Alkava burnout?
Elän kuuluisia ruuhkavuosia. Joka aamu herätys klo 4. Kotona töiden jälkeen klo 15-16, riippuu tarviiko kaupassa käydä(minimoitu jo 1-2krt/vko). Kun lapset saa illalla nukkumaan ja itseni myös, kello on vähintään 21. Yleensä yössä 5-7h unta. Toki kaksi vapaata viikossa, mutta nytkin ne on jo monen viikon päähän sovittuja menoja ja jos kotona, niin pyykin pesua ja raivausta melkein yksi kokonainen päivä.
Mä oon niin väsynyt. Lomat pidetty ja helpotti hetkeksi, nyt ei enää auta. Illat menee ihan sumussa, en jaksa edes ajatella selkeästi. Oksettaa ja huimaa kun väsyttää. Nyt työpäivä 6 menossa ja kaksi herätystä vielä jäljellä. Lapset on iltaisin todella takertuvia ja seuraa kaipaavia. Miten tuun selviämään talvesta, kun jo valon aikaan oon näin poikki..?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Sellasta se on, kannattaa miettiä lapsenteon tarkkaan.
Typerä kommentti kaikilta osin. Jälkiviisautta ja muutenkin ajattelematonta loukkaamista. Ihmisillä on oikeus tehdä lapsia eikä voimavarojaan pysty välttämättä ennalta arvioimaan oikein. Ap:n tilanne kuulostaa raskaalta, burnout lienee ainakin lähellä.
No, tarkalleen ottaen herään klo 4.15-4.20 ja puoli tuntia on omiin hommiin. Vähän ennen viittä herätän muut, niin keretään viideltä lähteä autoon.
Nyt on vaan vapaille (jotka kaikki eivät vkl) kertynyt "pakollisia" menoja, lasten lääkäriä yms viikolla (joihin pyytänyt vapaan, jolloin vkl toki töitä) ja vkl vapaat tässä listoilla, yhtenä lapsen syndet ja toisena kesällä lahjaksi saatu minireissu.
Työpaikan vaihto on mielessä, mutta tällä alalla aamuvuorot alkavat pääosin klo 6. Opiskelu voisi olla vaihtoehto, kun keksisin alan mille täälläkin voi työllistyä ja missä olisi fiksummat työajat. Toki tiedän, että tämä helpottaa sitä mukaa kun lapset kasvaa. Onni on esikoinen, joka nytkin lomalla ollessaan on tehnyt ruuan valmiiksi ku tuun töistä.
Haluaisin kuulla muiden selviytymiskeinoista ja siitä, onko muillakin tavoite aina vain selvitä kuluvasta päivästä. Vai voiko tästä löytää sen ilon mikä kuuluisi olla, jostakin?
Alkuperäinen kirjoitti:
Haluaisin kuulla muiden selviytymiskeinoista ja siitä, onko muillakin tavoite aina vain selvitä kuluvasta päivästä. Vai voiko tästä löytää sen ilon mikä kuuluisi olla, jostakin?
Palkkaa kodinhoito.
Kuuulostaa kyllä rankalta. En tiedä, millä alalla olet, mutta olisiko sinun mahdollista vaihtaa esimerkiksi toimisto- tai muihin hommiin, joissa on liukuva työaika? Entä onko sinulla puolisoa, joka osallistuu arjen pyörittämiseen?
Voitko harkita perhepäivähoitajaa joka tulee kotiinne?
Voithan asettaa takarajaksi kokeilla vaikka että miten jaksat tämän talven yli. Sitten joko jatkat tuota tai teet muutoksia elämään.
Tehtaalla on töissä paljon pikkulasten äitejäkin. Moni jaksaa, mutta mitään muuta ohjelmaa ei kannata aikatauluun ottaa kuin työ.
Kannattaa nyt nöyrtyä ja hankkia joku koulutus. Vaikka lähihoitaja, kouluavustaja tai muu.
Olet varmaan postilla, leipomossa tms. Ei niiden palkoilla kannata itseään kiusata.
Knrooninen unettomuus ehkäisee tehokkaasti lastentekoaikeita. Kun on elänyt lähes aina liian lyhyillä yöunilla, tajuaa hyvin selvästi ettei elämään kovin montaa liikkuvaa osaa mahdu. Jos on pääsääntöisesti pystynyt/ehtinyt nukkua normaalisti, voi univajeen raskaus tulla yllätyksenä. No, onneksi jos tilannesidonnaista, menee myös ohi sitten.