Ajattelen muuttoa takaisin vanhempien luo 29-vuotiaana
Olen asunut viimeiset 10 vuotta omillani. Olen sinkku, lapseton ja työni on 100% etänä. Voisin ihan hyvin luopua tästä ylihintaisesta yksiöstäni ja muuttaa vähäksi aikaa vanhemmilleni asumaan. Tätä kautta pystyisin säästämään rahaa ja viimein ostamaan oman asunnon ehkä vuoden tai parin päästä.
Mitä mieltä? Olenko ihan luuseri jos teen näin?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Miten aijot hoitaa nus sintahommat?
Olen sinkku eikä mulla ole poikaystävää. Eli ei niitä hommia paljon ole.
Huh. Aikuisen äitinä, en olisi ihan hirveän innoissani, kummassakaan roolissa.
Varmaan kannattaa tiedustella vanhemmilta, ihan hirveän moni ei taida olla valmis ottamaan aikuista lasta takaisin.
Ei kuullosta hyvältä ratkaisulta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kannattaa tiedustella vanhemmilta, ihan hirveän moni ei taida olla valmis ottamaan aikuista lasta takaisin.
Vanhempani ottaisivat ihan mielellään kotiin. Ovat molemmat jo eläkkeellä ja viettävät myös paljon aikaa mökillä.
Järkyttävää riesaa vielä aikuisista lapsistakin!
Minusta ihan järkevää, jos se kaikille sopii. :)
Meillä lapsi on koska tahansa tervetullut "hengähtämään" kotiin vaikka pidemmäksikin aikaa. Ihmettelen niitä vanhempia jotka kammoksuvat ajatusta siitä, että lapsi voisi aikuisena jonkin aikaa asua taas lapsuudenkodissaan.
Itsenäistyminen on hyvä, mutta ethän sinä ole pysyvästi takaisin lapsuudenkotiin muuttamassakaan. Minusta on järkevä ajatus muuttaa tilapäisesti kotiin asunnon käsirahan säästääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää riesaa vielä aikuisista lapsistakin!
Oliko niitä lapsia pakko hankkia jos asenne on tuo.
Kun vanhempasi ovat eläkeikäisiä, niin ole sitten valmis elämään heidän tapojensa mukaan. Peset pyykkejä, siivoat, käyt kaupassa myös heille jne. Se on ihan kommuuniasumista.
Olemme yli 70 vuotiaita- ei kiitos.
Kaikilla on jo omat tapansa ja sanomista tulee puolin ja toisin, ellette kaikki ole superjoustavia ihmisiä.
Muuta ilman muuta. Hyvä ja järkevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aijot hoitaa nus sintahommat?
Olen sinkku eikä mulla ole poikaystävää. Eli ei niitä hommia paljon ole.
Kai sulla jotain säätöjä kuitenkin on, deittejä tai käyt edelleen tapahtumissa missä saatat törmätä miehiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aijot hoitaa nus sintahommat?
Olen sinkku eikä mulla ole poikaystävää. Eli ei niitä hommia paljon ole.
Kai sulla jotain säätöjä kuitenkin on, deittejä tai käyt edelleen tapahtumissa missä saatat törmätä miehiin?
Ei ole ollut muutamaan vuoteen eikä tämä nyt ole ollenkaan oleellinen asia tässä kuvioissa. Tärkeintä on, että saisin säästettyä rahaa.
aloittaja
Tai sitten muutat siitä ylihintaisesta yksiöstä jonnekin ihan muualle, edulliseen asuntoon. Eihän sijainnilla ole väliä kun työt on etänä.
Ja onko vanhemmillesi täysin ok että kolmekymppinen muuttaa heidän nurkkiinsa säästämään rahaa? Et osallistu mihinkään asumisen kustannuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Ja onko vanhemmillesi täysin ok että kolmekymppinen muuttaa heidän nurkkiinsa säästämään rahaa? Et osallistu mihinkään asumisen kustannuksiin?
Minä en ainakaan vaatisi lasta osallistumaan asumisen kuluihin, jos ajatuksena on kerran säästää rahaa omaan asuntoon. En pysty kuvittelemaan tilannetta että olisin 55.60-vuotiaana (olettaen että ap:n vanhemmat ovat saaneet hänet noin 25-30 -vuotiaana) niin huonossa taloudellisessa tilanteessa, että tarvitsisin rahaa lapseltani. Tai haluaisin rahaa häneltä. Päin vastoin, me autamme lapsiamme taloudellisesti ja kaikin muinkin mahdollisin keinoin. Sitä varten vanhemmat ovat.
ei ap
Minäkin uskon ,että rahalla ei liene vanhemmille merkitystä, mutta sillä on miten käytännöt tavat ja siisteysasiat ym synkkaa. Mutta tehän tiedätte toisenne , jos pari-kolme viikkoa menee hyvin , niin sitten varmasti pidempikin aika.
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhempasi ovat eläkeikäisiä, niin ole sitten valmis elämään heidän tapojensa mukaan. Peset pyykkejä, siivoat, käyt kaupassa myös heille jne. Se on ihan kommuuniasumista.
Olemme yli 70 vuotiaita- ei kiitos.
Kaikilla on jo omat tapansa ja sanomista tulee puolin ja toisin, ellette kaikki ole superjoustavia ihmisiä.
Aika hassua paasata "meidän tavoista" ja sitten nakittaa kaikki nämä "meidän tavat" jollekkin muulle. Eipä siinä että muuttaisin kenenkään nakkilistojen pitäjän kanssa yhteen, oli sitten kyseessä omat vanhemmat tai puoliso.
Oletko ollut vanhempiesi luona viime aikoina yhtään pidempiä aikoja? Itse pystyn ihan hyvin olla n. viikon verran ja sitten alkaa pinnaa kiristää, vaikka tullaan vanhempien kanssa hyvin toimeen ja ollaan läheisiä.
Miten aijot hoitaa nus sintahommat?