Naisen lähtö lomalle = nautinto

Päätettiin lähteä viikon lomalle pohjoiseen tuttavaperheen kanssa. Sovittiin paikka, vuokrattiin mökit. Tankkasin auton, otin varakalsarit ja sukat.

Siinä sitten Mirjamin kanssa sovittiin, että käydään yksillä ja suunnitellaan mitä tehdään lomalla. Koskenlasku, maastopyöräily ja pitkä patikointi ainakin. Tsekattiin baaritarjonta ja mietittiin ostetaanko saunakaljat sieltä vai täältä etelästä.

Kotona ukot nillittivät. Matkalle päästiin myöhässä. Pennut, molemmissa perheissä kolme alle kouluikäistä, kiukkusivat. Ukot väittivät, etteivät enää jaksa. Oli muka pitänyt tehdä niin paljon.

Ihan kuin pakkaaminen, koiran hoitoon vieminen, kodin siistiminen, ruokien miettiminen ja muu olisi nyt ollut muka vaikeaa. Hoh hoh. Ja vielä valittivat, ettei tunnu lomalta yhtään.

Perillä kauhea huuto. Ukot eivät olisi halunneet, että naiset saavat nauttia lomasta yhtään. Ihan kuin eivät voisi muka olla isejä lomalla! Naurettavaa.

Oli muka ollut isokin juttu, kun 2v Joonatan yrjösi yhden päivän ja tuttavien Sofia 4v joutui tikattavaksi, kun kompastui portaissa.

Koko kotimatkan oli murjottava tunnelma ja tuon loman, millä emme saaneet Mirjamin kanssa tehdä mitään rennosti, jälkeen alkoi heti vinkuna siitä, että voisinko auttaa kamojen sisään raahaamisessa ja pyykkien kanssa. Pennut vain kiljuivat, näkee ettei isi oikein osaa kasvattaa.

Menin sohvalle katsomaan jalkapalloa ja räpläämään, no jotain. Mies kävi sanomassa tippa linssissä, että ei enää oikeasti halua lomalle, eikä oikeasti jaksa.

Lääpin siinä vähän ja kehuin, miten ihana mies hän on. Kerroin, että tajusin ja haluan ymmärtää. Sain seksiä ja ehdotin, jos vielä tekisimme yhden lapsen...

Seuraavana aamuna naapurin Reino totesi minulle, että olen niin mahtava perheenäiti, kun aina jaksan lähteä koko perheen kanssa lomalle ja autokin on aina valmiiksi tankattuna. Sanoi, että näin hyviä naisia on nykyään harvassa.

On ihanaa olla nainen!