Jos et tykkää lapsesi kaverista
Tänään sattui niin, että nelosluokkalaisen tyttäreni kaverilla oli synttärijuhlat ja muut luokan tytöt oli kutsuttu. Lapseni hieman apeana sitten kertoi, että häntä ei ole kutsuttu, koska synttäritytön äiti oli kieltänyt, koska ei pidä tyttärestäni ja siksi oli kieltänyt lastaan häntä kutsumasta. Ei siinä mitään, en minäkään ole aina tykännyt lasteni kavereista, todellakaan, mutta en kyllä ole koskaan sitä omalle lapselle sanonut, tai ainakaan sen perusteella sanellut, ketä saa juhliinsa kutsua. Kerrotteko te avoimesti lapsellenne, jos ette tykkää jostain hänen kaveristaan? Ja kyse ei ole nyt käytös jutuista tai muista, koska paljon lapsellani on kavereita ja heidän vanhempiaan tunnen, joten olisin varmaan heiltä kuullut, jos lapseni käyttäytyisi huonosti. Eli ilmeisesti kyse henkilökemiasta tämän äidin ja lapseni välillä? Ihmetyttää vaan, enkä nyt tiedä miten tähän kyseiseen äitiin suhtautua, jos törmäämme jossain. Jotenkin vaan tuntuu hassulta aikuiselta ihmiseltä käyttäytyä näin, itse en kyllä lapseltani kieltäisi tällä perusteella kutsumista, kun leikkivät kuitenkin vapaa-ajalla yhdessä. Ei ole tästä lähtien kyllä enää kivaa häntä päästää tämän lapsen kanssa leikkimään... Mutta en taas haluaisi yhtä alas vajota tämän toisen äidin kanssa ja sitä kieltää..
Kommentit (13)
Onko lapsesi sellainen ärsyttävä ahmatti joka syö pöydän tyhjäksi kerrasta jopa kylässä ollessaan? Syö kyläpaikan kaikki leivät ja juustot ja tyhjentää jääkaapin kuin imuri ihan omine lupineen?
Itse en anna kutsua niitä, jotka eivät ole meillä käydessään osanneet käyttäytyä. Näitä on vain pari. Lapset vasta tokaluokkalaisia ja nämä pari tapausta sellaisia, että rikkovat leluja ja kaivelevat kaappeja. Kurjaa niille lapsille, jos jäävät ainoina pois, mutta ei voi mitään.
Voin myös perustella tämän heidän vanhemmilleen, jos tarvitsee.
Samaa mieltä ekan vastaajan kanssa. Ja jos on isompi syy taustalla, kuten kiusaaminen, kannattaisi asiaan ehkä puuttua toisella tapaa. Ala-arvoista tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Itse en anna kutsua niitä, jotka eivät ole meillä käydessään osanneet käyttäytyä. Näitä on vain pari. Lapset vasta tokaluokkalaisia ja nämä pari tapausta sellaisia, että rikkovat leluja ja kaivelevat kaappeja. Kurjaa niille lapsille, jos jäävät ainoina pois, mutta ei voi mitään.
Voin myös perustella tämän heidän vanhemmilleen, jos tarvitsee.
Tuossa on jo hyvä syy, jolla voi jo perustella asian omalle lapselleenkin. Tässä ei ole kyse kuitenkaan tällaisesta ongelmasta.
No en kyllä puutu nuorempienkaan kaverisuhteisiin siksi, etten pidä jostain. Meidän lapsilla ei juurikaan olisi kavereita, kun keskimäärin lapset on aika ärsyttäviä.
Puutun ainoastaan jos on kiusaamista tai joku on huonoa seuraa (jatkuvia vaaratilanteita, näpistelyä tms).
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi sellainen ärsyttävä ahmatti joka syö pöydän tyhjäksi kerrasta jopa kylässä ollessaan? Syö kyläpaikan kaikki leivät ja juustot ja tyhjentää jääkaapin kuin imuri ihan omine lupineen?
Enpä ole ainakaan kuullut, että olisi. Yleensä leikkivät ulkona, joten en usko.
Törkeää.
Yhden jätti kutsumatta.
Selvää kiusantekoa äidiltä!
🤦😢😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en anna kutsua niitä, jotka eivät ole meillä käydessään osanneet käyttäytyä. Näitä on vain pari. Lapset vasta tokaluokkalaisia ja nämä pari tapausta sellaisia, että rikkovat leluja ja kaivelevat kaappeja. Kurjaa niille lapsille, jos jäävät ainoina pois, mutta ei voi mitään.
Voin myös perustella tämän heidän vanhemmilleen, jos tarvitsee.
Tuossa on jo hyvä syy, jolla voi jo perustella asian omalle lapselleenkin. Tässä ei ole kyse kuitenkaan tällaisesta ongelmasta.
Mistä sen tietää, jos ko. äiti ei ole tätä mitenkään perustellut. Voihan olla, että perheiden käyttäytymisnormit poikkeavat toisistaan.
Meillä on naapurissa perhe, jonka lapset käyttäytyvät kuin apinat. Samoin kuin tämän perheen tuttavaperheiden lapset. Heille semmoinen käytös ob varmaan ihan normi, mutta meille eivät niin käyttäytyvät lapset olisi tervetulleita.
Aina luulin aikuisten olevan aikuisia, mutta ihan järkiään kaikki kuuluu haukkuvat lastensa kavereita ja osan lapset kertoo sen avoimesti vielä kaverillekkin. Ei voi suuria käytöstapoja lapsiltaan odottaa kun aikuisetkin käyttäytyy noin.
Tosi moukkamainen äiti. Ei tulisi mieleenkään sanoa lapselleni jos en pidä jostain hänen kaveristaan.
En ikinä kertoisi lapselle etten pidä jostain hänen kaveristaan, ellei kyseessä olisi joku veemäinen kiusaaja. Enkä todellakaan jättäisi vain yhtä kutsumatta synttäreille. Tuli paha mieli AP:n lapsen puolesta
Huonosti käyttäytyviä tai kiusaajia en anna lapseni enää tavata tai kutsua synttäreille. Yksi esim kun oli meillä viimeisen kerran lällätteli että tulisipa äiti jo hakemaan kun ei saanut tahtoaan läpi mitä tekisivät. Ei selvästi kemiat kohdanneet. Yksi sitten luulee omistavansa mun lapsen kun yhdesti olivat koulun ulkopuolella yhdessä. Alkoi kiusaaminen, kun lapseni leikki muiden kanssa ja draamailu kuinka väärin lapseni teki kun hylkäsi hänet.. huhhuh.
Muissa syissä en ymmärrä, pakko olla taustalla jotain tämmöistä!
En puutu lasteni kaverisuhteisiin enää tuossa iässä ellei ole syytä puuttua (kiusaaminen tms). Aikuisen ihmisen pitäisi mennä itseensä ja miettiä miksi joku piirre lapsessa ärsyttää. Olen itsekin joutunut näin tekemään eikä syy ole lapsen. Edelleen ajatuksena, että ei ole isompaa syytä taustalla, kuten vaikka se kiusaaminen.