Kuinka paljon pitää omistaa metsää, että sillä elää?

Ai saatana muistinkin, että tulen itsekin perimään metsää joskus. Muutan sinne asumaan johonkin asuntovaunuun sitten aikanaan, mahdollisimman kauas tästä oravanpyörästä

Ei riitä sata ha elättämään edes yhtä ihmistä..

Ehkä noin 300 ha hakkuuvalmista tukkimetsää toisi leivän pöytään noin 20 vuodeksi...?. Pelkkiä arvioita, mutta fakta on se että metsän omistaminen tuottaa vain silloin, kun omistaja itse tekee hoitotyöt, raivaukset ja istutukset. Ulkopuolisella jos teetät, metsän tuotto on plusmiinusnolla.

Riippuu paljonko rahaa tarvitset elääksesi. Mutta ei metsä mikään kultakaivos ole, joka vuosi pitäisi tehdä muutaman hehtaarin aukko. 

Nalle Puhilla on puolen hehtaarin metsä ja paksusti elelee...

100 ha eri vaiheissa olevaa metsää voisi olla puuston arvolta esimerkiksi puoli miljoonaa. Käytännössä se ei vielä riitä elämiseen, toki jos kyseessä on vaikkapa koivuvaltainen tila hyvien polttopuumarkkinoiden lähellä niin sitten siinä olisi ainekset vähintään hyvään sivubisnekseen.

Metsä itsessään ei ketään elätä. Vasta jos tehdään hakkuita jne. saattaa rahaa tulla. 

100 hehtaaria ei riitä edes etelä-Suomessa. Mutta kivan turvan sekin tuo :) Niin kuin joku muukin mainitsi, niin 300 ha voisi olla ihan hyvä ala pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Ja toki itse tehden kaikki hoitotyöt, niistä ei kannata ulkopuoliselle maksaa.

Pääoma on puussa. Taimikoista ei hyödy kuin vasta ap lapsenlapset.

Eikö aloittaja ole katsonut metsänsä arvoa ja mahdollisia haakkuuarvioita seuraavalle 10 vuoden ajanjaksolle esim vaikka metsägroupin järjestelmästä tai storan. Tai vaikka e-metsästä.

Kukaan ei täällä voi sanoa sinulle mikä hehtaarimäärä riittäisi koska

- paljonko tarvit vuodessa elämiseen?

-missäpäin suomea metsästi ovat?

-millaista pohjaa metsästi ovat esim joku hakattu suometsä sitä sinulla voi olla vaikka 1000ha eikä riitä.

- kuinka paljon teet itse ja mitkä asiat teetät itse? Me hakkuutettiin talvella hehtaarin aukko kuusimetsään. Puunmyyntitulot taisi tulla 13000€. Itse mötästettiin ja istutettiin. Taimet maksoi noin 900€ jos oikein muistan. Ja tietty mätästykseen meni polttoainetta kaivuriin ym. Mutta todella pienet uudistuskulut meillä siis.

- kuinka paljon sinulla on lainaa metsiisi ja niistä kuluja jne

-miten hoidat metsiäsi siis jätätkö riistatiheikköjä ym muita luonnon monimuotoisuuden juttuja metsiisi. Tai hoidatko yleensäkin metsiäsi nimenomaan talouden ehdoin?

Meillä metsää 150ha ja lähinnä sivutyönä hoidetaan. Välillä tulee hyvin rahaa mutta se sijoitetaan sitten ja ostetaan lisää metsää.

Tuttavalle oli 500 ha eikä sillä kuulemma oikein elä vielä.

Riippuu täysin puolukoiden määrästä.

Puuston sijainti ja ikä ratkaisee. Etelässä maan arvo ja metsien arvo on suurempi (puu kasvaa nopeampaan). Nuorien metsien ensiharvennus tuottaa energiapuuta (maksetaan vähemmän kuin tukkipuusta) ja siis jo pikkuisen tuloja. Kunnon harvennuksessa sitten 15-20 v päästä saat jo tukkituloja. Päätehakkuulla saadaan isoimmat tulot ja myös isoimmat menot kun pitää istuttaa uutta metsää taimina. Jos tarvitset polttopuuta niin siinä syntyy säästöä kun saat omasta metsästä. Ja virkistysarvona metsä on mittaamaton, marjastat, lenkkeilet, metsästät omilla mailla.

Meidän 60 ha eri-ikäisten metsälaikkujen harvennus ja hakkuu pohjoisessa toi 100 000 € mutta reilu 10 000 € meni metsäkoneen liikkeellelähtöön ja kuskin palkkoihin. Sitten päälle ne uudet taimet (tonneja) ja verot puunmyynnistä, yli 10 000 € siihenkin.

