Kuinka paljon pitää omistaa metsää, että sillä elää?
Olen omistanut metsää ja vähän aikaa sitten perin metsää lisää. Laskeskelin, että metsiä on nyt sitten yhteensä n. 100 hehtaaria. Eri-ikäistä metsää löytyy melko tasaisesti, juuri istutetusta aina hakkuukypsään.
Sunnitteilla olisi, että kävisin jonkun metsäalan koulun. Mutta elättääkö 100 hehtaaria metsää vai vieläkö joutuu käymään muualla töissä?
Kokemuksia metsänomistuksesta?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
ENtä kun tulee metsäpalo tai myrsky ja pistää puolet puista lakoon ?
Miten vakuutukset toimii ? hinnat tms.
Jos on metsävakuutus niin korvaa kuten vakuutuskirjassa lukee. En osaa jokaisen vakuutusyhtiön korvausperusteita ja hintaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Tuossa se taitaa olla. Omaan käyttöön otettava metsätalouden tuotto ei suinkaan ole verovapaata.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_m…
Siis meneekö teillä omaan käyttöön yli 85 kiintokuutioita? Täh?
Noin 1200 hehtaaria metsää itsellä eikä se elämä niin juhlavaa ole kuin voisi luulla. Tarvittavat koneet löytyy itseltä ja kaikki metsätyöt tulee itse tehtyä. Kyllähän siitä tuloja kertyy mutta on niitä menojakin kun koneilla tekee. Ei tarvitse isokaan vika olla metsäkoneessa kun alkaa tonneja palamaan ja muutenkin kalustoa päivitettävä välillä, polttoaineet, öljyt, verot yms. Mutta metsätyöt on mieluisia ja onhan siinä oma vapautensa kun voi omissa metsissä touhuamalla itsensä elättää.
Itsehän olen rakennuttanut talon omista puista. Polttopuuta tehdään joka vuosi yli oman tarpeen, ei myytäväksi kuitenkaan. Nämä tulee hakkuiden jämistä, poistettavista puista tien ja peltojen + ojien läheltä ym. Itse arvostan enemmän sitä metsää kuin kylmiä numeroita pankkitilillä tai osakesalkussa.
Jos on vanhaa metsää niin voi elää. Varsinkin jos pystyy itse tekemään istutukset ym.
Riippuu alueesta, maasta, puulajeista ja siitä, miten metsän tuottoa pystyy hyödyntämään. Useita satoja hehtaareja joka tapauksessa. Jos on varaa investoida metsän lisäksi myös kalustoon, voi saada tavanomaista parempaa tuloa jalostamalla puuta esimerkiksi puusepille erikoispuuna, pakattuina klapeina, pajukoristeina ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Tuossa se taitaa olla. Omaan käyttöön otettava metsätalouden tuotto ei suinkaan ole verovapaata.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_m…
Siis meneekö teillä omaan käyttöön yli 85 kiintokuutioita? Täh?
Voi hyvinkin mennä, jos on puulämmitys ja sen lisäksi rakennellaan jatkuvasti jotain.
Lasketaampa.
Hyvässä metsässä päätehakkuusta saa 15 tonttua per hehtaari kulujen jälkeen. Jos tavoittelisi keskimääräistä 30 ke vuosiansiota, niin 2 ha vuodessa pitäisi hakata.
Jos metsä kasvaa 70 vuotta ja tekee 2 ha vuodessa, niin (hyvää) metsää tarvitaan tässä esimerkissä 140 ha. (70 vuotta x 2 ha/vuodessa = 140 ha)
Ja muistetaan että veron osuus puunmyynnistä on 34%. Ja hehtaarin uudistamiskustannus alkaen 1000 euroa, riippuen olosuhteista. Lisäksi joudut sijoittamaan taimikonhoitoon kaksi kertaa ennen ensiharvennusta joka on 20-40 vuoden ikäisenä. Tapauksesta riippuen 500-1500 euroa + ALV. Uudistamiseen sijoitettu pääoma on nollattu vasta 40 vuoden jälkeen. Hoitokulut eivät vielä silloinkaan.
Minulla on 500 ha Keski-Suomessa. Valtaosin reheviä pohjia (MT-OMaT). Kehitysluokkajakauman mukaan painottuu nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin Metsaan.fi mukaan vuotuinen kasvu 7,2 m3/ha, keskikuutiot noin 130 m3/ha.
Jos hakkaan vuotuisen kasvun verran, vähän uudistushakkuita ja suurimmaksi osaksi harvennuksia, ja lasken kuution keskihinnaksi 40 €, niin hakkuista tulee bruttotuloa noin 130 000 €. Veroja tuosta 34 %, tosin vasta uudistamiskustannusten jälkeisestä tulosta.
En tee käytännössä mitään itse, koska asun pääkaupunkiseudulla. Minulla on hoitosopimus metsäfirman kanssa, FSC-sertifikaatti. Hyväksyn kuitenkin jokaisen hoitotoimenpiteen erikseen, eivätkä teetä tarpeettomia.
