Onko teillä anoppeja, jotka tulevat kotiinne kuin omaansa, tarkastavat kaapit, antavat käskyjä omaa kotianne koskien jne?
Minua sellainen kuormittaa todella paljon. Eikö luulisi kuuluvan normaaleihin käyttäytymissääntöihin, ettei puutu muiden kotien asioihin?
Kommentit (46)
Ei ole. Sinun anoppisi käyttäytyy sopimattomasti. Pitääkö hän kenties sinua jotenkin avuttomana?
Ei todellakaan. Saisi porttikiellon välittömästi jos yllättäisin penkomasta.
Puhut nyt asiasta miehen kanssa ja laitatte rajat anopille. Ei mitään asiaa kylään niin jos ei osaa käyttäytyä.
Ei ole normaalia eikä hyväksyttävää tulla toisten kotiin ja alkaa puuttua asioihin jotka ei hänelle kuulu.
On tullut käskyjä. Ehkä lisänsä on sillä, että asun miehen kanssa hänen entisessä talossa.
Liikaa tavaraa, roskia lattialla, sotkuista, ikkunat likaiset... yllärivierailullaan.
Monta kertaa mieleni pahoitettua ja miehelle puhuneena, laiton hänelle tekstiviestin, että unet karkaa taas...
Viimein ymmärsi, mitä olin yrittänyt sanoa hänelle, kun oli arvostelut.
Nykyään ei olla juurikaan tekemisissä. Tuli niin syvät haavat, vaikka haluan antaa anteeksi, enkä halua kantaa vihaa.
Jos hänen luona käytyä itkettää, vaikkei mitään erityistä ole tapahtunut, jotain siinä on.
Meillä järjestelee myös huonekaluja ja ostaa uusia astioita. Sitten suuttuu, kun huonekalut palautetaan entisille paikoilleen ja astiat heitetään roskiin.
Ei.
Oli anoppi joka rahoitti avokätisesti omakotitalomme rakentamista, jolle lapsemme olivat kaikki kaikessa, joka järjesti niin, että lapset ja minä pystyimme jatkamaan asumista talossamme vaikka ero tuli poikansa kanssa. Oli anoppi joka kuolemaansa asti huolehti hellällä sydämellä lapsistani. Oli maailman paras anoppi! Rauha hänen muistolleen!
Ei. Semmonen anoppi ei olis tervetullut mun taloon.
Anoppi kuittaili kun tyttärellään mun vaimolla siis isoja imukuppisauvoja...
On kokemusta, hemmetin rasittavaa. Miehen mielestä asiassa ei ollut ongelmaa, paitsi sitten kun olin muuttamassa pois niin sai äitinsä ruotuun.
Ei onneksi ole. Anoppi tosin ei oikein osaa olla aloillaan, joten suht siistiä pitää olla, että ei ala touhuamaan. Jos tiskipöydällä on yhtään mitään astioita, hyökkää tiskaamaan vaikka meillä on tiskikone.
Mun anoppi on yhtä fiksu kuin poikansakin. Ei käskytä, nuuski, kyylää, arvostele, alista.
Anoppi on myös mun paras ystävä.
Hän on iloinen siitä, että poika sai ihanan vaimon...siis minut😄
Parikymmentä vuotta tässä on yhdessä hassuteltu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä järjestelee myös huonekaluja ja ostaa uusia astioita. Sitten suuttuu, kun huonekalut palautetaan entisille paikoilleen ja astiat heitetään roskiin.
Kyllähän tuosta pitääkin suuttua. Etkö ole kierrätyksestä kuullu?
Jep, äitini on vaihdattanut olohuoneen kattovalaisimenkin mieleisekseen sillä aikaa kun oli pari tuntia lapsenvahtina.
Olisi jos antaisin olla. Heti alussa, 15 vuotta sitten sanoin et jos haluat meillä käydä niin kunnioitat normaaleja käytössääntöjä. Nenä pois kaapeista yms. Sen jälkeen on ollut ihan ok, tosin yksin ei voi hetkeksikään jättää, varmasti tutkisi joka paikan.
