Hevosratsastuksesta

Tasapaino on isossa osassa. Pitää istua rennosti mutta ryhdikkäästi. Ei saa ottaa tukea ohjista koska muuten hevosen suu turtuu jos kiskot niitä koko ajan eikä se erota enää pyyntöjäsi esim kääntyä.

On se kiva taito. Käynti on helppo, ravi ja laukka vaatii totuttelua etenkin jos hevosella on isot liikkeet. Rauhallisella, hyvinkoulutetulla ja herkähköllä hevosella on mukava ratsastaa. Kommunikaatiosta siinä on kyse pitkälti.

Mikset kysy tuolta westfalenin hevoselta joka täällä vastailee kysymyksiin?

Helppous ja vaikeus riippuu hevosen luonteesta, liikkeistä ja koulutustasosta, sekä omasta tasapainon hallinnasta. Kun on oppinut hallitsemaan tasapainonsa liikkuvan hevosen selässä alkaa varsinainen oppiminen. Voit harrastaa helpolla tai vaikealla tasolla omien mieltymysten mukaan. Kun on rauhallinen ja edes auttavasti koulutettu hevonen ja itsellä tasapaino hallinnassa on ratsastus helppoa ajanvietetasolla, mutta jos haluat haastetta voit lisätä vaikeusastetta pyrkimällä hyvään suoritukseen. Itsestäni parasta on ratsastaa yksin tai hyvän kaverin kanssa maastossa ilman tavoitteita, sellaista tätiratsastusta. On kiva huomata kun hevonen kuuntelee ohjeita ja toimii niiden mukaisesti, se on yhteistyötä.

Vaikeaa on, sillä ratsastus on taitolaji ja siinä kehitytään kauan. Olympiavoittaja voi olla varsin vanha.

Hyvä ratsastaja osaa käyttää kaikkia liahaksiaan hallitusti ja hänellä on hyvä tasapaino, herkät ja taitavat kädet.

Perus selässä istuminen onnistunee lyhyellä harjoituksella, mutta kyllä jos haluaa osata ratsastaa sillee että hevonen menee nätisti ni joutuu treenaamaan vähintään vuoden.

Kuvailisin, että se on mukavaa ison eläimen kanssa luottamussuhteen tekemistä. Hevosen liikkeiden myötääminen ratsastamisessa on jopa meditatiivista jos vaikkapa maastossa köpöttelee.

Vierailija kirjoitti:

Tasapaino on isossa osassa. Pitää istua rennosti mutta ryhdikkäästi. Ei saa ottaa tukea ohjista koska muuten hevosen suu turtuu jos kiskot niitä koko ajan eikä se erota enää pyyntöjäsi esim kääntyä.

On se kiva taito. Käynti on helppo, ravi ja laukka vaatii totuttelua etenkin jos hevosella on isot liikkeet. Rauhallisella, hyvinkoulutetulla ja herkähköllä hevosella on mukava ratsastaa. Kommunikaatiosta siinä on kyse pitkälti.

Siis hevosta sattuu, jos revit sitä suusta. Kääntyminenhän ei ole ohjista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasapaino on isossa osassa. Pitää istua rennosti mutta ryhdikkäästi. Ei saa ottaa tukea ohjista koska muuten hevosen suu turtuu jos kiskot niitä koko ajan eikä se erota enää pyyntöjäsi esim kääntyä.

On se kiva taito. Käynti on helppo, ravi ja laukka vaatii totuttelua etenkin jos hevosella on isot liikkeet. Rauhallisella, hyvinkoulutetulla ja herkähköllä hevosella on mukava ratsastaa. Kommunikaatiosta siinä on kyse pitkälti.

Siis hevosta sattuu, jos revit sitä suusta. Kääntyminenhän ei ole ohjista kiinni.

Ravihevosella on. Ravi- ja työhevosella  voi ratsastaa. Sen kun vaan hyppää selkään ja lähtee. Ne vaan eivät ymmärrä mistään muista avuista kuin ohjista, kun eivät ole koskaan muuta oppineet. Paitsi se monitoimisuomenhevoset, joilla perheen lapset käyvät este- ja koulukisoissa ja isä ja äiti raveissa.

Se kannattaa muistaa, että ratsastaminen ei ole pelkkää hevosen selässä istumista. Ei siinäkään mitään, vaikka vain istuisi. Varmaan Englannin Elisabet nykyään vain istuskelee ponin selässä, vaikka vaativampikin ratsastus voisi onnistua.