Aion viettää koko syksyn psykiatrisessa sairaalahoidossa!
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
No kuule kyllä on! Just noin ne päättää itse millon menevät osastolle. Manipulointia, draamaa, vedetään ranteet auki jos muuten ei päästä, riehutaan, itketään, mitä vaan tilanne vaatii. Sitten kun sinne osastolle päästään asetutaan taloksi ja ollaan vähän niin kuin muiden potilaiden yläpuolella (emäntänä, tyyliin minä tiedän ja tunnen talon tavat). Sitten vaaditaan hovilta (=hoitajilta) palvelua. Osoitetaan taas mieltä ja manipuloidaan jos ei saada mitä halutaan. Tehdään vaikka vähän valituksia välillä. Jos ei muusta, niin vaikka sitten siitä että huonosti hoidetaan ne haavat jotka itse meni itselleen tekemään. Tällaisia potilaita on ihan aikuisten oikeesti. Kuormittavat osastoja , palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Tietäisittepä vaan!
Oletko sinä kyllästynynyt työhösi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
Jokainen akuuttiosastolla työskennellyt psyk.hoitaja tietää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
No kuule kyllä on! Just noin ne päättää itse millon menevät osastolle. Manipulointia, draamaa, vedetään ranteet auki jos muuten ei päästä, riehutaan, itketään, mitä vaan tilanne vaatii. Sitten kun sinne osastolle päästään asetutaan taloksi ja ollaan vähän niin kuin muiden potilaiden yläpuolella (emäntänä, tyyliin minä tiedän ja tunnen talon tavat). Sitten vaaditaan hovilta (=hoitajilta) palvelua. Osoitetaan taas mieltä ja manipuloidaan jos ei saada mitä halutaan. Tehdään vaikka vähän valituksia välillä. Jos ei muusta, niin vaikka sitten siitä että huonosti hoidetaan ne haavat jotka itse meni itselleen tekemään. Tällaisia potilaita on ihan aikuisten oikeesti. Kuormittavat osastoja , palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Tietäisittepä vaan!
Oletko sinä kyllästynynyt työhösi?
No todellakin! Oli maailman turhauttavinta hommaa! Enkä todellakaan aijo enää ikinä siihen palata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap:lle! Moni ei pääse vaikka haluaa. Moni pyrkijöistä on tosin sellaisia etteivät haluakaan parantua. Osalla ei ole kykyä parantua. Mutta jos sinulle on luvattu ja suunniteltu sairaalajakso, niin sinussa varmaan nähdään paranemispotentiaalia.
Ja muista tehdä yhteistyötä. Kuten fyysisten, niin myös psyykkisten sairauksien ja vaurioiden hoito vaatii potilaan omaa panosta.
Ei sinne turhaan mennä! Eiköhän ne pyrkijät jotka ei oo päässeet ole liian terveitä!!!👌
Ei se ihan noin mee, mua ei oo suostuttu ottaa osastolle edes itsemurhayrityksen jälkeen, enkä todellakaan oo ainut🙄 mutta kenen mielestä se on tervettä ja kenen ei..
Mikseivät ottaneet? Oliko osasto täynnä? Miten jatkohoito sitten järjestyi?
Ei ollut täynnä. Ilmeisesti suht yleinen linjaus että epävakaita ei oteta, "hoito"henkilöstö tän suoraan myöntänyt. Kuulemma laitostutaan helposti, mitä en oo kyllä kuullu kenellekkään käyneen ja vaikka laitostuiskin niin hieman ihmetyttää miten sitä pidetään pahempana asiana kuin itsemurhaa..
Tuohan on ihan hirveetä, jos ei apua saa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
No kuule kyllä on! Just noin ne päättää itse millon menevät osastolle. Manipulointia, draamaa, vedetään ranteet auki jos muuten ei päästä, riehutaan, itketään, mitä vaan tilanne vaatii. Sitten kun sinne osastolle päästään asetutaan taloksi ja ollaan vähän niin kuin muiden potilaiden yläpuolella (emäntänä, tyyliin minä tiedän ja tunnen talon tavat). Sitten vaaditaan hovilta (=hoitajilta) palvelua. Osoitetaan taas mieltä ja manipuloidaan jos ei saada mitä halutaan. Tehdään vaikka vähän valituksia välillä. Jos ei muusta, niin vaikka sitten siitä että huonosti hoidetaan ne haavat jotka itse meni itselleen tekemään. Tällaisia potilaita on ihan aikuisten oikeesti. Kuormittavat osastoja , palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Tietäisittepä vaan!
Oletko sinä kyllästynynyt työhösi?
