Täytän lähivuosina 40. Ei ole enää aikaa odotella ja tutustua vuosia jos haluan perheen.
On otettava riski, että kestääkö upouusi suhde vai ei. Monet tätä kauhistelee mutta onneksi moni myös ymmärtää.
Toisaalta eihän 5v seurustelukaan ennen lasten tekoa takaa sitä, että suhde kestäisi.
Eli siis, olen 38v nainen. Seurustellut alle pari kk ja olen raskaana. Mies vaikuttaa ihanalta ja kaikki tuntuu niin helpolta. Toivon tämän kestävän.
Kommentit (24)
Ajan käytyä vähiin ei voi odottaa näyttöjä vaan täytyy luottaa omaan ihmistuntemukseensa. Toivottavasti valintasi onnistui. Pitäkää toisenne onnellisina ja välttäkää ilkeitä, sarkastisia kommentteja silloinkin kun tekisi mieli laukoa sellaisia. Ja onnea odotukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ajan käytyä vähiin ei voi odottaa näyttöjä vaan täytyy luottaa omaan ihmistuntemukseensa. Toivottavasti valintasi onnistui. Pitäkää toisenne onnellisina ja välttäkää ilkeitä, sarkastisia kommentteja silloinkin kun tekisi mieli laukoa sellaisia. Ja onnea odotukseen.
Kiitos!
Hyvä, että onnistui raskautuminen noin vain.
Onnea!
Lähes puolet naimisiin asti ehtineistä eroaa joka tapauksessa, ja avoliittojen erot siihen päälle.
Nämä siis yleensä ihmisiä, jotka ovat tutustuneet oikein huolella harkiten vuosia siihen kumppaniin, ennen kuin lapsia on hankittu.
Joten joo, turha stressata siitä että tuleeko lapsi liian nopeaa, kun parisuhteen kestävyys on joka tapauksessa 50-50.
Ja jos molemmilla vauvan vanhemmilla alkaa olla jo ikää, niin eiköhän siinä ole päällimmäisenä kiitollisuus lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Ajan käytyä vähiin ei voi odottaa näyttöjä vaan täytyy luottaa omaan ihmistuntemukseensa. Toivottavasti valintasi onnistui. Pitäkää toisenne onnellisina ja välttäkää ilkeitä, sarkastisia kommentteja silloinkin kun tekisi mieli laukoa sellaisia. Ja onnea odotukseen.
Tuossa on tosiaan tuokin pointti, että 38-vuotiaan itsetuntemus ja ihmistuntemus on luultavasti jo sen verran parempi kuin vaikkapa 23-vuotiaalla, että uskaltaa tehdä lapsen nopeammin.
Minä sain vastaavassa tilanteessa entisen miesystäväni lapselleni isäksi. Meillä on kumppanuusvanhemmuus ja asumme erillään, miehellä on vaimo ja kaksi vanhempaa lasta vaimonsa kanssa. Vaimollekin sopi tällainen järjestely koska ovat toisilleen sopiva pari päinvastoin kuin me exäni kanssa. Eroavaisuudet eivät kuitenkaan haittaa erillään asumista ja yhteistä vanhemmuutta. Minulla ei ainakaan vielä parisuhdetta mutta ehkä kunhan lapsi vähän kasvaa ja jos mukava ja sopiva löytyy. Yhteen en aio muuttaa myöskään mahdollisen uuden kumppanin kanssa ennen kuin suhdetta kestänyt useamman vuoden jottei lapsella jatkuvasti vaihdu bonusisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan käytyä vähiin ei voi odottaa näyttöjä vaan täytyy luottaa omaan ihmistuntemukseensa. Toivottavasti valintasi onnistui. Pitäkää toisenne onnellisina ja välttäkää ilkeitä, sarkastisia kommentteja silloinkin kun tekisi mieli laukoa sellaisia. Ja onnea odotukseen.
Kiitos! <3 Olen aina halunnut äidiksi ja mies on halunnut isäksi. Jotenkin kaikki vain loksahti kohdilleen. Ap
Aika tavaran kaupitsee.
