Lue keskustelun säännöt.
Kysyin lapsilta miksi he eivät tee mitään isän kanssa
04.08.2021 |
Viettävät lomaa isän kanssa, koska itse vaihdoin työpaikkaa ja on vain lyhyt kesäloma. Lapset sanoivat, että isä ei osaa tehdä yhtään mitään ilman että olen paikalla. Ei laittaa ruokaa, ei mennä lasten kanssa minnekään, ei tehdä kotonakaan oikein mitään.
Mieheltä on välillä tullut viestejä, että hän suuttuu lapsiin, koska eivät käyttäydy. Sitten mies on lähtenyt, ollut esim 5h poissa ja tullut takaisin vasta kun minä olen kotona. Miehen mielestä lasten pitäisi nähdä vaivaa, että hänelläkin olisi mukavaa.
Lapsista toinen syö usein vasta kun minä tulen. Yhtenä päivänä mies on lämmittänyt valmispizzan. Toinen lapsista saattaa laittaa ruokaa = tekee nuudeleita. Molemmat tarpeeksi isoja pärjätäkseen, mutta minusta isä tekee itselleen karhunpalveluksen, kun ei osoita itse omille lapsilleen, että välittää ja huolehtii.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kai te nyt keskustelitte vanhemmuudesta, ennenkuin siihen hommaan ryhdyitte? Siis oikeasti puhuitte niin että molemmat puhuivat.
Kerrotko, millaisia asioita sinä kävit läpi miehesi kanssa, kun rupesitte suunnittelemaan ensimmäisen lapsen tekemistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Usko nyt että mikään miehen ominaisuus ei ole missään määrin naisen syytä. Mies on ihminen siinä missä nainenkin ja täysin vastuussa omista tekemisistään ja valinnoistaan. Paasaa ennemmin miehille että kasvattakaa poikanne paremmin.
Naisen syytä on kuitenkin jokainen sekunti, jonka hän valitsee viettää tuollaisen miehen kanssa.
-Eri
Jos nainen hakee eroa, lapset vieraantuu kahta enemmän isästään. Ei äiti-ihminen tee valintoja itsekkäistä lähtökohdista, kuten mies, vaan tasapainottelee aina lasten etu edellä. Joskus toki valinnat voi olla vääriäkin, ihminen on erehtyväinen, mutta tarkoitusperät ei ole itsekkäitä kuten miehillä.
Kun kerran jokainen mies on itsekäs, niin eikö ole aika vastuutonta alunperinkään perustaa perhe miehen kanssa?
En ihan oikeasti tajua, miksi te palstaulit kaipaatte elämäänne niitä ihmisiä, joita noin kovasti vihaatte.
Taattua mustavalkoista av-tulkintaa. 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Miten mies suhtautuu siihen kun aletaan puhumaan siitä perheen perusamisesta, miten hän puhuu niistä lapsista, jotka esim kiukuttelee kaupassa, miten hän puhuu ystävistään, jotka on niitä lapsia saanut. Jos Mauri on menetetty tapaus se kertoo ja paljon kuten sekin että sitten joskus...
Miten luulette, että siinä kävi kun kaveri kinusi 5 vuotta sitä lasta ja mies sanoi ei kun hänellä oli ennestään neljä lasta, joista kahta ekaa ei tavannut ollekaan ja kahta seuraavaa sarjaa säännöllisen epäsäännöllisesti ja se lapsi siihen suhteeseen sitten tuli, kun se ehkäisy petti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kysymyksesi on hieman hölmö, mutta vastataan nyt.
Monistakin merkeistä. Mies ottaa vastuuta yhteisistä asioista, osallistuu tasapuolisesti kaikkeen ja on läsnä. Tinkii omasta mukavuudestaan, jotta muilla olisi hyvä olla. Auttaa ja kuuntelee läheisiään. Me otettiin koira ennen lastentekoa, ja mieheltä sujuu senkin täysvaltainen hoito. Kaikenkaikkiaan, kyllä aikuismaisesti käyttäytyvän miehen (ja naisen) tunnistaa.
