Mitä "hassua" teidän lapset pelkäävät?
Meillä esikoinen pelkäsi/vierasti vielä kolmivuotiaana kaikkia PARRATTOMIA miehiä, syy tähän oli se, että kaikki meidän tuttava miehet, niin nuoret kuin vanahtkin olivat partaisia. Alle 2 vuotiaana tuo alkoi parkumaan, jos parraton mies yritti tulla lähelle :D Tuo loppui siihen, kun mieheni otti ja ajoi partansa pois.. Lapsi kyllä pelkäsi aluksi isäänsä, mutta tottui ajan saatossa..
Toinen pelkäsi kaikkia kovaäänisiä koneita (porakone, puskutraktori ym.).
Toiseksi nuorin pelkäsi kaikkia valkotakkisia ihmisiä (ei väliä oliko kyse lääkäristä vaiko esim. kadulla vastaantulevasta tädistä, jolla oli pitkä valkoinen takki, kumpikin tapaus aiheutti kovan itkukohtauksen).
Kuopus on 1v eikä ole vielä ainakaan pelännyt mitään.
Kommentit (46)
Meidän tyttö parahti alle 1-vuotiaana itkuun, kun tuon herran naama tuli ruutuun.
Nyt "reipas" 1-vuotiaamme pelkää pupuja (sekä oikeita lemmikkejä että lelupupuja) ja leikkikännykkää.
LASTENOHJELMIA. Sitä ihmetellään, että mikä niissä on niin kamalaa, kun lapsillehan ne on tarkoitettukin... Muumit varsinkin, mutta senhän ymmärtää, kun ne on aika jänniä.
Ja pehmoleluja, Cars-autoja (kun niillä on naamat) sekä myöskin pellejä.
Että se siitä lastenkulttuurista. Eipä ole meidän juttu.
Meidän tyttö pelkää myös kylpyleluna olevaa paloautoa, jolla on kasvot.
Viime kesänä ei uskaltanut mennä ulkona terassille, kun näki siinä yhden murkun. Välillä rohkaistuu muurahaisten kanssa samoille seuduille, mutta yleensä aloittaa hysteerisen itkun kun muurahainen tulee lähelle.
nuorin lapsi pelkäsi 3-vuotiaaksi asti mm. suihkua, liukuportaita ja sähköhammasharjaa.
Oli täysin vikatikki lähteä toissakesänä muumimaailmaan...
3 v tyttö pelkää imuria ja kaikkia ötököitä.
Vauva 6 kk pelkää naapurin 1 v poikaa. Itkee, kun näkee hänestä vilauksenkin. : o Kaikille muille hymyilee.
heiniä ja päivänkakkaroita (?!). Mökillä oli välillä hieman hmmm.... vaikeaa, koska niitähän on kaikkialla. Välillä meni isillä hermo, kun tyttö huusi kuin syötävä heinän nähdessään.
Hei olen viikonloppu iskä.
Poikani pelkää ovenkahvoja hän myös pidättää hengitystä pitkään kun joku on aivastanut. Käytös on todella neuroottista. Olen keskustellut tästä pojan äidin kanssa, mutta hän vain haistattelee päin näköä. Emme ole puheväleissä. Poika on 4 vuotias ja hyvin kiinnostunut viruksista ja bakteereista.
muistan kuinka mun pikkuveljeni pelkäsi leikki-ikäisenä bakteereja ja viruksia. hän pesi ihan neuroottisena käsiään ja oli paniikissa saastoista. yläasteella oleva isoveli oli kertonut biologia oppejaan. tilanne korjaantui, kun kerrottiin olevan olemassa hyviäkin bakteereja. :) kerro pojallesi niistä :)
joka kohdistuu kaikkeen puhallettavaan (kellukkeet, ilmapallot, ilmapatja...). Jollakin muullakin täällä vastauksissa oli "samapelkoinen" lapsi.. Tätä on jatkunut ihan vauvasta ja nyt on vielä pienesti jäljellä mutta pikkuhiljaa onneksi helpottaa. Päiväkodin vappujuhlat oli painajaista kun ilmapalloja oli joka puolella...
pelkää mm.
ääntä pitäviä leluja (on aina pelännyt, ihan piensestä asti)
pellejä ( = klovneja)
monia soitinten ääniä (Pikku2 välillä ihan "kauhea", kun siinä soitetaan esim. kannelta, kitaraa tms.)
Rölli-peikkoa
joitain hyppyytysleikkejä, kuten vedetään nuottaa.
Toisaalta rakastaa isoja pehmohahmoja ja menee halimaan niitä aina kun näkee (mm. Titi-nallet ym.). Ja esim. körö-körö kirkkoon-leikistä tykkää.
pelkäsi aikoinaan maitopurkin kyljessä olevaa lehmää. Aina piti purkki kääntää niin ettei kuvaa näy.
on vedenneito, jota esikoinen pelkäsi järkyttävästi. Muistaa sen vielä itsekin vaikka on jo teini. :)
Rölliä telkkarissa aivan hengettömänä ja itki karpalon kokoisia kyyneleitä aj nyyhki kauhusta jos Rölli vilahti ruudussa.
Sama poika katsoi Nemoa ihastuksesta nauraen koko filmin, erityisesti hän rakastui Hai hahmoon :)
Molemmat lapseni pelkäsivät imuria ja nuorempi sitä ääntä, joka tulee kun kangasta repäistään(harrastan ompelua ajoittain).
Minä pelkäsin myös joulupukkia niin paljon että en päästänyt häntä ovesta sisälle.
ja kaikki muutkin "isot pehmohahmot" joita muut lapset jonottavat halaamaan suunnilleen..ja tämä kammo on lapsella edelleen kova, ikää 6v.
Vielä 3-vuotiaana ei uskaltanut pulkkaan istua, vaan alkoi hysteerisesti itkemään, jos asiaa ehdotettiin. Sen jälkeen ei olla kokeiltu, joten en tiedä onko kammo mennyt ohi.
Samainen lapsi on aivan hysteerinen elokuvissa, jos elokuvassa on vähänkään jännittävämpi kohta. Lähes poikkeuksetta ikärajattomat elokuvat jää katsomatta, kun ovat liian jänniä meidän herkälle tytölle (nyt 5-v.).
tympeitä kohtauksia esim.jos joku on äkäinen,
pimeää,
vessanpönttöä-sinne tippuu
tuijottaa kauhulla ärsyttävä pikku nälkä mainoksen olentoa.
Meidän 1-vuotias (nyt jo 2) pelkäsi aikoinaan MÄRKIÄ HIUKSIA. Siis jos näki suihkusta tulleen perheenjäsenen (saati vähän tuntemattoman!), hirveä huutoitku ja leuka väpätti varmaan vartin :D.
sitä hauskojen kotivideoiden Sampoa.Ja jos se juonsi nelosen jotain ohjelmisto, siis "seuraavaksi uutiset" tms alkoi kauhea itku. Tuli siis Sampon äänestä ihan hysteeriseksi :D