Älkää ikinä muuttako tuppukylään asumaan.
On mun neuvo. Täällä jopa apteekin täti tietää mitä vessapaperia ostit ja niin pois päin. Kyllä mä sanon et isompi kaupunki on ihmisen paikka, nää perähikiät on jotenkin ihan karmeita. Pienet piirit ja jutut muuttuu ihan oudoksi niin että ei enää kyllä edes juoruta ihmisestä vaan spitaalisesta kehitysvammaisesta.
Kommentit (49)
Hullu paljon töitä paiskii. Viisas pääsee vähemmällä. Arvaa vaan kumpaa kadehditaan?
Ja normaalista ihmisestä täällä sossu yrittää vääntää kehitysvammaista. Kiusaaminen on ihan kamalaa kun isossa kaupungissa voi sulautua massaan , täällä on ku kävelevä tikkstaulu jolla on jotain naamassa ku ihmiset kyttää.
Ikäni olen asunut tuppukylissä. Nyt kolmas menossa eikä valittamista. Ok talossa välillä tarvitsee apuuuvva ja toiminut puolin ja toisin eikä raha ole liikkunut. Tämä tosin itä-suomessa.
Itse ostin viimeksi s-marketin omaa paperia. Kuvaa ei voi laittaa.
K-Marketin paperit hemmetin kalliita, niitä edellisen kerran.
Ei haittaa mua jos joku tietää.
Pikkupaikoissa pitää olla ystävällinen koska ne muutkin on. Kaupungissa pitäisi osata olla äkäinen mikä on ongelma jollei osaa.
Saatan olla tietysti vainoharhainen ja stressaantunut ku on ollu kiusattuna pitkään mutta rajansa pitäis jutuillaki olla. Ei kannattais ihan ihmeellisiä juoruja levitellä ku semmonen vaikeuttaa oikeesti työn saamista.
Vertailuvapaan elämä hymyilee. Mutta tätähän ei yleensä ymmärretä vasta kuin vanhuuden päivillä jos silloinkaan.
Joo sellaiselle joka ei ole elänyt tavallista elämää ja tehnyt elämässään tavallisia ratkaisuja pieni yhteisö ei ole hyvä ratkaisu. Omasta elämästäni löytyy taivasteltavaa loppuiäksi tuollaisessa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
No en mä ainakaan käy tossa lähiapteekissa jos en halua kaikkien tietävän asioita...
Apteekin henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.
Vaitiolovelvollisuuden rikkominen on rikos.
Olihan se ihanaa kun muutti opiskelemaan Tampereelle pienestä kylästä, kun tajusi, että mitä tahansa "mokaan" (mokien ei tarvinnut olla isoja, kun ne kasvoivat jokaisen kertojan mukana ihan massiivisiksi), mikään ei kantaudu vanhempien tai naapurien korviin. Kävellä kadulla ilman että kukaan tunnisti. Tutustua omaan tyyliinsä vapaasti ilman tuppukyläläisten ihmettelyä.
En oo kuullu tosin yhtään juoruja itsestäni mutta sen verran oudosti ihmiset suhtautuivat muhun kun oli yhdet juhlat eikä juurikaan tultu esittelemään että kuka on.
En tiedä ehkä ei pitäis kiinnittää mitään huomioo mut onhan se pirun vaikeeta kun ei saa koottua omaa porukkaa joka olis yhtään samalla aaltopituudella ja yrittäisi estää juorujen leviämistä.
Tai ei välttämättä estää mutta kun olis omanlaiset tyypit vieressä niin olis jotenkin turvallisempi olo. Täällä on usein sellanen tunne että kävelee miinakentällä ja jos sattuu menemään johonkin väärään aikaan, niin jännittää koska "pommi" räjähtää. Äh ihansama en tiiä.
Jaa. Itse asunut tuppukylässä. Rauhallista on. En ole juuri missään tekemisissä kyläläisten kanssa.
Mulla on kanssa tyhmät naapurit, joiden kanssa en halua olla enempää tekemisissä.
mulla on ollut aika erikoinen poikkeava elämä ja olen aina ollut syrjäytyvä. Mun on helpompi olla kun en edes näe naapurien rakennuksia, vaan tässä on metsää välissä. Mä en ymmärrä, kun ne naapurit tunkeilee mun työpaikalle asiakkaana mun kollegoiden juttusille. Että olenko minä nyt töissä siellä, tyhmiä itsensä tyrkyttäjiä. Tulisivat tänne mun asunnolle katsomaan jos oikeasti kiinnostaa, missä mä olen. Eihän työntekijät oikeastaan saisi edes kertoa ketä siellä firmassa on töissä. Kaiken huipuksi tämä naapuri kertoilee mun elämään liittyviä asioita mun kollegalle. Tämä kotiseutu on muuten rakas, mutta ärsyttävät naapurit.
Vierailija kirjoitti:
Fatim diarra sanoi hyvin ihmisistä jotka haluavat muuttaa maalle, he ovat täysiä typeryksiä
Mitä mahtaisikaan olla elämä ilman maanviljelystä?
Vierailija kirjoitti:
Ikäni olen asunut tuppukylissä. Nyt kolmas menossa eikä valittamista. Ok talossa välillä tarvitsee apuuuvva ja toiminut puolin ja toisin eikä raha ole liikkunut. Tämä tosin itä-suomessa.
Kyllä pääkaupunkilaisena itse ajatelen pois 100-200 km. Helsingin kaupungin kerrostalo aluut. Löytyy jo oikeita suoria ihmisiä ja juuri ystävälisä,jotka eivät hoitele toisten asioita.Täällä piha kytät kytää ja vetää hautusta jutut .Kun nihin ei halua tutustua,ei antaa tilaa.Kun en pussi kaljaa tai siideriä juo puistojen penkit tai pihan.Miehiäkin mulla ollut paljon aikoinaan. 3-veljeäni , sikson mies joka haki autolla Laajasaloon. Siskon pojat joita paljon.Eli mies voimainen suku. Mitenhän kerkisin duuni käydä hoitaa lapseni ymm.Yleisenä naisena? No tää kulma missä asun.Hanki elämä ymm. Akatomat äijät.Yksi sama rappu asuu. Kun ei elämäni ole tiedotanut sille tai muille kerrostalon piha piiri. Paras pihalla,roskiksia olin viemässä ja yksi pussikaljaa juovan nainen isinä istu. Katsoin puhelin,kun t-vesti pipas.Hei onko sul mun puhelin.Saman laisen anoin sille ja sille.Myi sen F.B. No ei ole vanha samsung hänen ja vaikea ostaa mitään F.B. Kun siellä en ole! Suivanuin hain kotini kuitin 12v takaanaiselle.Että ihan oma känny on! Ettei .Koiraan ole karvoihin katsominen.Sinä puhut paljon mutta et asiaa,minä en mitään.Ilolla mutaisin täältä tuppukylään jossa on ihmisiä,Ei vaan mahdolisuutta.Muutto maksaa aina.Ei ilmasta.
Ei pidä yleistää. Maalla voi asua myös sivistyneitä ja hyväntahtoisia ihmisiä.
No jaa. Maksaisiko 500 000 että saa olla rauhassa, vai 30 000 siitä, että ihmiset, joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä haukkuvat selän takana ja keksivät valheita.... Hmm. Tuff question.
Joo ei tulisi mieleenkään. Koko lapsuuden ja teini-iän jouduin moisessa asumaan. Muutin pois heti kun vaan tuli mahdollisuus.
No en mä ainakaan käy tossa lähiapteekissa jos en halua kaikkien tietävän asioita...