Parisuhteen lopettaminen - hivuttamalla vai kertarysäyksellä
Kumpi ompi parempi. Antaa vähän vihjeitä tulevasta ja valmistaa toista etukäteen, vai esittää mukavaa loppuun asti ja sitten paukauttaa kerralla kun on saanut hankittua uuden kämpän ja tehnyt muitakin järjestelyitä. Jos oletetaan että kyseessä on aika pitkäaikainen ja väljähtänyt suhde ilman mitään sen kummempaa kolmiodraamaa tms?
Ja oletetaan että kohtuullinen määrä työtä on tehty suhteen pelastamiseksi.
Kommentit (35)
Riippuu yksilöistä, mutta ihan kertarysäyksellä en lähtisi.
Tuttava teki sillai, että käyttäytyi mukavasti ja normaalisti ja sitten vain ilmoitti, että muuttaa pois. Oli uusi nainen ja asuto valmiina, haki vain tavaransa. Toinen jäi vaan että WTF? mitä tapahtui. Kesti pitkään prosessoida ero, ei ole tainnut vieläkään selvitä siitä.
Ja naapuri vaan ilmoitti ukolleen että tahtoo avioeron. Siihen asti kaikki oli ollut ok ainakin miehen puolelta.
Keskustelkaa, todetkaa tilanne, ja sitten toimikaa. Jos suhde on tosiaan väljähtynyt yrityksistä huolimatta, niin turha tilannetta on tarpeetttomasti pitkittää. Mutta keskustelkaa asia selväksi, ei niin että toinen vaan häipyy kuin murtovaras mustaan yöhön.
Olisihan se kiva tietää toisen eroaikeista ennenkuin muuttoauto ajaa pihaan. Toisaalta jos oikein hankala/väkivaltainen tyyppi, niin parempi häipyä sen siliän tien.
Moni ottaa suhteen vioista olevat puheet nalkutuksena. Siksi erohalu tulee "yllätyksenä". Eli jos suhteen eteen on kumminkin yrittänyt tehdä jotain niin ei se ero tule kertarysäyksenä kuin vain sille, joka ei ole ottanut suhteen ongelmia tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa, todetkaa tilanne, ja sitten toimikaa. Jos suhde on tosiaan väljähtynyt yrityksistä huolimatta, niin turha tilannetta on tarpeetttomasti pitkittää. Mutta keskustelkaa asia selväksi, ei niin että toinen vaan häipyy kuin murtovaras mustaan yöhön.
Miten tuollaisen keskustelun voi käydä ilman että se kääntyy syyttelyksi? Kumpi on pahempi, se että toinen haluaa lähteä vakaasta kaverisuhteesta tyhjän päälle, vai se että on ihastunut ja rakastunut toiseen ja haluaa siksi lähteä?
(ap)
Mun kokemuksen mukaan samapa tuo, sillä mitään keskustelua ei mies ottanut tosissaan :) Hänestä ero tuli kertarysäyksenä, koska ei ikinä suhtautunut mun sanomisiin vakavasti, minusta taas asiaa jauhettiin pari vuotta, kunns kyllästyin ja lakkasin jauhamasta ja lähdin.
Mutta, me ollaan kaikki niin erilaisia. Itse lähtisin siitä, että rehellisyyden on toiselle velkaa. Jos olet päätöksen tehnyt, niin kerro se ilman viivyttelyä ja pelaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa, todetkaa tilanne, ja sitten toimikaa. Jos suhde on tosiaan väljähtynyt yrityksistä huolimatta, niin turha tilannetta on tarpeetttomasti pitkittää. Mutta keskustelkaa asia selväksi, ei niin että toinen vaan häipyy kuin murtovaras mustaan yöhön.
Miten tuollaisen keskustelun voi käydä ilman että se kääntyy syyttelyksi? Kumpi on pahempi, se että toinen haluaa lähteä vakaasta kaverisuhteesta tyhjän päälle, vai se että on ihastunut ja rakastunut toiseen ja haluaa siksi lähteä?
(ap)
Pahempi on rakastua toiseen, se on ikään kuin henkistä pettämistä. Ensin vanha suhde poikki.
Jos ei lähde itse syyttelemään, miksi se kääntyisi syyttelyksi?
Et kuulosta aikuiselta. Jos ei väkivallan uhkaa ole, totta kai kerrot heti, kun olet päättänyt. Todella veemäinen idea muuttaa yllättäen. Kyllähän nyt normaali ihminen normaalissa suhteessa voi sanoa, että en halua enää jatkaa ja olen alkanut etsiä asuntoa. Ihan riittävän kertarysäyksellä sekin on, koska suhde loppuu siihen keskusteluun, vaikka hetken vielä asutte saman katon alla. Jotain kunnioitusta pitäisi kumppania kohtaan osoittaa. Jos hän ei ole mikään väkivaltainen hullu, kohtele häntä kuin ystävää.