No ei todellakaan anoppi uskaltaisi meillä kaappeja alkaa tonkimaan. Sen jos tekisi, niin ei olisi enää tervetullut meille.
Sano ihan ystävällisesti mutta napakasti anopille, että et hyväksy hänen huonoa käytöstään ja hän on kodissanne vieraana, jolta odotatte peruskäytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta, hemmetin rasittavaa. Miehen mielestä asiassa ei ollut ongelmaa, paitsi sitten kun olin muuttamassa pois niin sai äitinsä ruotuun.
Mulla sama, jos oikein ymmärsin. Anoppi kävi meillä siirrättämässä ruokapöytää, kertoi ettei pidä astiastosta jonka olimme hankkineet, työnsi sormen kukkapurkkeihin ja moitti kuivasta mullasta, moitti miten likaista meillä on ja ettei hän saa henkeä kun verhojamme ei ole vaihdettu vuoteen. Olin nuori ja alistunut, anopille tarjosin jatkossa kahvia eri mukeista, ettei hänen tarvitse enää nähdä astiastoamme, joka hänen mielensä pahoitti. Minusta se oli ja on edelleen maailman kaunein.
Tilanne eskaloitui lasten myötä. Olin anopin mielestä niin huono äiti, että lapseni tekevät itse -m*rhan tai kuolevat aineisiin heti täysi-ikäisinä. Syynä oli, etten käytä alkoholia kuten hän käytti lasten ollessa pieniä ja odottaessaankin. Anoppi houkutteli minuakin juomaan raskaana ollessani, ei siitä kuulemma mitään tule. Kun lapset eivät näe äidin kittaavan, he tosiaan syrjäytyvät ennen pitkää. Anoppi itki minulle, ettei halua menettää lapsenlapsiaan, joten voisinko nyt vain ottaa sitä kaljaa.
Mies ei uskonut mitään näistä.
Mies uskoi vasta, kun näytin hänelle vuokra-asunnon, jota olin menossa katsomaan. Ilmoitin, että liitossamme on kaksi ihmistä, siinä on joko äiti ja poika tai minä ja hän. Ei voi olla minä, hän ja äiti. Mies tuli jokseenkin järkiinsä, enkä tapaa enää anoppia kuin juhlissa. Vieläkin pyrkii ohjailemaan, mutta etäämmältä sitä on paljon helpompi hallita.
Kyllä. Anoppi oli itse kotirouva ja oli aikaa puunata ja kiillottaa. Eivät appiukon kanssa yhtään tajua, mitä on viettää arki pois kotoa 9-10 h päivässä. Tein ennen nykyistä työtä vieläpä vuorotyötä.
Itse ollaan oltu tyytyväisiä, että ollaan saatu koti pidettyä perussiisteydessä, lapset ruokittuna ja puhtaissa vaatteissa. Mutta ai että, kun ikkunoita ei pestä monta kertaa vuodessa (rehellisesti ei edes joka vuosi...), joka kesään ei kuulu mattojen pesu, välillä jää herukat rastaiden syötäväksi ja nurmikko ei ole viikottain kynittynä millin sängelle.
Perussiisteys tarkoittaa meille sitä, että keittiö ja vessat ovat puhtaat ja lattiat imuroidaan vähintään kerran viikossa, mutta pyykkivuori voi hyvinkin jollain viikolla kasvaa luvattoman suureksi ja tavarat eivät ole aina säntillisesti ojennuksessa.
No ei onneksi. Jos olisi, niin alkaisi pelottaa onko se poikakaan lopulta ihan täysjärkinen, jos tuollainen hirmu on kasvattanut.
En voi ymmärtää miksi jotkut tutkii toisten asunnoissa!!! Miten alhaista toimintaa!
Minun ex miehelläni on sellainen. Hän ei pistä lainkaan pahakseen toisin kuin ex anopin tytär. Kuulemma olen ilkeä.