Pelkään, että olen ohutnahkainen narsisti. Voiko tästä parantua?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Tämä on todella vaikea aihe enkä osaa sanoa, mikä itseäni ”vaivaa”. Toisaalta minulla on monia hyviä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet vuosia. Opiskelen korkeakoulussa ja valmistun vuoden päästä, työpaikka on pysynyt samana pitkään. Aloitin tosin juuri uuden oman alan työni. Ihmiset pitävät minusta ja tulen helposti muiden kanssa toimeen. Minulla on rakas lemmikki, jonka kanssa harrastan. En ole ikinä ollut itsetuhoinen. Äitini on minulle todella rakas, välillä en vain jotenkin kestä häntä. Tarvitsen paljon omaa aikaa, ihan vaan rauhallista totaalista yksinoloa.

Reflektoin itseäni paljon ja yritän jatkuvasti työstää ”ongelmiani” ja traumojani.

Voiko vain traumatisoitunut ihminen kärsiä tällaisista ongelmista niin kuin kolmonen sanoit? En tiedä. Lyhytterapiani on ollut nyt kesätauolla ja siksi myös olo on erityisen vaikea.

Jospa olet tosiaan läheisriippuvainen ja lisäksi ihminen, joka ei oikein kestä konflikteja? Mieluummin siis alat kiukuttelemaan tai voimaan huonosti kuin argumentoit. Ja puolisosi ovat mieluummin pahoinpidelleet kuin argumentoineet.

Käännätkö huomiota äitiisi sen sijaan, että moittisit itseäsi? Tekeekö äitisi samaa vai onko ymmärtäväinen? Hän siis eli liitossa alkoholistin kanssa? Entä paransiko isäsi alkoholilla oloaan vai vaikuttiko syy joltain muulta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy terapeutiltasi oletko ohutnahkainen narsisti vai kenties epävakaa persoonallisuus.

Täältä sitä vastausta ei löydy.

Eikös nämä ole aivan sama asia. Ohutnahkainen on sama kuin epävakaa persoonallisuus. 

Voi olla samalla läheisriippuva, joka taas on hieman eri asia.

Eikun sanoin väärin, läheisriippuva on sama kuin ohutnahkainen narsisti.

Jos ei muka ole, niin sanokaapa mikä siinä on ero?

Mietin juuri ihan samaa, että nehän on sama asia. Mutta ehditkin itse sanomaan ensin.

Faith kirjoitti:

Ei kannata takertua johonkin termiin, esim. tuohon 'ohutnahkainen narsisti'. Ainakaan minulle ei tulisi ensimmäiseksi mieleen narsistisuus siitä mitä kerroit itsestäsi ja miten kerroit sen. Raivoamiset ja ihmisten haukkumiset ovat todella ongelmallista käyttäytymistä, mutta eivät välttämättä ole narsistisuutta.

Uskon itse siihen, että huonoista käyttäytymismalleista voi parantua hiljalleen sen jälkeen, kun ne on tiedostanut ja todennut ongelmaksi. Se on oikeasti todella suuri edistysaskel, että ymmärtää, että vika on omassa käyttäytymisessä eikä aina muissa.

Itse asiassa sen takia, että ymmärrät tuon, en usko sinun olevan narsistisesti persoonallisuushäiriöinen.

Ohutnahkainen narsisti ja narsistinen persoonallisuushäiriö eivät ole sama asia.