Jättäisitkö miehen jota olet jo tapaillut pidempään ja kävi ilmi että oli sittenkin mennyt vaimonsa kanssa sänkyyn viikonloppuna?

Mulla on vaan yksi kysymys - uskoitko tosissaan miehen tarinat huonosta ja seksittömästä avioliitosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Kyllä se asia vaan niin menee, että jos sinä tietoisesti vehtaat varatun kanssa, se varattu pettää ainoastaan sitä puolisoaan sinun kanssasi, ei päinvastoin. Pettäjä pettää sitä ihmistä, jonka kanssa on parisuhteessa, ei sitä kenen kanssa pettää. Mitä et tästä ymmärrä ? Jos sinä olet tietoisesti valinnut itsellesi puolisoaan pettävän ihmisen, niin on aivan turha vinkua, jos se ei osoittautunutkaan uskolliseksi. 

Etpä sinäkään kovin terveellä itsetunnolla ole varustettu, jos olet väen väkisin itsellesi halunnut miehen , joka kykenee pettämään puolisoaan. Sinä tuskin kuitenkaan tiedät totuutta miehen edellisestä parisuhteesta, ellet ole avoimesti puhunut molempien kanssa ja sitähän nämä "kakkoset" ei ikinä tee, kun totuus voisikin olla ihan toisenlainen mitä mies on kirkkain silmin väittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Eipä näytä sinullakaan sitä selkärankaa olevan sen enempää, kun iloisesti otit miehen kuitenkin suhteeseen sitten kanssasi. Ex vaimolla sentään  näköjään oli, kun jätti miehen.

N57 kirjoitti:

VMiksi kukaan mies ei ole koskaan ostanut minulle käsilaukkuja ja kosmetiikkaa? Pitääkö miesten oikeasti ostaa sellaisia naiselleen? [/quote kirjoitti:

Naisia, jotka arvottavat miehet pelkästään sen mukaan, mikä on miehen varallisuus, tuntuu olevan vaikka kuinka paljon. Niitä on oman ikäisissäni naisissa eli 60+ että myös nuoremmissa. Olen joskus kysynyt kaksi kertaa naimisissa olleelta tutulta, mikä niissä miehissä oli hyvää. Vastasi, että olivat romanttisia. Kysyin, mitä se tarkoittaa. Vastaus: jätti lompakon ja luottokortin pöydälle ja sai ostaa, mitä halusi. Että silleen. Tuotako on romantiikka ja rakkaus? Vaiko jotain aivan muuta?

Ehkä Liisalle ei haluta kertoa liikaa yksityiskohtia, koska hänellä on tapana halveksia ja arvostella ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Kyllä se asia vaan niin menee, että jos sinä tietoisesti vehtaat varatun kanssa, se varattu pettää ainoastaan sitä puolisoaan sinun kanssasi, ei päinvastoin. Pettäjä pettää sitä ihmistä, jonka kanssa on parisuhteessa, ei sitä kenen kanssa pettää. Mitä et tästä ymmärrä ? Jos sinä olet tietoisesti valinnut itsellesi puolisoaan pettävän ihmisen, niin on aivan turha vinkua, jos se ei osoittautunutkaan uskolliseksi. 

Etpä sinäkään kovin terveellä itsetunnolla ole varustettu, jos olet väen väkisin itsellesi halunnut miehen , joka kykenee pettämään puolisoaan. Sinä tuskin kuitenkaan tiedät totuutta miehen edellisestä parisuhteesta, ellet ole avoimesti puhunut molempien kanssa ja sitähän nämä "kakkoset" ei ikinä tee, kun totuus voisikin olla ihan toisenlainen mitä mies on kirkkain silmin väittänyt.

Mulla on rittävän hyvä itsetunto myöntää omat virheeni, käsitellä mieheni kanssa tapahtuneet asiat läpi ja jollain lailla ymmärtää kaikkien osapuolten silloiset (huonotkin) valinnat ja antaa anteeksi.

Saanko kysyä missä kohtaan tarkalleen vingun?

Saanko kysyä missä kohtaa kerroin valintojeni olleen kaikista tosiasioista tietoisia?

Saanko kysyä missä kohtaa valitan mieheni olevan jotain muuta kuin uskollinen?