Teidän ihmistuntemus on varmasti parempi kuin minulla oli 27-vuotiaana kuin mentiin yhteen. Varmasti teillä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet onnistua. Onnittelut ja onnea matkaan!
Mikään ei lujita tuoretta suhdetta niinkuin paskavaippojen vaihto, yövalvomiset, krooninen väsymys, yhteisen ajan puute ja niskassa painava pitkä ja raskas vastuu lapsesta!
Muista painaa pesänrakennusviettisi voimalla myös miehen nimi väkisin yhteisiin asuntolainapapereihin ASAP!
Täällähän on jatkuvasti kertomuksia joissa lapsen synnyttyä mies on aivan yllättäen paljastunut mitään tekemättömäksi vätykseksi josta ei ole apua missään. Ja kuulemma mistään merkeistä ei olisi voinut etukäteen huomata vaikka vuosia on oltu yhdessä.
Joten en näe että otat suhteettoman riskin varsinkin kun toisessa vaakakupissa on iso mahdollisuus jäädä lapsettomaksi jos et nyt tartu tilaisuuteen.
Moni aviopari eroaa pikkulapsiaikana vaikka yhdessä olisi oltu ennen lapsia 10-15 vuotta. Voi ihan hyvin olla että suhteenne kestää ikuisesti ja jos ei kestä niin ei se kestä läheskään kaikilla pidempään seurustelleillakaan.
Maria Veitolahan tuli käytännössä heti raskaaksi, kun tapasi miehensä.
Ovat ainakin vielä onnellisesti yhdessä, lapsi muistaakseni jotain 8-9v nyt.
Tältä kantilta pitäisi ihmisten enemmänkin miettiä lasten hankkimista sen sijaan, että odottelee ja katselee "sitä oikeaa" tai antaa epävarmalle kumppanille "aikaa". Se oikea on oikeasti tyyppi, joka haluaa samoja asioita samaan aikaan kuin sinä ja ne halut voi sitten taas muuttua vuosien varrella. Kuka vaan voi syystä tai toisesta joutua yh:ksi ja se pitäisi hyväksyä, kun niitä lapsia haluaa sen sijaan, että pistää liikaa painoarvoa kumppanille tai tukiverkoille. Itsekin pika pikaa löysin lasteni isän 38 v tarvottuani ensin muutamassa pitkässä lapsettomassa liitossa odotellen miehen kypsymistä isäksi ja aviomieheksi.
Lapsi muuttaa kaiken.
Oli sitten oltu yhdessä 1 tai 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Teidän ihmistuntemus on varmasti parempi kuin minulla oli 27-vuotiaana kuin mentiin yhteen. Varmasti teillä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet onnistua. Onnittelut ja onnea matkaan!
"varmasti"
Paljon onnea, ap!
Todella hyvä tuuri, että kunnollinen, isäksi sopiva miesystävä löytyi ja että ylipäänsä sinun iässäsi enää tulee biologisesti äidiksi.
Olen samaa mieltä, että odotteluun ei ole yhdelläkään 38-vuotiaalla äidiksi haluavalla naisella aikaa.
Onnellista odotusta ja elämää teille! Kestää jos kestää. Teette kumpikin parhaanne, se riittää. Eroa mietitään vasta sitten, jos siltä näyttää. Surra ehtii. Nyt saa olla onnellinen :)
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei lujita tuoretta suhdetta niinkuin paskavaippojen vaihto, yövalvomiset, krooninen väsymys, yhteisen ajan puute ja niskassa painava pitkä ja raskas vastuu lapsesta!
Muista painaa pesänrakennusviettisi voimalla myös miehen nimi väkisin yhteisiin asuntolainapapereihin ASAP!
Yhden lapsen hoito on ihan naurettavan helppoa kahdelta aikuiselta. Vähän ihmetyttää ne, joille tuo on joku juttu.
No jos kerran pulla on jo uunissa niin riski lienee jo otettu.