80-luvun täystyöllisyys
80-luvulla Suomessa oli täystyöllisyys. Minne ne työpaikat katosivat ja miten tähän on tultu, että viidennes kansasta pyörittelee peukaloitaan?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automatisaatio vie joitakin työpaikkoja, mutta toisaalta se voi vapauttaa työvoimaa tehtäviin, joita ei vielä ole automatisoitu. Työtähän on tekemättä ihan rajattomasti; ajattele vaikka, kuinka paljon työvoimaa tarvittaisiin vanhustenhoitoon. Ongelma on lähinnä siinä, että automaation takia säästyvät palkkakulut päätyvät niiden taskuihin, jotka mieluummin käyttävät rahat ihan muuhun kuin hoitopalveluiden järkkäämiseen jollekin tuntemattomalle mummolle.
Automaation työtehtäviä synnyttävä vaikutus ei ole selviö, varsinkaan tekoälyn kehittyessä. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista automatisoida JA taloudellisesti kannattavaa automatisoida, tullaan automatisoimaan/robotisoimaan. Niinpä kaikkein matalimman tuottavuuden hanttihommia tulee jatkossakin olemaan, ja toisaalta myös niitä töitä, missä ihmiskontakti on välttämätöntä ja/tai tuo mitattavaa lisäarvoa (myyntityö, "elämysteollisuus", osa terveydenhoidosta, mahdollisesti myös vanhustenhoito jne.). Toki automaation ja tekoälyn suunnittelijoita tarvitaan myös, joten sille puolelle syntyy täysin uusia korkeakoulutusta vaativia duuneja.
Ei se ole selviö, mutta toisaalta ei ole selviö sekään, että automaation myötä työt häviävät. Ihmiskunta on uskomattoman kekseliäs löytämään uusia asioita, joita joku voisi tehdä. Eipä vielä kymmenen vuotta sitten kuviteltu, että joku elättäisi itsensä Youtube-videoilla, ammattijärjestäjäkin on aika uusi juttu, tai nämä sinne tänne pitkin kaupunkia jätettyjä skuutteja ladattavaksi keräilevät kuskit. Ihan vain muutamia mainitakseni. Itse odotan, että ilmestyy shoppailuassistentteja ja vierailevia kotikokkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automatisaatio vie joitakin työpaikkoja, mutta toisaalta se voi vapauttaa työvoimaa tehtäviin, joita ei vielä ole automatisoitu. Työtähän on tekemättä ihan rajattomasti; ajattele vaikka, kuinka paljon työvoimaa tarvittaisiin vanhustenhoitoon. Ongelma on lähinnä siinä, että automaation takia säästyvät palkkakulut päätyvät niiden taskuihin, jotka mieluummin käyttävät rahat ihan muuhun kuin hoitopalveluiden järkkäämiseen jollekin tuntemattomalle mummolle.
Automaation työtehtäviä synnyttävä vaikutus ei ole selviö, varsinkaan tekoälyn kehittyessä. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista automatisoida JA taloudellisesti kannattavaa automatisoida, tullaan automatisoimaan/robotisoimaan. Niinpä kaikkein matalimman tuottavuuden hanttihommia tulee jatkossakin olemaan, ja toisaalta myös niitä töitä, missä ihmiskontakti on välttämätöntä ja/tai tuo mitattavaa lisäarvoa (myyntityö, "elämysteollisuus", osa terveydenhoidosta, mahdollisesti myös vanhustenhoito jne.). Toki automaation ja tekoälyn suunnittelijoita tarvitaan myös, joten sille puolelle syntyy täysin uusia korkeakoulutusta vaativia duuneja.
Ei se ole selviö, mutta toisaalta ei ole selviö sekään, että automaation myötä työt häviävät. Ihmiskunta on uskomattoman kekseliäs löytämään uusia asioita, joita joku voisi tehdä. Eipä vielä kymmenen vuotta sitten kuviteltu, että joku elättäisi itsensä Youtube-videoilla, ammattijärjestäjäkin on aika uusi juttu, tai nämä sinne tänne pitkin kaupunkia jätettyjä skuutteja ladattavaksi keräilevät kuskit. Ihan vain muutamia mainitakseni. Itse odotan, että ilmestyy shoppailuassistentteja ja vierailevia kotikokkeja.
Aivan varmasti saat jo nyt palkattua shoppailuassistentin tai kotikokin jos haluat.
Itänaapuria on kiittäminen Suomen kulta-ajasta.
Sotakorvausten maksaminen NL:lle teollisti Suomen. Raskaan teollisuuden tehtaita rakennettiin ympäri Suomea ja alihankkijat työllistivät sielläkin missä tehtaita ei ollut.
Kun korvaukset oli hoidettu, alkoi kukoistava idänkauppa. Rahalla ei ollut mitään väliä: jos ruplat loppuivat, niitä painettiin lisää. Neuvostoliitto oli suunnitelmatalous, joka toimi aivan eri säännöillä kuin läntinen markkinatalous.
Mutta kun NL hajosi, hajosi myös Suomen talous. Nokian menestyskausi oli tilapäinen häiriö, joka vääristi tilannekuvan yltiöpositiiviseksi.
