustelussa tuli pohdittua, että oikeastaan sama se meillä on virastolla. Työ vain on arvostetumpaa. Joskin sitten jokainen raksaukko valittaa virkamiesten palkoista, vaikka tosiasiassa tienaavat huomattavasti enemmän kuin keskiverto akateeminen virastotyöntekijä.
Meillä esimerkiksi suurin osa maistereista tienaa 1800e - 2100e. Toki on henkilökohtaiset lisät, mutta niitä ei kukaan oikeastaan saa. Johto voi saada sen 20%, mutta muuten ei ole varaa maksaa, jolloin suurimmalla osalla lisät ovat 5-10% välillä.
Ei se ole vain akateemisten ongelma vaan kaikkien. Pitää osata sanoa pomolle, ettei ehdi tehdä enempää tai sitten laatu kärsii. Itse olen huomannut, että yksityisellä yritetään teettää paljon enemmän töitä kuin valtiolla voitontavoittelun huumassa.