Talouden alijäämä tänä vuonna on 14,4 miljardia euroa ja ensi vuonna on 6,7 miljardia euroa. Miten pitkään Suomi ja koko länsimainen elämäntapa voi jatkua näin?

Jos vaikka kengittäisiin ensin ne 30.000 työkyvytöntä/halutonta ja puhuttaisiin velastamme sen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa täytyy antaa velat anteeksi ristiin ja rastiin eri maiden välillä ja lähteä puhtaalta pöydältä. Helppoa, eikö vain?

Valtion oblikaatiota ostaa kyllä ihan yksityiset henkilöt. Sinäkin voit lainata Suomelle rahaa kun seuraava erä laitetaan liikkeelle.

Yksi kysymys on, että jos lainanmyöntäjät eivät enää lainaisikaan valtioille, niin mihin ne rahat sitten menisivät? Maailmassa ei ole tarpeeksi osakkeita, että kaikki rahat voitaisiin siirtää osakkeisiin. Samoin Kiinassa ei riitä työvoima siihen, että niiden lainojen sijaan rahat tuhlattaisiin jättimäisiin yksityisiin risteilijöihin. Johonkin ne rahat on siis laitettava, miksei siis lainata eri valtioille, vaikka sitten sillä nollakorolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa täytyy antaa velat anteeksi ristiin ja rastiin eri maiden välillä ja lähteä puhtaalta pöydältä. Helppoa, eikö vain?

Kaikki maailman raha on velkarahaa. Silleen kaikki raha on saanut alkunsa. Keskuspankki luo rahaa tyhjästä ja lainaa sen eteenpäin. Jos kaikki maksaisi velkansa ei kenellekään jäisi mitään. Koko valuutta lakkaisi olemasta.

Ongelma on vain se, että yleensä velkarahasta maksetaan korkoa ja muita kuluja. Kun kuvitteellisesti lainataan nyt 100 € pankilta, niin uutta rahaa tulee maailmaan 100 €. Yhden prosentin korolla, sitä kuitenkin täytyy maksaa 101 € takaisin. Mistäs maksat, kun rahaa luotiin vain satanen?

Sama ongelma on kun maailman väkiluku kasvaa ja taloudet kasvaa: uuden rahan tarve kasvaa jatkuvasti. Siitä johtuen keskuspankin täytyy jatkuvasti luoda uutta rahaa talouteen. Joka tapahtuu jälleen kerran lainaamalla lisää rahaa eteenpäin. Uutta rahaa ja uutta velkaa syntyy jatkuvasti.

Tästä johtuen valtioiden tavoite ei edes ole maksaa keskuspankille takaisin kaikkia lainoja mahdollisimman nopeasti. Koska se olisi mieletöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Näin varmasti on, en vain ymmärrä että miiten se lopulta on eri asia? En siis väitä vastaan, en vain ymmärrä.

Jos esim. talouskasvu on nopeampaa kuin velkaantuminen, ei haittaa. Velkoja myös maksetaan uusilla lainoilla, yksityishenkilö ei voi tehdä tätä yhtä kauan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi kysymys on, että jos lainanmyöntäjät eivät enää lainaisikaan valtioille, niin mihin ne rahat sitten menisivät? Maailmassa ei ole tarpeeksi osakkeita, että kaikki rahat voitaisiin siirtää osakkeisiin. Samoin Kiinassa ei riitä työvoima siihen, että niiden lainojen sijaan rahat tuhlattaisiin jättimäisiin yksityisiin risteilijöihin. Johonkin ne rahat on siis laitettava, miksei siis lainata eri valtioille, vaikka sitten sillä nollakorolla.

Lainaraha loppuviimeksi tulee aina keskuspankilta joka on valtioiden luoma ja hallitsema. Valtiot tavallaan luovat rahaa tyhjästä ja lainaavat sen itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtio saa nollakorolla lähes ilmaista lainarahaa. Miksi se pitäisi jättää hyödyntämättä?

Minullakin on iso asuntolaina. Pidemmän päälle velkavipu on hyödyllinen apuväline. Järkevämpää kuin olla ikinä ottamatta lainaa.

Jos se investoitaan uusiin valtion tehtaisiin tai infran pullonkauloihin edes, mutta kun osaksi syömävelkaa ja osaksi menee yritystukiin.

Oikeaa asiaa, mutta muistathan että yritystuet ovat oikeastaan aina verohelpotuksia, eli ”mehän verotetaan sähköä ja sen siirtoa tosi kovasti, mutta OK, teidän tehdas menettäisi kilpailukykynsä niin saatte 50% alennuksen sähköverosta”.

Ei ole suoria rahansiirtoja firmoille, paitsi korona-aikana se 100k€.

Vierailija kirjoitti:

Valtio saa nollakorolla lähes ilmaista lainarahaa. Miksi se pitäisi jättää hyödyntämättä?