Vuodesta 2009 tähän päivään on menty velkavetoisesti jyrkkää alamäkeä.
Ellei väestökehitys radikaalisti muutu, Suomi kaatuu vuonna 2030 velkojien syliin. Näyttää tosin siltä, että Venäjä liittää Suomen takaisin itsensä ennen konkurssia.
ekomoni kirjoitti:
Ellei väestökehitys radikaalisti muutu, Suomi kaatuu vuonna 2030 velkojien syliin. Näyttää tosin siltä, että Venäjä liittää Suomen takaisin itsensä ennen konkurssia.
Eipä Suomi valtioksi ole mitenkään erityisen velkainen.
Palkat oli surkeat. Ruuan kanssa säästettiin. Elektroniikka ja autot oli hullun kalliita.
Ei ollu automaatiota niin paljon tehtaissa. Siks palkatki oli kökköjä. Nykyäänhän jos oot duunissa paperi- tai terästehtaalla niin et oo mitenkään pienitulonen
Vierailija kirjoitti:
Keinotekoinen itäkauppa, supertehoton julkinen sektori jota rahoitettiin velkarahalla. Pankkienkin toiminta aika tehotonta kassamimmeineen tai laskutuskonttoreineen, esim Tampereen Hervannassa oli Postipankin konttori ("kirjaamo") jossa olin satamäärin naisia naputtelemassa paperisia laskuja keskusjärjestelmään, kun nykyään sama homma hoituu asiakkaiden ja muutaman keskuskoneen toimesta.
LOL
Valtion velka oli korkeimmillaankin vain 14,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-vel…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automatisaatio vie joitakin työpaikkoja, mutta toisaalta se voi vapauttaa työvoimaa tehtäviin, joita ei vielä ole automatisoitu. Työtähän on tekemättä ihan rajattomasti; ajattele vaikka, kuinka paljon työvoimaa tarvittaisiin vanhustenhoitoon. Ongelma on lähinnä siinä, että automaation takia säästyvät palkkakulut päätyvät niiden taskuihin, jotka mieluummin käyttävät rahat ihan muuhun kuin hoitopalveluiden järkkäämiseen jollekin tuntemattomalle mummolle.
Automaation työtehtäviä synnyttävä vaikutus ei ole selviö, varsinkaan tekoälyn kehittyessä. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista automatisoida JA taloudellisesti kannattavaa automatisoida, tullaan automatisoimaan/robotisoimaan. Niinpä kaikkein matalimman tuottavuuden hanttihommia tulee jatkossakin olemaan, ja toisaalta myös niitä töitä, missä ihmiskontakti on välttämätöntä ja/tai tuo mitattavaa lisäarvoa (myyntityö, "elämysteollisuus", osa terveydenhoidosta, mahdollisesti myös vanhustenhoito jne.). Toki automaation ja tekoälyn suunnittelijoita tarvitaan myös, joten sille puolelle syntyy täysin uusia korkeakoulutusta vaativia duuneja.
Ei se ole selviö, mutta toisaalta ei ole selviö sekään, että automaation myötä työt häviävät. Ihmiskunta on uskomattoman kekseliäs löytämään uusia asioita, joita joku voisi tehdä. Eipä vielä kymmenen vuotta sitten kuviteltu, että joku elättäisi itsensä Youtube-videoilla, ammattijärjestäjäkin on aika uusi juttu, tai nämä sinne tänne pitkin kaupunkia jätettyjä skuutteja ladattavaksi keräilevät kuskit. Ihan vain muutamia mainitakseni. Itse odotan, että ilmestyy shoppailuassistentteja ja vierailevia kotikokkeja.
Uusia työtehtäviä syntyy, mutta ei niistä ole suuria massoja työllistämään. Skuuttien keräilyynkin keksitään lopulta kone, eivätkä viihdepalvelut kuten youtubetähtien kanavat työllistä kuin pienen joukon ihmisiä joita suuri joukko tuijottaa.
Digitalisaation luomat uudet työt ovat tyypillisesti sellaisia joissa pieni joukko ihmisiä tuottaa jotakin miljoonille ihmisille.
Vanhat poistuvat työt työllistävät miljoonia.
Vierailija kirjoitti:
Palkat oli surkeat. Ruuan kanssa säästettiin. Elektroniikka ja autot oli hullun kalliita.
No eipä silloin ollut niin paljon erilaisia ruokahoukutuksiakaan kuin nykyisin. Ihmiset olivat ihan tyytyväisiä, kun saivat keitellä perunoita ja tehdä jauhelihakastiketta ja raastaa porkkanaa siihen kylkeen. Elektroniikkaa ei kauheasti kaivattukaan, kun eihän sitä ollut muillakaan. Minusta ihmiset olivat ihan tyytyväisiä. Nyt parutaan asiantuntijoiden suulla suureen ääneen, kuinka pienituloisten lapset syrjäytyvät, kun ei ole mahdollista hankkia uutta kännykkää joka vuosi. Onnellisuus ei ole lisääntynyt härpäkkeiden myötä.
Ja työkkäri oli oikeasti työnvälitystoimisto eikä mikään pilipali TE-keskus.