Olen niin onnellinen ja mietin, miksi joku ihminen on niin katkera ja pilaa sillä omaa elämää
Miksi ei voi vain olla ja jättää osan asioista taakseen ja nauttia tästä elämästä. Minä ainakin olen onnellinen ja jätän turhan pois. Nauttikaa ihmiset, ei tämä niin vakavaa ole. Ei riidellä ja ollaan onnellisia. Kait kaikilla on iloa ja ihanaa elämässä, kun oppii näkemään.
Kommentit (23)
Oon miettinyt samaa, miksi joku valitsee märehtiä menneitä ja muiden ihmisten elämää sen sijaan että ottaisi omastaan sen ilon irti mitä siitä nyt saa. Joka tavalla epäterveellistä ja eihän siitä voi tulla hyvä olo. Ei ole pakko olla hapannaamainen narisija, joka löytää kaikesta huonot puolet ja keskittyy paheksumaan kaikkea ja kaikki ympärillään.
Esim. äitini on tällainen krooninen natkuttaja-kritisoija onneksi pääosin muita kuin omaa perhettä kohtaan. Ei ole onnistunut tartuttamaan sitä minuun. Just sellanen ihminen joka katsoo linnan juhlia ja haukkuu jokaisen naisen ulkonäön vaikka on itse rupsahtanut käppänä. Taivastelee että aijjaivoivoi kun tollakin RYPPY KAULASSA kamalaa kaakati kaakati. En tajua. Sanoin sitten suoraan että kategorisesti kieltäydyn haukkumasta kenenkään ulkonäköä ja piste, onnea juhlijoille, pitäkööt hauskaa. Jos jonkun ihmisen ulkonäkö ei musta ole ihan paras niin kohautan olkapäitä ja jatkan omia juttujani. Jokainen saa näyttää ihan miltä haluaa, ei oo multa pois. En ymmärrä mitä siitä paheksumisesta ja märehtimisestä saa.
Ja jos nyt ei itellä niin loistavasti mene niin hirveä klisee: pitää nauttia niistä elämän pienistä asioista, mutta kliseethän pitää yleensä paikkansa. Usein niitä kannattaa noudattaa.
Itsellä ainakin hormonivaihtelut ihan kuukausittain aiheuttaa mielialan muutoksia. Toki olen jollakin tasolla onnellinen koko ajan eli ehkä päivän surumielinen ole ei poista onnellisuuden tunnetta.