Minullakin on iso asuntolaina. Pidemmän päälle velkavipu on hyödyllinen apuväline. Järkevämpää kuin olla ikinä ottamatta lainaa.

Sen hyödyntäminen ei ole ongelma, mutta sen kulutus on. Jos se sijoitettaisiin, tilanne olisi aivan eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa täytyy antaa velat anteeksi ristiin ja rastiin eri maiden välillä ja lähteä puhtaalta pöydältä. Helppoa, eikö vain?

Kaikki maailman raha on velkarahaa. Silleen kaikki raha on saanut alkunsa. Keskuspankki luo rahaa tyhjästä ja lainaa sen eteenpäin. Jos kaikki maksaisi velkansa ei kenellekään jäisi mitään. Koko valuutta lakkaisi olemasta.

Ongelma on vain se, että yleensä velkarahasta maksetaan korkoa ja muita kuluja. Kun kuvitteellisesti lainataan nyt 100 € pankilta, niin uutta rahaa tulee maailmaan 100 €. Yhden prosentin korolla, sitä kuitenkin täytyy maksaa 101 € takaisin. Mistäs maksat, kun rahaa luotiin vain satanen?

Sama ongelma on kun maailman väkiluku kasvaa ja taloudet kasvaa: uuden rahan tarve kasvaa jatkuvasti. Siitä johtuen keskuspankin täytyy jatkuvasti luoda uutta rahaa talouteen. Joka tapahtuu jälleen kerran lainaamalla lisää rahaa eteenpäin. Uutta rahaa ja uutta velkaa syntyy jatkuvasti.

Tästä johtuen valtioiden tavoite ei edes ole maksaa keskuspankille takaisin kaikkia lainoja mahdollisimman nopeasti. Koska se olisi mieletöntä.

Länsimaat eivät väkiluvultaan kasva. Maanosista ainoastaan Afrikka kasvaa enää. 

Jumal'uta yhteiskunnan tyhjäntoimittajat ulisemassa valtionvelasta. Siinä on taas perk'le itaas roniat kohdallansa. Menkää peräkammarin runkkarit vetämään itsenne narunjatkoiksi lähimpään pihapuuhun niin on taas muutama ikuinen yhteiskunnanelätettävä vähemmän. Saadaan velat vähemmiksi.

Hupaisan suuria lukuja näin pienelle maalle.

Onko AP kuullut ikinä hallinnoitavan velan käsitteestä?

No niin kauan kun ihmiset äänestävät vassareita.

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Ei olekaan, mutta raaka fakta on siinä että kun korot nousevat niin korkomenot ovat kaikesta muusta tarpeellisesta pois.

Mitäs sitten tehdään vajeen paikkaamiseksi? Kunnon säästäkuuri ja kenkää syöttilässektorille oikein olan takaa, vai nostetaanko veroja lisää (ottaen huomioon että olemme opitimiverotuspisteen ohittaneet aikoja sitten...)

Lisäksi, nykyisellä velan määrällä seuraavan isomman taloysdropin (ref 2008) kohdalla ei olekaan ihan niin paljoa pelivaraa. Milläs elvytät kun laari on tyhjä ja edes laibatäytettä ei saa?

Nämä ovat ne pari pointtia mitä ei edes koulutettumpikaan demariäänestäjä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Ei olekaan, mutta raaka fakta on siinä että kun korot nousevat niin korkomenot ovat kaikesta muusta tarpeellisesta pois.

Mitäs sitten tehdään vajeen paikkaamiseksi? Kunnon säästäkuuri ja kenkää syöttilässektorille oikein olan takaa, vai nostetaanko veroja lisää (ottaen huomioon että olemme opitimiverotuspisteen ohittaneet aikoja sitten...)

Lisäksi, nykyisellä velan määrällä seuraavan isomman taloysdropin (ref 2008) kohdalla ei olekaan ihan niin paljoa pelivaraa. Milläs elvytät kun laari on tyhjä ja edes laibatäytettä ei saa?

Nämä ovat ne pari pointtia mitä ei edes koulutettumpikaan demariäänestäjä ymmärrä.

Jos korot nousee niin se tarkoittaa talouselämän ylikuumentumista. Firmat tahkoaa ennätystuloksia ja jaettavaa riittää kaikille. Luulisi paatuneen "demarinvihaajan" sen verran ymmärtävän taloustieteestä. Eikä korkotaso hallitsemattomasti muutu kun valtiot itse sitä säätelevät haluamalleen tasolla inflaation hillitsemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Ei olekaan, mutta raaka fakta on siinä että kun korot nousevat niin korkomenot ovat kaikesta muusta tarpeellisesta pois.

Mitäs sitten tehdään vajeen paikkaamiseksi? Kunnon säästäkuuri ja kenkää syöttilässektorille oikein olan takaa, vai nostetaanko veroja lisää (ottaen huomioon että olemme opitimiverotuspisteen ohittaneet aikoja sitten...)

