Luovutin verta, nyt mietin että siirtyykö osa minusta heihin joihin vereni lasketaan (Tunnen empaattista levittäytymisen tunnetta)
Jos tuollaisen veriveljensä kohtaa niin tuntee syvää yhteyttä, saattaapa veri vetää tilanteen romanttiseksikin (Etenkin verisiskot kiinnostavat).
Ambulanssin nähdessä tuntuu että osa itsestä on siellä mukana ja valmiina pistettäväksi sopivaan potilaaseen.
Elintenluovuttaja olen ollut aina ja myös luuydintäni on tarjolla!
Siittiöitäkin moni saanut ja parturi jota suosin toimittaa hiukset veljensä peruukkipajaan.
Muita jotka laajentavat elinpiiriään tai oletko kenties "saamapuolella"?
Kommentit (8)
Se on vain nestettä, hydrauliöljyä, ei siinä ole mitään älyä mukana.
Olen joskus ajatellutkin aloituksen laittaa tästä kysymyäkseni muilta onko tälläistä kokemuksia, hyvä AP että laittoit tämän nimittäin:
Sain lyhyen mutta pelottavan ja uuvuttavaan sairastamisen jälkeen maksan siirtoleikkauksessa 12 vuotta sitten 28 vuotiaana.
Leikkauksen jälkeen kun parani niin huomasin että olen aivan himona jäätelöön ja pekoniin, minä kasvissyöjä!
Kasvissyöntini muuttui sekasyönniksi ja edelleen tykkään pekonista ja samoin tuo jäätelöinto tuli maksan myötä.
Omituisinta oli että aluksi olin aivan kummallisesta tunteessa, selitin oireita lääkärille joka totesi heti että olen tupakan tuskaa poteva tupakoitsija (siis maksani oli). Sain nikotiini purkkaa ja oire lieveni. Ennen leikkausta vaarini poltti ja sain siitä päänsärkyä ihan lapsesta asti, leikkauksen jälkeen tupakansavu on tuoksunut houkuttelevan ihanalta.
Pikkumuutoksia oli satoja, aloin ottaa oluen mieluummin kuin viinilasin, yhtäkkiä aloin kauheasti tykätä olla laivalla ja lentopelkoni hävisi tyystin.
Ystävilleni sanon aina että sisälläni on kai joku vanha merimies ja vieritän tohelointini hänen syykseen!
Juotko maitoa, syötkö lihaa, kalaa, munia?
Tunnetko tarvetta pureskella apilaa suoraan nurmelta, märehtiä tuntikausia, ammua, röhkiä ja piehtaroida savessa? Munitko päivittäin? Osaatko hengittää veden alla?
Siinä tapauksessa joo, muuten ei.
Samantapaista jaloa ja ylevää tunnetta kun päätin luovuttaa syntyvän vauvani napanuorasta kantasoluja. No vauva syntyi illalla eikä henkilökuntaa ollut paikalla niitä ottamaan.
Moni kuolemansairas olisi parantunut uusilla soluilla. Elämän lahja!
Vierailija kirjoitti:
Juotko maitoa, syötkö lihaa, kalaa, munia?
Tunnetko tarvetta pureskella apilaa suoraan nurmelta, märehtiä tuntikausia, ammua, röhkiä ja piehtaroida savessa? Munitko päivittäin? Osaatko hengittää veden alla?
Siinä tapauksessa joo, muuten ei.
Linda Brennan on kirjoittanut veljestään kirjan abducted jossa kerrotaan tuosta ilmiöstä. Kirjassa mies saa uuden sydämen mutta menehtyy viiden vuoden kuluttua kun häntä lyödään baaritappelussa pullolla. Aluksi hyvä mies ja perheenisä, sitten sydämen siirto ja täysin eri henkilö palautuu leikkauksesta. Se veli kertoi että sai uusia muistoja ja uusia haluja. Mies jätti perheensä ja liittyi moottoripyöräkerhoon, alkoi käyttää kokaiinia. Tuo kirjoittaja kirjoittaa että olisi halunnut että veli olisi kuollut jo aiemmin kun koko veljen elämä joutui tuon kammottavan hirviön pilkkaamaksi
Tämä on varsin mielenkiintoinen kysymys epigeneettisessä mielessä, ja on jännä nähdä tulevaisuudessa, mitä kaikkia havaintoja tieteessä tullaan tekemään epigenetiikan suhteen.
Moni on saanut AIDSin verensiirrosta eli on mahdollista.
Lääkkeet.