Lupauksen pettäminen toistuvasti
Minä haluan erota. Puoliso ei. Minä kerron minkä pitää muuttua jotta voin yrittää vielä. Puoliso on samaa mieltä ja sovimme että yritämme. Mutta toistuvasti mikään ei muutu. Puoliso tekee taas asiat sillä tavalla että haluan eron. Mikä järki hänen käytöksessään on? Eihän minulle jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Ymmärtäisin jos kyseessä olisi joku riippuvuus esim. alkoholismi mutta kun ei ole. Onko tässä mitään tehtävissä?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Koittaa pelata jatkoaikaa?
Tämä. Etsii uutta ja ei ole vielä tärpännyt.
Halustko olla sen kanssa vai ei? Nyt tiedät ettei pidä lupauksia. Mitä mietit?
Ellei hän ole alkoholisti, millaisten asioiden haluat muuttuvan? Mies siis suostuu aina vaatimuksiisi mutta jatkaa vanhalla tavalla.
Onhan kuviossa järkeä, jos puoliso ei omasta aloitteestaan haluaisi muutosta. Myöntyy puheisiisi, mutta jatkaa tuttuun tyyliin. Muutospaine tulee sinulta. Vaikea arvioida, kun ei tiedä, millaisia muutoksia haluat.
Teidän suhde on jo loppu. Kannattaa elää siten.
Jos ei pysty hyväksymään toisen tapoja eikä jotkut asiat vain muutu niin se on siinä.
AINOASTAAN ITSEÄÄN VOI MUUTTAA.
Kirjoittakaa vian ylös paperille.
Olkaa muutama viikko erillään ilman mitään uusien sotkemista asiaan. Ei mitään yhteyttä toiseen.
Miettikää erossaolon aikana miten parantaa suhdetta.
Palatkaa yhteen ja kirjatkaa yhteiset pelisäännöt.
Meillä toimi. Nyt onni kukoistaa. Enää ei riidellä, vaan kävellään riidasta pois.
Anna kuin arvaan. Hän on ennenkin päässyt eteenpäin lupaamalla muuttua vaikka ei sitten olekaan muuttunut.
Eli vastaus kysymykseesi: mies toimii noin koska se toimii kanssasi.
Muista ettei parisuhteessa vika ole vain siinä toisessa. Sinä saatat tehdä asioita niin joilla saat puolisosi toimimaan tavalla, josta et pidä.
Eron paikka. Noin se meni minullakin. Tein parhaani mukaan tasan tarkkaan selväksi, mikä suhteessa ja puolison käytöksessä hiertää, niin paljon että se ei voi jatkua vaan ainut vaihtoehto on erota. Eipä muuttunut. En tiedä oliko se kyvystä vai halusta kiinni, samapa tuo nyt enää. Suretti ja harmitti, mutta ei kaduta.
Voin niin samaistua!! Meillä ongelmat liittyy mm lasten kasvatukseen, pelaamiseen, tietynlaiseen itsekkyyteen. Ongelmista puhuttu satoja kertoja, mies haluaa muuttua tai niin sanoo. Yrittää mutta pisin kausi kestänyt 6kk. Haluan erota koska ei tämä tästä muutu. Mies ei halua erota koska hän ajattelee että kun on joskus ollut hyvä kausi niin se kyllä palaa.
Mies addiktoituu asioihin, esim pelit, urheilu jne eikä yhtään näe omaa käytöstään. Ei kykene ottamaan isoa vastuuta esim niin että lasten lääkäri ym asiat olisi asiallisesti ja oikeaan aikaan hoidettu.
Itse näen että ero on vääjäämätön mutta mies on sanonut ettei aio lähteä. Lopulta on itse pakko lähteä ja todennäköisesti sitten muuttuu lasten koulut jne. Siksi olen asiaa itsekin viivyttänyt.
Nyktään erotaan liian herkästi. Viha jää päälle, eikä tehdä mitään elvyttääkseen rakkautta. Lukuisat suhteet olisi pelastettavissa. Hirveätä tämä nykyinen parinvaihtokulttuuri.
No itse ajattelen että kun olen 14vuotta itse hoitanut kaiken ja pyytänyt muutosta niin olen tehnyt tarpeeksi. Pettämisen annoin anteeksi ja lupasin yrittää vielä. Joko nyt saa luovuttaa?
Nro 10
Kommentoijat,entäs jos ap onkin mies?
No se on aivan sama jos ap on mies.
Valehtelija on valehtelija vaikka voissa paistaisi. Puolisollasi on luonnehäiriö, johon kuuluu jatkuva valehtelu ja lupausten, yhteisten pelisääntöjen repiminen ym.
Lyö faktat tiskiin, muuta omaan asuntoon tai sukulaisiin tms. ainakin väliaikaisesti. Näytä, että nyt loppuu vedätys ja kiemurtelu.
Jos aikuinen ei kykene ottamaan vastuuta teoistaan ja hakemaan apua patologiseen valehteluun, ei sinun eikä lasten tarvitse sietää tuollaista hyväksikäyttöä.
Esim, tunti parisuhdeaikaa päivässä ja jos ei ehdi työvuorojen takia, niin tunti edes vapaapäivinä. Puolison mielestä ei ole liikaa pyydetty mutta ei sitä aikaa silti ole. ap
Kyllä se on nyt game over moro ja näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
Esim, tunti parisuhdeaikaa päivässä ja jos ei ehdi työvuorojen takia, niin tunti edes vapaapäivinä. Puolison mielestä ei ole liikaa pyydetty mutta ei sitä aikaa silti ole. ap
Mitäköhän järkeä on parisuhteessa, jossa se yhdessä olo ei tule luonnostaan vaan sitä pitää vaatia?
Koittaa pelata jatkoaikaa?