Lisäksi, nykyisellä velan määrällä seuraavan isomman taloysdropin (ref 2008) kohdalla ei olekaan ihan niin paljoa pelivaraa. Milläs elvytät kun laari on tyhjä ja edes laibatäytettä ei saa?

Nämä ovat ne pari pointtia mitä ei edes koulutettumpikaan demariäänestäjä ymmärrä.

Jos korot nousee niin se tarkoittaa talouselämän ylikuumentumista. Firmat tahkoaa ennätystuloksia ja jaettavaa riittää kaikille. Luulisi paatuneen "demarinvihaajan" sen verran ymmärtävän taloustieteestä. Eikä korkotaso hallitsemattomasti muutu kun valtiot itse sitä säätelevät haluamalleen tasolla inflaation hillitsemiseksi.

Ai Euroopan valtio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Ei olekaan, mutta raaka fakta on siinä että kun korot nousevat niin korkomenot ovat kaikesta muusta tarpeellisesta pois.

Mitäs sitten tehdään vajeen paikkaamiseksi? Kunnon säästäkuuri ja kenkää syöttilässektorille oikein olan takaa, vai nostetaanko veroja lisää (ottaen huomioon että olemme opitimiverotuspisteen ohittaneet aikoja sitten...)

Lisäksi, nykyisellä velan määrällä seuraavan isomman taloysdropin (ref 2008) kohdalla ei olekaan ihan niin paljoa pelivaraa. Milläs elvytät kun laari on tyhjä ja edes laibatäytettä ei saa?

Nämä ovat ne pari pointtia mitä ei edes koulutettumpikaan demariäänestäjä ymmärrä.

Jos korot nousee niin se tarkoittaa talouselämän ylikuumentumista. Firmat tahkoaa ennätystuloksia ja jaettavaa riittää kaikille. Luulisi paatuneen "demarinvihaajan" sen verran ymmärtävän taloustieteestä. Eikä korkotaso hallitsemattomasti muutu kun valtiot itse sitä säätelevät haluamalleen tasolla inflaation hillitsemiseksi.

Ai Euroopan valtio?

Euroopan talousalueella valtiot on sopineet tekevänsä yhdessä talouspolitiikkaa. Valtion tasolla voidaan tehdä tiettyjä toimenpiteitä ja euroopan unionin tasolla vielä merkittävämpiä toimenpiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on puhuttu aina, valtionvelka ei ole aivan sama kuin yksityishenkilön velka.

Ei olekaan, mutta raaka fakta on siinä että kun korot nousevat niin korkomenot ovat kaikesta muusta tarpeellisesta pois.

Mitäs sitten tehdään vajeen paikkaamiseksi? Kunnon säästäkuuri ja kenkää syöttilässektorille oikein olan takaa, vai nostetaanko veroja lisää (ottaen huomioon että olemme opitimiverotuspisteen ohittaneet aikoja sitten...)

Lisäksi, nykyisellä velan määrällä seuraavan isomman taloysdropin (ref 2008) kohdalla ei olekaan ihan niin paljoa pelivaraa. Milläs elvytät kun laari on tyhjä ja edes laibatäytettä ei saa?

Nämä ovat ne pari pointtia mitä ei edes koulutettumpikaan demariäänestäjä ymmärrä.

Jos korot nousee niin se tarkoittaa talouselämän ylikuumentumista. Firmat tahkoaa ennätystuloksia ja jaettavaa riittää kaikille. Luulisi paatuneen "demarinvihaajan" sen verran ymmärtävän taloustieteestä. Eikä korkotaso hallitsemattomasti muutu kun valtiot itse sitä säätelevät haluamalleen tasolla inflaation hillitsemiseksi.

Niiin. Olemme eläneet poikkeuksellisen matalan koron aikaa reilut 10 vuotta. Talouden tarvitse edes ylikuumentua ja silti korot voivat nousta ns normaalille tasolle. Ja sitten maksamme iloisesti valtion lainojen korkoa on otettu halpaa lainaa yli äyräiden.

Siinä rautalangasta väännettynä. Ymmärräthän viimeisen lauseen, aikas tuttua tekstiä korkojen nousun vailutuksista.

Ja saattaapi olla että näin 3% parhaiten palkkatuloja tienaavana ja 30 sijoittaneena ymmärrän "hieman" keskimääräistä paremmin rahan liikkeitä ja korkojen elämisestä....

https://yle.fi/uutiset/3-11424333

Ihme ettei ole enempää alijäämäinen kun korona aiheuttanut niin paljon ongelmia taloudellisesti.

Kai jokainen ymmärtää, että valtionvelkaa ei aiota koskaan maksaa pois. Käytännössä rikkaat valtiot siis varastavat rahaa, jota käytetään kulutukseen. Köyhien maiden ei ole mahdollista ottaa velkaa samassa laajuudessa, koska saavat lainoja huonommilla ehdoilla tai eivät saa lainkaan.