Viime vuosina kuitu- ja energiapuun hinta on ollut erittäin hyvä, joten olen keskittynyt harvennuksiin. Toki puumarkkinatilanne vaihtelee, ja odotan edessä olevan huonompia vuosia.
Kyllä tuolla toimeen tulee, varsinkin kun tulee palkkatulon päälle.
Vierailija kirjoitti:
100 ha eri vaiheissa olevaa metsää voisi olla puuston arvolta esimerkiksi puoli miljoonaa. Käytännössä se ei vielä riitä elämiseen, toki jos kyseessä on vaikkapa koivuvaltainen tila hyvien polttopuumarkkinoiden lähellä niin sitten siinä olisi ainekset vähintään hyvään sivubisnekseen.
Et taida tietää mikä valtava työmäärä on edessä jos tekee myyntiin esim 100 kuutiota polttopuuta? Bruttotienesti voi olla vain 5-6000 ja huh huh. Ensin sahat ja varusteet, polttoaineet, kaataminen, karsiminen, pilkkominen ( koneella) pinoaminen, kuivattaminen, varastointi, myynti, kuljettaminen. Kun vähennät työn arvon ja kustannukset , voi käteen jäädä pelkkä työnilo. Ja silti ostajat marisevat hinnoista.
Suomen joissakin osissa on ilmiö, että ensin hakataan puut viimeistä myöten , siis aivan paljaaksi raiskioksi. Sitten lopuksi yritetään myydä paljas maapohja pois mahdollisimman kovaan hintaan. Kuvottavaa. Esim. mökkikunnassani näkee näitä kauheita aukkoja siellä täällä, kuinka on edes mahdollista että mäin voidaan menetellä. Maa on kuin kuollut, kaikki alueen linnut ja eläimet kadonneet. Siinä olisi vihreille työsarkaa, mutta näyttää enemmän kiinnostavan latten ja tofun mässytys stadissa.
Osa "metsäsijoittajista" toimii noin. Eli ostetaan metsätila, hakataan kaikki mahdollinen pois ja kuitataan näin mahdollisimman suuri osa kauppahinnasta. Pahimmillaan jätetään aukot uudistamatta.
Metsänhoitosuositukset toki estävät pahimmat ylilyönnit. Nykyisin ne kuitenkin ovat niin väljät, että mahdollistavat yllättävän nuortenkin metsien uudistushakkuut. Tähän lienee odotettavissa lähivuosina muutos.
Myös uudistamisen laiminlyönti on rikkomus. Nykyisin sitä kuitenkin valvotaan satunnaistarkastuksin, joten kiinnijäämisen riski on aika pieni.
Yksittäisellä kiinteistöllä tai metsälöllä ei ole mitään velvoitetta toimia esimerkiksi kestävän hakkuusuunnitteen mukaisesti. Eli kaiken uudistamisrajojen päälle menevän saa hakata, ja harvennuksetkin maksimikertymällä ihan milloin vaan.
Suomessa rullaa sosialismi juurikin metsän osalta, "meidän metsät on kansallisomaisuutta", eli kuka omistaakaan metsäsi?
Voipi tulla hallitus joka rajoittaa omaisuutesi käyttöä jne.
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä sata ha elättämään edes yhtä ihmistä..
Ehkä noin 300 ha hakkuuvalmista tukkimetsää toisi leivän pöytään noin 20 vuodeksi...?. Pelkkiä arvioita, mutta fakta on se että metsän omistaminen tuottaa vain silloin, kun omistaja itse tekee hoitotyöt, raivaukset ja istutukset. Ulkopuolisella jos teetät, metsän tuotto on plusmiinusnolla.
Jos pyörittäisi polttopuukauppaa, tekisi itse kaiken duunin, niin 100 hehtaarin metsällä pystyisi elämään. Kyllä siinä duunia saisi toki tehdä.
Metsä on toki yksityistä omaisuutta, mutta valtio on jo 150 vuoden ajan rajoittanut erilaisilla säädöksillä metsien käyttöä. Metsä on katsottu siinä mielessä kansallisomaisuudeksi, että esimerkiksi sen hävittäminen on pyritty estämään laeilla.
Samalla tavalla valtio säätelee esimerkiksi kalastusta, metsästystä, kaivostoimintaa, maa-ainesten ottoa jne.
Uskoisin, että hiilivaraston kasvattaminen ja biodiversiteetin säilyttäminen solmimiemme kansainvälisten sopimusten velvoittamana onnistuu parhaiten pidentämällä maltillisesti kiertoaikoja. Metsänkäsittelyohjeiden avulla metsätalouttamme on säädelty jo viimeiset 70 vuotta. Oli sosialistihallitus tai ei.
300 ha tarvitaan, mutta riippuu missä metsä on. Esim pohjoisessa paljon enemmän. Googlaamalla löydät varmaan artikkelin asiasta, olen joskus lukenut.