Ainoastaan kritisoin naisten tapaa ns kolmiodraamassa keskittyä nokkimaan toisiaan kun se valehtelija löytyy siitä kuvion keskeltä. Jos haluaa valheista ja petoksesta huolimatta jatkaa sen miehen kanssa niin tarvitsisi varmaan se itselleen myöntää, että annan tapahtuneen anteeksi ja pyrin unohtamaan, koska haluan niin kovasti olla yhdessä tämän ihmisen kanssa. Eikä jäädä vihaamaan ja syyttelemään sitä kolmatta osapuolta ja samaan aikaan ratsastaa auringonlaskuun sen todellisen petturin kanssa selitellen ja puolustellen hänen osuuttaan asiassa.

Lähtisin suhteesta heti. Sillä tunnen itseni: en olisi edes aloittanut suhdetta jos olisin tiennyt että ukko on vielä naimisissa.

Etsi vapaa mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Eipä näytä sinullakaan sitä selkärankaa olevan sen enempää, kun iloisesti otit miehen kuitenkin suhteeseen sitten kanssasi. Ex vaimolla sentään  näköjään oli, kun jätti miehen.

Mistäs sinä päättelet, että jatkoin suhdetta miehen erotessa entisestään? Mistä päättelit exän olleen ensinnäkään vaimo ja toisekseen lähteneen itse suhteesta?

Aika paljon olettamuksia tukemaan sitä näkemystä, josta osa naisista haluaa tiukasti pitää kiinni: toinen nainen on reppana kakkosvaihtoehto ja tyrkky, mies johdateltavissa oleva tahdoton lapanen, "vaimo" virheetön upea puoliso, joka joutuu täysin ilman omaa syytä kaltoinkohdelluksi. Onko teillä todella näin huono itsetunto itsellänne, että se on täysin riippuvainen jonkun miehen tekemisistä ja ette jätetyksi tullessa kykene katsomaan objektiivisesti suhdettanne ja tekijöitä, jotka sen johti eroon? Vika on sen tyrkyn ja tyhmän miehen kun rikkoivat täydellisen onnellisen liiton ja that's it?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Kyllä se asia vaan niin menee, että jos sinä tietoisesti vehtaat varatun kanssa, se varattu pettää ainoastaan sitä puolisoaan sinun kanssasi, ei päinvastoin. Pettäjä pettää sitä ihmistä, jonka kanssa on parisuhteessa, ei sitä kenen kanssa pettää. Mitä et tästä ymmärrä ? Jos sinä olet tietoisesti valinnut itsellesi puolisoaan pettävän ihmisen, niin on aivan turha vinkua, jos se ei osoittautunutkaan uskolliseksi. 

Etpä sinäkään kovin terveellä itsetunnolla ole varustettu, jos olet väen väkisin itsellesi halunnut miehen , joka kykenee pettämään puolisoaan. Sinä tuskin kuitenkaan tiedät totuutta miehen edellisestä parisuhteesta, ellet ole avoimesti puhunut molempien kanssa ja sitähän nämä "kakkoset" ei ikinä tee, kun totuus voisikin olla ihan toisenlainen mitä mies on kirkkain silmin väittänyt.

"Etpä sinäkään kovin terveellä itsetunnolla ole varustettu, jos olet väen väkisin itsellesi halunnut miehen , joka kykenee pettämään puolisoaan. Sinä tuskin kuitenkaan tiedät totuutta miehen edellisestä parisuhteesta"

Mulla on sulle uutinen: et mahda sinäkään tietää totuutta oman miehesi kaikista aiemmista ja mahdollisista nykyisistä suhteista, ellette ole jotain mormonikirkon 15-vuotiaana vihkimiä erakkona eläjiä. Sitä kutsutaan luottamukseksi: jos minulla ei ole syytä epäillä sinun olevan minua kohtaan epärehellinen, en sitä epäile. Toki luottamuksen rakentaminen uudelleen valheiden jälkeen on kova urakka, mutta minä kuitenkin tiedän, että minulle on valehdeltu. Moni elää tälläkin hetkellä täysin tietämättömänä. Ja sen mahdollisuuden pelko näissä puheenvuoroissa tulee surullisesti esille.

Kyllä vertailupohjaa olla pitää.