Kerta rysäyksellä se kannattaa tehdä.Siinä sitten nähdään toisen hyvät ja huonot puolet kumpikin kun ollaan erossa.
Vierailija kirjoitti:
... suhde loppuu siihen keskusteluun, vaikka hetken vielä asutte saman katon alla. Jotain kunnioitusta pitäisi kumppania kohtaan osoittaa. Jos hän ei ole mikään väkivaltainen hullu, kohtele häntä kuin ystävää.
Tämähän sisältää oletuksen että tilanne on toiselle yhdentekevä. Asutaan vain yhdessä kuten ennenkin vaikka toinen voi olla täynnä vihaa muuttuneesta tilanteesta. Tai yrittää muuttaa jo tapahtuneen.
Ei kertarysäystä, mutta ei myöskään epämääräistä vihjailua, vaan otat puheeksi sen, ettei tästä näytä tulevan mitään. Tarkoitan, että annat toiselle aikaa sopeutua, jos välität kuitenkin hänestä eikä ole sinänsä muuta ongelmaa kuin väljähdys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... suhde loppuu siihen keskusteluun, vaikka hetken vielä asutte saman katon alla. Jotain kunnioitusta pitäisi kumppania kohtaan osoittaa. Jos hän ei ole mikään väkivaltainen hullu, kohtele häntä kuin ystävää.
Tämähän sisältää oletuksen että tilanne on toiselle yhdentekevä. Asutaan vain yhdessä kuten ennenkin vaikka toinen voi olla täynnä vihaa muuttuneesta tilanteesta. Tai yrittää muuttaa jo tapahtuneen.
Tuossa ei ole mitään logiikkaa. Ihan omassa päässäsi tuo oletus. Luulisi, että suhteen merkityksellisyys pikemminkin saisi kohtelemaan toista kuin ihmistä.
En tunne ketään, joka olisi eronnut ap:n kuvaamalla tavalla. Se ei ole mielestäni normaalia käytöstä kumppania kohtaan.
Me hivutamme - yhdessä. Historiamme on liian pitkä, ja hyväkin, tuhottavaksi millään riitaisalla rysäyksellä. Asiat on jo puhuttu ja irtain leikkimielisesti jaettu. Vaikeinta on löytää uudet, mm. jälkikasvun kannalta sopivat osoitteet, se on ollut työn alla jo jonkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu yksilöistä, mutta ihan kertarysäyksellä en lähtisi.
Samaa mieltä, mutta voihan erotyyliin vaikuttaa eron syyt.
Ap ei vaikuta ihan täysjärkiseltä tai tasapainoiselta. On aina reilua kertoa toiselle, ettei ole tyytyväinen suhteeseen, jopa kertoa tarkat syyt ja sanoa haluavansa erota. Vain ääliöt ghostaavat ja se on pahaa henkistä väkivaltaa tehdä niin. Saat myös silloin varmasti vihamiehen eksästäsi, jos hoidat eron ghostaamalla. Ethän sitten myöskään soittele exälle ja toivo seksiä hänen kanssaan, jos vaan katoat mitään sanomatta.
Mikään suhde ei tule koskaan onnistumaan, jos ei osaa keskustella ongelmista aikuismaisesti. Tämä kannattaa oppia ihan nyt kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa, todetkaa tilanne, ja sitten toimikaa. Jos suhde on tosiaan väljähtynyt yrityksistä huolimatta, niin turha tilannetta on tarpeetttomasti pitkittää. Mutta keskustelkaa asia selväksi, ei niin että toinen vaan häipyy kuin murtovaras mustaan yöhön.
Miten tuollaisen keskustelun voi käydä ilman että se kääntyy syyttelyksi? Kumpi on pahempi, se että toinen haluaa lähteä vakaasta kaverisuhteesta tyhjän päälle, vai se että on ihastunut ja rakastunut toiseen ja haluaa siksi lähteä?
(ap)
Kyllähän tuollainen tietysti satuttaa, jos sanoo olevansa ihastunut toiseen. Vielä enemmän satuttaa kuitenkin se, jos ei kerro asiasta, ja toinen saa kuulla sen toisten kautta.
Pitää keskustella suhteen tilasta. Siis pitää päättää tuosta asiasta yhteistuumin.
Pitää yhdessä miettiä, onko mitään tehtävissä. Auttaisiko mikään.
Mielestäni päätöksen pitää olla yksimielinen.
Vierailija kirjoitti:
Kerta rysäyksellä se kannattaa tehdä.Siinä sitten nähdään toisen hyvät ja huonot puolet kumpikin kun ollaan erossa.
Mitä väliä niillä toisen puolilla enää eron jälkeen on?
Kertarysäyksellä. Turhaan pitkittää vääjäämätöntä. Siinä pääsee itsekkin kuiville nopeammin.