Tulevaisuudessa metsänomistajana mietityttää ilmasto. Sekametsä ei olisi niin myrskyaltis kuin yhden puulajin metsä. Sää lämpenee, miten puut kestää kuumuuden ja kuivuuden ja tuoko sään lämpeneminen uusia tuhohyönteisiä? Jännää perehtyä metsään, tieto muuttuu koko ajan kun tutkitaan lisää. Ei ole metsänhoito enää ihan samaa kuin ukkini aikana. Tuloja se tuo ja hoitoa vaatii että tuloja tulee jatkossakin. Paikallinen Metsänhoitoyhdistys neuvoo, opastaa ja suosittelee mitä kannattaa tehdä. Tuottoarviot saat myös ja ennusteet tulevaan.

Vierailija kirjoitti:

Puuston sijainti ja ikä ratkaisee. Etelässä maan arvo ja metsien arvo on suurempi (puu kasvaa nopeampaan). Nuorien metsien ensiharvennus tuottaa energiapuuta (maksetaan vähemmän kuin tukkipuusta) ja siis jo pikkuisen tuloja. Kunnon harvennuksessa sitten 15-20 v päästä saat jo tukkituloja. Päätehakkuulla saadaan isoimmat tulot ja myös isoimmat menot kun pitää istuttaa uutta metsää taimina. Jos tarvitset polttopuuta niin siinä syntyy säästöä kun saat omasta metsästä. Ja virkistysarvona metsä on mittaamaton, marjastat, lenkkeilet, metsästät omilla mailla.

Meidän 60 ha eri-ikäisten metsälaikkujen harvennus ja hakkuu pohjoisessa toi 100 000 € mutta reilu 10 000 € meni metsäkoneen liikkeellelähtöön ja kuskin palkkoihin. Sitten päälle ne uudet taimet (tonneja) ja verot puunmyynnistä, yli 10 000 € siihenkin.

Tulevaisuudessa metsänomistajana mietityttää ilmasto. Sekametsä ei olisi niin myrskyaltis kuin yhden puulajin metsä. Sää lämpenee, miten puut kestää kuumuuden ja kuivuuden ja tuoko sään lämpeneminen uusia tuhohyönteisiä? Jännää perehtyä metsään, tieto muuttuu koko ajan kun tutkitaan lisää. Ei ole metsänhoito enää ihan samaa kuin ukkini aikana. Tuloja se tuo ja hoitoa vaatii että tuloja tulee jatkossakin. Paikallinen Metsänhoitoyhdistys neuvoo, opastaa ja suosittelee mitä kannattaa tehdä. Tuottoarviot saat myös ja ennusteet tulevaan.

Olen kulkenut työkseni metsiä yli 20 vuotta ja sekametsiä ne ovat lukuunottamatta kaikkein kuivimpia männiköitä. Yhden puulajin metsä on kallis ylläpidettävä, siellä joutuu 10 vuodenvälein poistamaan "väärän puulajin" taimia eli ei kannata!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puuston sijainti ja ikä ratkaisee. Etelässä maan arvo ja metsien arvo on suurempi (puu kasvaa nopeampaan). Nuorien metsien ensiharvennus tuottaa energiapuuta (maksetaan vähemmän kuin tukkipuusta) ja siis jo pikkuisen tuloja. Kunnon harvennuksessa sitten 15-20 v päästä saat jo tukkituloja. Päätehakkuulla saadaan isoimmat tulot ja myös isoimmat menot kun pitää istuttaa uutta metsää taimina. Jos tarvitset polttopuuta niin siinä syntyy säästöä kun saat omasta metsästä. Ja virkistysarvona metsä on mittaamaton, marjastat, lenkkeilet, metsästät omilla mailla.

Meidän 60 ha eri-ikäisten metsälaikkujen harvennus ja hakkuu pohjoisessa toi 100 000 € mutta reilu 10 000 € meni metsäkoneen liikkeellelähtöön ja kuskin palkkoihin. Sitten päälle ne uudet taimet (tonneja) ja verot puunmyynnistä, yli 10 000 € siihenkin.

Tulevaisuudessa metsänomistajana mietityttää ilmasto. Sekametsä ei olisi niin myrskyaltis kuin yhden puulajin metsä. Sää lämpenee, miten puut kestää kuumuuden ja kuivuuden ja tuoko sään lämpeneminen uusia tuhohyönteisiä? Jännää perehtyä metsään, tieto muuttuu koko ajan kun tutkitaan lisää. Ei ole metsänhoito enää ihan samaa kuin ukkini aikana. Tuloja se tuo ja hoitoa vaatii että tuloja tulee jatkossakin. Paikallinen Metsänhoitoyhdistys neuvoo, opastaa ja suosittelee mitä kannattaa tehdä. Tuottoarviot saat myös ja ennusteet tulevaan.