Onko mies kertonut sinusta vaimolleen? Jos ei ole niin tiedät varmuudella, että mies valehtelee lähimmäiselleen. Mikä tekee susta niin erikoisen, ettei valehtelisi sulle?

Varareiällä on ne varareiän ongelmat. ;D

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vaan yksi kysymys - uskoitko tosissaan miehen tarinat huonosta ja seksittömästä avioliitosta?

Minä voisin uskoa. Ja arvaatko miksi? Siksi koska itse todella elin sellaisessa ainakin 2 vuotta keräten voimaa lähteä. Erossa joutuu luopumaan yhteisestä kodista, ydinperheen unelmasta, lapsistaan puoleksi ajasta, läheisimmästä; parhaimmasta ystävästä.

Rakkaus oli kuollut, suhde oli kuin sisarusten välinen, parisuhde ei ollut pelastettavissa. Se oli yhteinen näkemys. Kun tutustuin uuteen kumppaniini muutama kk ennen muuttoani omaan asuntoon ystävystyimme ensin ja kerroin hänelle rehellisesti parisuhteeni tilan. Elin todellakin seksittömässä, platonisessa suhteessa, josta olin oikeasti eroamassa. Eroon ei liittynyt draamaa.

Eikä omani ole edes ainoa tietämäni tällainen sopuisa, pitkittynyt ero.

Vierailija kirjoitti:

Naisilta tuo suhteiden tuhoaminen sujuu

Kuule kukaan ei ovesta sisään marssi jos ovea ei pidetä auki. Vain pariskunnan osapuolet on vastuussa suhteestaan ei ulkopuoliset. Yksikään nainen ei ole vastuussa yhdenkään miehen moraalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilta tuo suhteiden tuhoaminen sujuu

Mieskö tässä on ihan osaton siihen?

Joo, mitään ongelmaahan ei olisi jos vaimo antaisi aina.

Missä kaupungissa mies asuu?

Jos psyykeesi kestää tuollaista vedätystä, niin mikäs siinä, minusta myös vaimon kannalta on kaksi naista kohtuutonta kaksoiselämä. Joillain saattaa onnistua, mutta se on harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilta tuo suhteiden tuhoaminen sujuu

Mieskö tässä on ihan osaton siihen?

Joo, mitään ongelmaahan ei olisi jos vaimo antaisi aina.

Enpä usko, näissä liitoissa on yleensä valtavan paljon rakkautta ja paljon paljon ihanaa jännittävää seksiä <3 Petokseen ajaa yleensä miehen henkilökohtainen kriisi, esim ikääntyminen, jota mies ei sitten osaa käsitellä rakentavasti vaikkapa empaattisen vaimonsa kanssa keskustellen. Saalista hakevat h**ramaiset hupakot haistavat tällaisen rikkinäisen, kriisissään aivan mieleltään sekaisin menneen miehen mailien päästä ja manipuloivat hänet suhteeseen. Tässä vaiheessa vaimolta vaaditaan paljon myötutuntoa ja hellää ymmärrystä, mutta ennenkaikkea jämäkkää päättäväisyyttä. Miehelle on osoitettava minkälaiset vaikeudet hänellä ovat edessään ellei se hetken mielenhairahdus ala pian osoittamaan asettumisen merkkejä. Kuka sitäpaitsi haluaisikaan särkeä upean herkän sielun tyhmän, ahneen, heikkoitstuntoisen ja halvan akan vuoksi? Mies, ja kaikki muut ketkä vain jaksavat kuunnella, on saatava ymmärtämään vaimon ja tämän halvan nakin välinen tasoero, hyvänen aika sentään. Kun miehen pää on saatu taas tukevasti hartioiden väliin ja leuka rintaan, on aika varmistaa, ettei haaskalintu palaa kaartelemaan vielä vereslihalla olevan uhrinsa ympärille. Tämän asian varmistamiseksi vaimo virittää käyttöönsä tiedusteluverkostonsa sekä propagandatyövälineensä. Hyvänä esiharjoitteluna tätä mahdollisesti vastaan tulevaa tositilannetta varten voi lukea ja kommentoida av kolmas pyörä aiheisia keskeustelulankoja. Täältä saa kerättyä tulevan varalle paljon käyttökelpoisia vinkkejä "mistä tietää miehen pettävän", sekä erinomaisia ilmaisuja kuvaamaan miehelle ja lähipiirille tätä ei toivottua tunkeilijaa, sekä osapuolten syvimpiä motiiveja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Sanoisin (vähäisen) kokemukseni pohjalta, että on varsin mahdollista, että tuo vaimon sängyssä käyminen on todella ainutkertainen tapahtuma vuoteen. Itse en tuota ymmärrä mitenkään, mutta tiedän useita pareja, jotka ovat pitkästä aikaa pyörineet lakanoissa juuri ennen eroa. En tiedä onko tuo päättämättömyyttä, päätöksen aikaansaamaa helpotusta vai luopumisen kipua, mutta tuntuu olevan melko yleistä. Taisi joku parisuhdeterapeuttikin kirjoittaa, että erolle tyypillistä on päätöksessä horjuminen.

