Mies lähdössä kaverille, minä "käskytin" odottamaan vielä 10min että saa lapsen nukkumaan. Mies suuttui tästä
Eli kyselen sen takia olenko "oikeassa" vai pitääkö minun itse olla pahoillani ja muuttaa omaa asennetta. Eli itse tilanne ja vähän pohjustusta:
Poika on reilu 2-vuotias ja päällä on isi -vaihe, eli mun kanssa homma menee vääntämiseksi ja rimpuiluksi kun jos mies vaan esim sanoo: "mene pesemään hampaat" niin lapsi menee ja pesee ne. Muutenkin nukkumaan meno on välillä mun ja pojan välillä, mulla menee 30min aikaa kun mies hoitaa 5min aikana.
Mies oli tänään tekemässä lähtöä kaverille ja poika oli miestäkin kohtaan vähän uhmakkaalla päällä. Aluksi miehen ei pitänyt mennä kaverille, mutta 10min ennen nukkumaanmenoaikaa mies vaihtaakin lääkärit farkkuihin ja sanoo että lähtee nyt sinne henkilöX:n luokse nyt sit kuitenkin.
Kielsin lähtemästä vielä 10min ennen kun poika on saatu sänkyyn, sanoin perään: "voit olla vaikka koko yön jos saadaan vaan lapsi sänkyyn ennen kun lähdet".
Tästä mies kimpaantui ja sanoi että jos hän haluaa hän voi tehdä mitä huvittaa ja lähteä milloin huvittaa. Pisti pojan kuitenkin sänkyyn ja auttoi iltatoimissa sen 10min ja tämän jälkeen lähti ovet paukkuen eikä sanonut mitään iltatoimien aikana.
Eli olisiko mun vaan pitänyt päästää mies lähtemään heti vaikka mies tietää että kun on tämä isä -vaihe niin häneltä homma luonaa säästäen eniten kaikkien hermoja. Vai olisko mun pitänyt vaan kestää kun aikuinen nainen ja olla vaatimatta 10min?
Kommentit (100)
Miten selviät, jos mies joutuu vaikka sairalaan muutamaksi päiväksi, jos yhdestä 10 minuutista tulee tuollainen ongelma? Opettele selviämään ilman miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat lääkärit?
Tää kiinnostaa minuakin. -vaihtaa lääkärit farkkuihin- ????
Mua välillä todella hämmästyttää ihmisten luetun ymmärtämisen taso. Ei pitäisi vaatia kovin kummoisia älynlahjoja päätellä asiayhteydestä, että ap:n on ollut tarkoitus kirjoittaa lökärit, mutta puhelin on muuttanut sanan lääkäriksi.
Lukekaa ihmiset, lukekaa - siis muutakin kuin somea.
Hyvin on asiat perheessä ja parisuhteessa, jos yhdestä 10 mij viitsitään riidellä Kyllä molempien pitäisi pystyä lapsi saamaan hammaspesuille ja yöunille.
Hohhoijaa... Sinä se jaksat. Huomenna taas uutta Eikö niin?
Voi jestas. Oikeastiko perheiden elämä on jostakin 10minuutista kiinni? Eipä ole ihme että erotaan niin paljon kun kaikesta joutavasta tehdään ongelmia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat lääkärit?
Tää kiinnostaa minuakin. -vaihtaa lääkärit farkkuihin- ????
Mua välillä todella hämmästyttää ihmisten luetun ymmärtämisen taso. Ei pitäisi vaatia kovin kummoisia älynlahjoja päätellä asiayhteydestä, että ap:n on ollut tarkoitus kirjoittaa lökärit, mutta puhelin on muuttanut sanan lääkäriksi.
Lukekaa ihmiset, lukekaa - siis muutakin kuin somea.
Yrittää muka vaan viisastella vaikka kaikki ymmärtää mistä on kyse.
Mun mielestä on tärkeetä, että myös perheelliset ylläpitää ystävyyssuhteita ja omia mieluisia harrastuksia. Ja myös se, että molemmilla aikuisilla on myös kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Toki lisäksi tarvitaan myös koko perheen yhteistä aikaa ja myös vanhempien kahdenkeskistä aikaa. Elämä on pitkä, siihen mahtuu erilaisia vaiheita ja ihmissuhteita, mutta pitemmän päälle ne on ne ihmissuhteet niitä tärkeitä asioita, eikä sillä, mentiinkö jonain iltana nukkumaan puoli tuntia aikaisemmin vai myöhemmin ole juurikaan merkitystä.
Lapsella saa olla menossa mikä tahansa "vaihe", mutta aikuiset silti päättävät. Lapsen kiukuttelu on rankkaa ja syö hermoja, etenkin jos se tuntuu kohdistuvan vain toiseen vanhempaan. Lapsi ei silti saisi päästä tässä niskan päälle määräämään, että isän kanssa hommat sujuvat - tai että äiti aina tulee pelastamaan tilanteen, jos isä "ei kelpaa".
Kuulostaa, että olette molemmat väsyneitä tilanteeseen ja sen takia kommunikointi aikuisten välillä ei ole ihan parhaimmillaan. Kumpikaan ei voi käskyttää toista tekemään asioita ja kuvitella, että siitä ei seuraisi pahaa mieltä.
Kyllä se kuule niin on, että äidinkin on opeteltava lapsen nukuttaminen.