Olen kulkenut työkseni metsiä yli 20 vuotta ja sekametsiä ne ovat lukuunottamatta kaikkein kuivimpia männiköitä. Yhden puulajin metsä on kallis ylläpidettävä, siellä joutuu 10 vuodenvälein poistamaan "väärän puulajin" taimia eli ei kannata!

Käypä kulkemassa pohjoisessa, löytyy yhden lajin männiköitä nimenomaan. Sanoin alussa että sijaintikin ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä sata ha elättämään edes yhtä ihmistä..

Ehkä noin 300 ha hakkuuvalmista tukkimetsää toisi leivän pöytään noin 20 vuodeksi...?. Pelkkiä arvioita, mutta fakta on se että metsän omistaminen tuottaa vain silloin, kun omistaja itse tekee hoitotyöt, raivaukset ja istutukset. Ulkopuolisella jos teetät, metsän tuotto on plusmiinusnolla.

No ei ainakaan meillä mene plus miinus nolla. Nyt kun puun hinta vielä korkealla niin pikkualastakin tuli 13 k, vaikka vain harvennushakkuu.

Muutama sata hehtaaria pitäisi olla. Se auttaisi, jos ihan itse hoitaisi metsäänsä, saisi siihen kaikki mahdolliset taimikonhoito- ym. tuet itselleen, mutta ei hankkisi muita koneita kuin raivaus- ja moottorisahan ja mönkijän. Pitäisi tosiaan olla erilaatuista ja eri-ikäistä metsää, ja mielellään myös jotain sellaista, jota voisi myydä vaikka yksin kappalein erikoispuuna. Lisänä pakurit ym. tuotteet, eli lahoavatkin voisi hyödyntää.

14:n metsä tuotti nyt sen minkä tuotti, mutta seuraavan kerran se voi tuottaa vasta 30 vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Nalle Puhilla on puolen hehtaarin metsä ja paksusti elelee...

Nalle asuukin puussa eikä joudu maksamaan vuokraa tai ylläpitokuluja. Metsä myös sijaitsee lauhkeammalla vyöhykkeellä, jossa hinajaa on ilmeisesti saatavilla suuren osan vuodesta. Silti Puhin jatkuva hinajan kinuaminen Kanilta viittaa siihen, ettei hänkään täysin omavarainen ole.

Riippuu oman työn osuudesta myös. Jos ei halua hikoilla metsässä täytyy pinta-alaa olla tuplamäärä. Satoja hehtaareita nyt joka tapauksessa.

Metsällä itsensä elättävät hoitavat siellä itse lähes kaikki työt. Metsää tulee olla useita satoja hehtaareja, pohjoisessa varmaan enemmän. 

Meillä on tuo systeemi ja tuloja tulee noin kymppitonni vuodessa alle sadasta hehtaarista, joinakin vuosina ei mitään, vaan tehdään vain hoitotyöt. Summa kutistuisi ehkä kolmasosaan jos työt tekisi joku muu riippuen tietysti siitä mitä metsässä kasvaa ja kulloisestakin hintatasosta. 

Suomalaisen verotuksen hienoimpia kukkasia on se, että omien polttopuiden tekemisestä pitää maksaa veroa.

Kommenttien perusteella tuottoisinta metsänomistusta olisi polttopuiden tekeminen ja myynti.

Esimerkiksi 100 irto-m3 polttopuita, hinnaksi voi laittaa Etelä-Suomessa esim. 50€/m3, jos seassa on koivua. Tuosta saisi sen viisi tonnia + mahdollisesti sen, mitä kuljetuksesta jää käteen. Eli aika paljon pitäisi jaksaa tehdä klapeja ja klapikauppaa, että saisi elannon itselleen.

Polttopuita tekemällä saa toki parhaan kuutiohinnan puulle, mutta paikoissa, joissa metsää kasvaa, polttopuuta tuntuu myyvän joka toinen omistaja. Siten hinnat ovat matalalla ja asiakaskunta rajallinen. Ongelmaksi tulee siis asiakkaiden hankkiminen. Kaupunkien lähellä asiakkaita olisi enemmän jaettavaksi, mutta tällöin mukaan tulevat kuljetukseen käytetty aika sekä kustannukset.