Sinä olet ainoa, joka tietää pystytkö petosta unohtamaan. Koska petoshan se on jos on väitetty, että suhde pian entiseen kumppaniin on täysin platoninen, muttei sitten pysytäkään siinä. Itse en toista kertaa antaisi anteeksi sitäkään yhtä kertaa. Liian kova vaiva rakentaa luottamusta hataran alun päälle.

Kyllä tuossa se suurin petos on se, että mies on pettänyt sitä vaimoaan nimenomaan sen kakkosnaisen kanssa, eikä päinvastoin.Kyllä se alku on hatara nimenomaan se vuoksi, että mies ei ole eronnut vaan käy vieraissa. Käsittämätöntä, että joku kakkosnainen kehtaa edes hämmästellä sitä, että mies harrastaa seksiä edelleen sen puolisonsa kanssa. Parisuhteessa oleva mies ei petä sitä hoitoaan, vaan sitä kenen kanssa on parisuhteessa. 

Ja sulla on tarve vertailla petoksien suuruutta miksi? Yhden pahan voi aina mitätöidä toisella pahemmalla? Vähän niin kuin, että mitäs siitä, että sulta ryöstettiin puhelin kun multa sentään sama rosvo ryösti puhelimen ja lompakon vielä lisäksi..

Milloin te naiset ymmärrätte, että tässä kuviossa on kahden naisen hedelmätöntä nokkia toisiaan sen valehtelevan miehen samalla luikerrellessa vastuusta. Tyypillisesti kun kumpikaan naisista ei halua hävitä sitä miestä sille toiselle niin molemmat nielee uskomatonta potaskaa ja kaltoinkohtelua ja koittaa vielä mielistellä äijää minkä ehtii. Erinomaisen hyvä esimerkki eräs täysin itsenäistä elämää elänyt rouva, joka sai avioeroa haettua vasta miehensä 15 vuoden aikaisen rakastajattaren kuoltua. Kun ei ylpeys antanut periksi "hävitä"

Ja tämän pystyn sanomaan sentään sen ihmisen nykyisenä, kellä ei ollut selkärankaa pistää asioita lopulliseen päätökseen entisensä kanssa ennen kuin jäi molemmille kiinni valehtelustaan.

Kyllä se asia vaan niin menee, että jos sinä tietoisesti vehtaat varatun kanssa, se varattu pettää ainoastaan sitä puolisoaan sinun kanssasi, ei päinvastoin. Pettäjä pettää sitä ihmistä, jonka kanssa on parisuhteessa, ei sitä kenen kanssa pettää. Mitä et tästä ymmärrä ? Jos sinä olet tietoisesti valinnut itsellesi puolisoaan pettävän ihmisen, niin on aivan turha vinkua, jos se ei osoittautunutkaan uskolliseksi. 

Etpä sinäkään kovin terveellä itsetunnolla ole varustettu, jos olet väen väkisin itsellesi halunnut miehen , joka kykenee pettämään puolisoaan. Sinä tuskin kuitenkaan tiedät totuutta miehen edellisestä parisuhteesta, ellet ole avoimesti puhunut molempien kanssa ja sitähän nämä "kakkoset" ei ikinä tee, kun totuus voisikin olla ihan toisenlainen mitä mies on kirkkain silmin väittänyt.

entä jos sulle joskus selviää, että miehesi on ollut jossain suhteessaan uskoton? Heti vaihtoon?