Suomen kielessä se on sanotaan käski. Käskin. Käskeä. Käskyttää on uusi sanamuoto . Käskin miestä . Hyvä että miehet on mukana oman lapsensa hoitamisessa. Hienoa.
Lapset ei kiukuttele . Heillä ei ole vielä sanoja kertoa mikä nipistää puristaa pistää sattuu tai tuntuu miltä. Ette voi olla niin muistin menettäneitä että ette yhtään muista omaa vauva aikaanne.
Vierailija kirjoitti:
Kerro miehelle, että sekä sinun että lapsen turvallisuudentunteelle olisi parempi, jos hän olisi ennakoitavampi. Ja sitä vapaampi hän silloin on kun te tiedätte, että hänen järkevyyteensä voi luottaa. Jos miehestä vapaus on tärkeämpää kuin lojaalisuus perheelle vaikka se itse asiassa lisää hänen vapauttaan, sellainen asennoituminen tulee maksamaan hänelle pitemmän päälle hyvin paljon.
Miehen kuuluu olla kiinnostunut miehen hyveistä eikä vain vapauksistaan.
Tulee mieleen elokuva tai kirja Huojuva talo.
Toivottavasti ap on työelämässä.
Mitähän tuo ”kaverille” meno mahtaa todellisuudessa olla. Kuulostaa minusta omituiselta käytökseltä.
Meilläkin on jokaisella lapsella (7kpl) ollut nuo vaiheet kun toinen vanhempi on ns. parempi. Jännästi jokaiselle se "huonompi" on kelvannut kun se "parempi" ei ole ollut saatavilla, joko töiden tai omien menojen vuoksi.
Ymmärrän aloittajaa siinä, että varmasti tuntuu kurjalta kun lapsi suosii toista vanhempaa. Ensimmäisen kohdalla mietin, olenko huono äiti kun lapsi on noin kiinni isässä, muutama kuukausi meni ja tilanne oli toisinpäin.
Ei kannata tällaisissa asioissa suostua lapsen oikkuihin, vaan antaa sen toisen aikuisen mennä omille menoilleen.
Me olemme olleet onnellisesti 30v yhdessä, kasvattaneet neljä lapsistamme aikuisuuteen ja molemmat on osallistunut perheen pyörittämiseen niin taloudellisesti kuin osallistumalla ja kotitöillä melkolailla yhtä paljon. Molemmat ovat antaneet aikaa toiselle, myös sitä omaa aikaa ystävien tapaamisiin ja omiin harrastuksiin. On hommattu välillä lapsille hoitaja ja lähdetty romanttiselle reissulle Eurooppaan, rakastettu ja pyritty löytämään kompromisseja.
Tsemppiä, lapsen saaminen elämässä on kriisi, mutta muistakaa ettei ihan kaikkea tarvitse eikä pidä tehdä lapsen ehdoilla. Aikuinen päättää.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tuo ”kaverille” meno mahtaa todellisuudessa olla. Kuulostaa minusta omituiselta käytökseltä.
No kun mä menen kaverille niin lähden kotoa, ajan autolla kaverin pihaan ja koputan oveen. Sitten yleensä juodaan kahvia, puhutaan ja ehkä pelataan jotain pleikkarilla. Sitten lähden takaisin kotiin.
N29
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tuo ”kaverille” meno mahtaa todellisuudessa olla. Kuulostaa minusta omituiselta käytökseltä.
Tähän minäkin kiinnitin huomiota oikeastaan enemmän kuin nukutukseen. Ihme hermoamista. Ensin on menossa, sit ei, oho eikun sittenkin. Ja nää vaihteli nää tilanteet hätäseen.
Mun mies jos noin tekisi, epäilisin toista naista. Nainen onkin joutunut perumaan tapasmisen, kenties oma miehensä onkin kotona tms. Sit ei olekaan joten viestiä ap:n miehelle.
Sori skeptisyys mutta olen itse ollut vähän noissa kaikissa rooleissa nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Muusta jutussa on ikävää se, että ao:n miehen on tarve mennä kaverille näin myöhään.
Kotona pitäisi viihtyä, kun yö on jo alkamassa.
Tyttöystävä oli ensin viestittänyt "tuli muuta menoa,ei tavata tänään" mutta se meno sitten peruuntuikin ja ukko siksi läks niin äkkiä. (Sai sillä aikaa viestin kun äiti oli iltapisuilla ja pesuilla)
Kyllä ne osaa,pettäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muusta jutussa on ikävää se, että ao:n miehen on tarve mennä kaverille näin myöhään.
Kotona pitäisi viihtyä, kun yö on jo alkamassa.
Tyttöystävä oli ensin viestittänyt "tuli muuta menoa,ei tavata tänään" mutta se meno sitten peruuntuikin ja ukko siksi läks niin äkkiä. (Sai sillä aikaa viestin kun äiti oli iltapisuilla ja pesuilla)
Kyllä ne osaa,pettäjät.
Ja tyttiksellä aikaa vain 25 min pyörävarastossa ja nyt äiskä vei siitä jo 10 niin kyllä se suutattaa ja pistää mököttämään kuin pikkulapsi.
Huom! 2-vuotias EI pese itse hampaita vaan se on vanhemman vastuulla!
Jos mun vaimolla olisi menoja, niin ei tulisi mieleenkään että ”käskyttäisin” häntä jäämään kotiin lapsia nukuttamaan.