No todellakin! Oli maailman turhauttavinta hommaa! Enkä todellakaan aijo enää ikinä siihen palata.
Olitko siis hoitajana siellä? Mitä teet nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
No kuule kyllä on! Just noin ne päättää itse millon menevät osastolle. Manipulointia, draamaa, vedetään ranteet auki jos muuten ei päästä, riehutaan, itketään, mitä vaan tilanne vaatii. Sitten kun sinne osastolle päästään asetutaan taloksi ja ollaan vähän niin kuin muiden potilaiden yläpuolella (emäntänä, tyyliin minä tiedän ja tunnen talon tavat). Sitten vaaditaan hovilta (=hoitajilta) palvelua. Osoitetaan taas mieltä ja manipuloidaan jos ei saada mitä halutaan. Tehdään vaikka vähän valituksia välillä. Jos ei muusta, niin vaikka sitten siitä että huonosti hoidetaan ne haavat jotka itse meni itselleen tekemään. Tällaisia potilaita on ihan aikuisten oikeesti. Kuormittavat osastoja , palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Tietäisittepä vaan!
Oletko sinä kyllästynynyt työhösi?
No todellakin! Oli maailman turhauttavinta hommaa! Enkä todellakaan aijo enää ikinä siihen palata.
Olitko siis hoitajana siellä? Mitä teet nykyään?
Edelleen sairaanhoitajan hommia, mutta vanhustyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
No kuule kyllä on! Just noin ne päättää itse millon menevät osastolle. Manipulointia, draamaa, vedetään ranteet auki jos muuten ei päästä, riehutaan, itketään, mitä vaan tilanne vaatii. Sitten kun sinne osastolle päästään asetutaan taloksi ja ollaan vähän niin kuin muiden potilaiden yläpuolella (emäntänä, tyyliin minä tiedän ja tunnen talon tavat). Sitten vaaditaan hovilta (=hoitajilta) palvelua. Osoitetaan taas mieltä ja manipuloidaan jos ei saada mitä halutaan. Tehdään vaikka vähän valituksia välillä. Jos ei muusta, niin vaikka sitten siitä että huonosti hoidetaan ne haavat jotka itse meni itselleen tekemään. Tällaisia potilaita on ihan aikuisten oikeesti. Kuormittavat osastoja , palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Tietäisittepä vaan!
Öö etkö tajua, että he tarvitsevat apua eivät neg asennetta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
Jokainen akuuttiosastolla työskennellyt psyk.hoitaja tietää tämän.
Vain kyynistyneet vanhat haahkat "tietävät" tuon.
Minäkin kävin kerran lepäämässä muutaman viikon ja eikä muuten tarvinnut ottaa lääkkeitä. Oli oikein positiivinen kokemus ja apu tuli tarpeeseen.
Hommaa tukihenkilö. Soita palvelevaan puhelimeen. Lähde risteilylle. Liity kirjaston lukupiiriin... Uimahallin vesijumpat on myös kivoja.
Mä taas aion välttää sinne joutumisen. Mieluummin vedän itteni kiikkuun, kun lähden hullulaan "hoidettavaksi" enää IKINÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuon suunitelmallisuuden pohjalta voin jo diagnosoida sut : epävakaa persoonallisuushäiriö. Ne suhtautuu hoitoon just noin. Vähän niinkuin johonkin lepokotiin hakeutuu osastolle.
Ei siellä levätä, se on täyttä työtä meille potilaillekin! Onko sulla paljonkin kokemusta epävakaista vai miksi dignosoit?
Jokainen akuuttiosastolla työskennellyt psyk.hoitaja tietää tämän.
No huh. Sitten itselläni ei varmaan ole epävakaata, koska olisi aivan painajainen joutua tuollaiseen paikkaan. Ei tulisi mieleenkään suunnitella psyk.sairaalaan hakeutumista ja sen pitämistä chillinä lepäilynä. Kyllä ihmisen täytyy olla sekaisin.
Ehkä olen sitten pelkästään neuroottinen ja masentunut. Ihanaa.
Näille tämän erään haukkujille tiedoksi, että epävakaan hoitoon on hyvät käypähoitosuositukset. Siellä on ihan kirjattuna miksi epävakaa ei hyödy pitkästä osastohoidosta. Kriisijaksot arvioitava erikseen.
Ja kyllä, vaikka rakastan työtäni ja teen sitä sydämellä, niin epävakaan hoito on raskasta! Ja sen myöntäminen, ei ole kyynistymistä. Ei kaikki tietenkään ole samanlaisia, mutta stereotyyppinen on vaativa koko työyhteisölle.
Ja emäntänä, koska nää on yleensä aina naisia. Tuntumalla 80-90%.