Äitiäni ei kiinnosta pätkääkään lastenlastensa elämä
Asumme kaukana isovanhemmistamme. Äitini tai isäni hyvin harvoin soittavat oma-aloitteisesti kyselläkseen kuulumisia.
Nytkin loukkaannuin kun pyysin äitiäni ottamaan yhteyttä skypen kautta ja katsomaan lapsemme uutta kamapausta.
Vastauksena tuli vain, että ei nyt kun televisiosta tulee niin hyvää ohjelmaa.
Lopetanko huomion kerjäämisen vanhemmiltani kokonaan? Kun ei kerran näytä kiinnostavan.
Kommentit (3)
Tällä palstalla on paljonkin keskustelu isovanhemmista. Ne isovanhemmat, jotka ovat syntyneet ennen sotia, hoitavat lastenlapsia kiitettävästi. Sotien jälkeen syntyneillä on tuo ongelma.
Ainakaan meillä ei ole koskaan ollut kyse hoito-avusta, sitä ei olla vanhemmiltani juuri pyydetty välimatkan takian.
Ihan normaalia kuulumisten vaihtoa tai yleistä kiinnostusta toisen elämästä - tällaista olisin odottanut ja toivonut.
Meillä täysin sama tilanne - tosin lopetin huomion kerjäämisen jo nelisen vuotta sitten.
Vanhempiani ei voisi vähempää kiinnostaa ainoa lapsenlapsensa, ainoa mikä näitä kahta 62 ja 65 vuotiasta viriiliä eläkeläistä kiinnostaa on oma elämänsä ja ympyränsä ja 2-4 krt vuodessa etelässä ramppaaminen.
Nyt kun olen vajaa vuosi sitten lopettanut sinne soittamisenki, ei sieltä ole yhtään puhelinsoittoa tänä aikana tullut. Veljeni kautta tiedän että elossa ovat :o(
Vanhempani ovat minulle "eläviä kuolleita".