Lapsen nimestä kiistaa

Vierailija kirjoitti:

Minä nimenomaan haluaisin antaa lapsellemme suvussani kulkevan nimen. Sitä kantaneilla suvumme naisilla on ollut tärkeä rooli elämässäni ja lisäksi pidän nimeä kauniina. En koe nimen antamista väkinäisenä. Ap

Jos se on sinulle noin tärkeää, miksi et voisi joustaa kolmen nimen kanssa? 

Sun haluama nimi ekaksi, hänen haluama nimi toiseksi ja sukunimi jää vain päätettäväksi.

Teidän pitää nyt vaan päättää

Ella Ester Kyllikki on ihan kiva nimi. Sointuukin kivasti.

Miksi kolme nimeä on paha asia, kun ongelma ratkeaa sillä ilman riitoja? Ella Ester Kyllikki on kiva yhdistelmä.

Itseä on aina harmittanut kun ei annettu kolmea, tavalliset kaksi vain. Jos joskus saan lapsen niin kolme nimeä ehdottomasti. Ei niitä ole pakko käyttää jos ei halua

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Ihan hyvin Ella Ester Kyllikki sopii.

Meilläkin on lapsen toinen ja kolmas nimi mummojen nimet. Ensin ajattelin, että ei laiteta niitä, mutta kun vähän aikaa sulattelin, niin alkoi tuntua ihan hyvältä. Ja sitäkin mietin aluksi, että ei kolmea nimeä tasapuolisuuden vuoksi, koska toisella lapsella on vain kaksi nimeä, mutta eipä tuo ole ollut mikään ongelma. Miehelläni on kolme nimeä ja minulla kaksi.

Esikoisen toinen nimi on aika lähellä mummonsa nimeä, mutta en silti silloin tullut ajatelleeksi, että se olisi mummon kaima, kuten ei aivan olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Minä minä minä minä.. Huomaatko, ap?

Miehen suvun nimeä ei tyttölapselle missään nimessä, koska sitten jäisi sinun suku siitä pois. Toisaalta ei automaattisesti uskalla äidin suvun nimeä, koska nimi voi olla mikä tahansa, onko se hyvä nimi? Voiko toisen nimen valita ilman sukuja? Ja miehen lapsella on tosiaan jo heidän suvussa kulkeva nimi, joten sinun lapselle ei voi automaattisesti työntää sitä. Minua shokeerasi ainakin omalla kohdalla se, että toinen nimi oli valittu suvusta ja siten että selvisi nelikymppisenä että se onkin äitini ensimmäinen nimi, ei toinen nimi. Hän oli vaihtanut nimensä nuorempana toiseksi, jolloin sitä ei voinut aavistaa. Kumpi nimi muuten on miellyttävämpi ylipäänsä? 

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Kauheaa. Kyllikki on täysi mummonimi tai tätinimi, ei ainakaan sitä nuorelle nykyaikaiselle neidolle. Ester voisi olla mielummin Aster, ettei tule säätila mieleen.

Eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Ella Ester Kyllikki on hyvä nimi. Luulin että olisi Ella Tuula Tarja tai vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Minä minä minä minä.. Huomaatko, ap?

Koska puhun täällä omasta toiveestani ja ajatuksistani. Mies seisoo vankkumattomana myös oman kantansa puolella vaikka on jo oman esikoisensa kohdalla saanut jatkaa sukunsa nimen antoa. Ap

Kyllä mua vaivaisi jos lapseni nimi olisi sellainen joska jompi kumpi vanhemmista ei pidä. Itse luopuisin molemmista, ihmisiä voi kunnioittaa ihan ilman että nimeää lapsensa heidän mukaan.

Ottakaa vaikka etukirjaimet nimistä ja keksikää omaan makuunne sopivammat nimet, tasapeli.

Tyyliin ”Ella Erika Kristiina”

Toivoin, että olisin saanut joko

näkökulmia siihen miksi olisi tärkeämpää huomioida miehen toive (ensimmäinen tyttö lapsenlapsi)

Tai

Näkökulmia miten saisin miehen ymmärtämään kuinka tärkeää minulle olisi saada esikoiselleni suvussa kulkeva nimi.

Miehen esikoisella on vain kaksi nimeä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Minä minä minä minä.. Huomaatko, ap?

Koska puhun täällä omasta toiveestani ja ajatuksistani. Mies seisoo vankkumattomana myös oman kantansa puolella vaikka on jo oman esikoisensa kohdalla saanut jatkaa sukunsa nimen antoa. Ap

Miten ihmeessä se esikoinen tähän liittyy kun ei ole edes sinun lapsesi?

Siksi juuri olet itsekäs, kun pidät oman sukusi nimen jatkumista tärkeämpänä kuin miehen. Ja kun ratkaisuna olisi että molemmat nimet tulee, sekään ei sinulle käy.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kurjalta nimetä lapsi niin etten itse pitäisi nimestä. Minun suvusta tuleva nimi on Ester ja mieheni puolelta Kyllikki. Etunimeksi olemme päättäneet Ella. Ap

Ella Ester Kyllikki. Hyvä nimi.

Lapsi voi muuten isona vaihtaa nimensä ihan muuksi :)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua vaivaisi jos lapseni nimi olisi sellainen joska jompi kumpi vanhemmista ei pidä. Itse luopuisin molemmista, ihmisiä voi kunnioittaa ihan ilman että nimeää lapsensa heidän mukaan.

Ottakaa vaikka etukirjaimet nimistä ja keksikää omaan makuunne sopivammat nimet, tasapeli.

Tyyliin ”Ella Erika Kristiina”

Molemmat tykkäämme Ester nimestä emmekä halua lapselle nimeä josta emme tykkää. Jos päätyisimme antamaan lapselle Ester nimen ja saisimmekin toisen tytön, niin ehdottomasti miehen toive Kyllikistä toteutuisi. Ap

Se joka on synnyttänyt saa sanoa nimiasiassa viimeisen sanan. Laita siis teidän suvussa kulkenut nimi.

Onko Ester pitempäänkin kulkenut teidän suvussa? Jos Kyllikki ei miellytä, miten anopin toinen nimi tai isän äidinäidin nimet?

Kyllähän kummallakin vanhemmalla on sanansa sanottavana lapsen nimeen. Kumpikin joustaa. Sähän saat haluamasi, mutta joustat kolmannessa nimessä.