T. Eri
Olen osin samaa mieltä kuin lainaamani kirjoittaja. Mutta valitettavasti joillakin miehillä isäksi tulo laukaisee jotain vanhoja traumoja tai käytöstapoja. Ja käytös muuttuu todella paljon. Esim aikaisemmin on nähnyt vaimon nimenomaan vaimona mutta kun naisesta tulee äiti niin mies taantuu lapseksi. Lapsen ei tartte tehdä kotitöitä jne. Tai kun oma lapsi tulee tiettyyn ikään jossa itselle on sattunut jotain pahaa esim koulukiusattu ym niin käytös muuttuu aivan erilaiseksi.
Eli aina ei voi tunnistaa tulevia ongelmia etukäteen. Usein kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
En tiedä miten minäkään selittäisin asian sinulle, että ymmärtäisit. Sinä odotat nyt , että mies tekisi sitä ruokaa vaikka sinä et tehnyt kun roolit oli tosin päin? Maksoitko sinä silloin kun ulkona syömiset kun roolit oli toisin päin? Paistoitko sinä silloin sitä makkaraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Miten mies suhtautuu siihen kun aletaan puhumaan siitä perheen perusamisesta, miten hän puhuu niistä lapsista, jotka esim kiukuttelee kaupassa, miten hän puhuu ystävistään, jotka on niitä lapsia saanut. Jos Mauri on menetetty tapaus se kertoo ja paljon kuten sekin että sitten joskus...
Miten luulette, että siinä kävi kun kaveri kinusi 5 vuotta sitä lasta ja mies sanoi ei kun hänellä oli ennestään neljä lasta, joista kahta ekaa ei tavannut ollekaan ja kahta seuraavaa sarjaa säännöllisen epäsäännöllisesti ja se lapsi siihen suhteeseen sitten tuli, kun se ehkäisy petti?
Itse ihastelin, miten luontevasti mies osasi olla lasten kanssa ja jaksoi touhuta sukulaislasten kanssa. Mies oli ollut lapsenvahtina, kun lasten vanhemmilla oli ollut menoja, ihan vaikka baariin. Miehellä on lehmänhermot eikä häntä lasten kiukuttelu hermostuttanut. Silti en tajunnut, että kyseessä on eri asia, kun lasten kanssa ei tarvitse olla 247.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
Eli sinä seisot piiska kourassa miehen selän takana vaatimassa, että tämän pitäisi tehdä sitä ruokaa tai vähintään maksaa ulkona syömiset, vaikka et itse tehnyt mitään kun mies oli vastuussa ruuanlaitosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
En tiedä miten minäkään selittäisin asian sinulle, että ymmärtäisit. Sinä odotat nyt , että mies tekisi sitä ruokaa vaikka sinä et tehnyt kun roolit oli tosin päin? Maksoitko sinä silloin kun ulkona syömiset kun roolit oli toisin päin? Paistoitko sinä silloin sitä makkaraa?
Minä tein ruuan, kun pääsin töistä aiemmin. Minulla vaihtui työ, joten mies oli aiemmin kotona ja teki ruuat. Minulla vaihtui taas työ, olin aiemmin kotona ja tein ruuat. Jotenkin jossain vaiheessa miehen ruuanlaittokyky tai -halu on hävinnyt. Jos en ehdi, kykene tai halua kokata, ei sitä tee mieskään. Sitten syödään miehen paistamaa makkaraa tai mennään ulos syömään. Olen ihan hyvä laittamaan ruokaa, mutta ei se voi olla vain minun varassa. Minun puolesta tämä aihe saa jäädä tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
Eli sinä seisot piiska kourassa miehen selän takana vaatimassa, että tämän pitäisi tehdä sitä ruokaa tai vähintään maksaa ulkona syömiset, vaikka et itse tehnyt mitään kun mies oli vastuussa ruuanlaitosta?
Ai ai tuota tahallisen väärin ymmärryksen määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
En tiedä miten minäkään selittäisin asian sinulle, että ymmärtäisit. Sinä odotat nyt , että mies tekisi sitä ruokaa vaikka sinä et tehnyt kun roolit oli tosin päin? Maksoitko sinä silloin kun ulkona syömiset kun roolit oli toisin päin? Paistoitko sinä silloin sitä makkaraa?
Minä tein ruuan, kun pääsin töistä aiemmin. Minulla vaihtui työ, joten mies oli aiemmin kotona ja teki ruuat. Minulla vaihtui taas työ, olin aiemmin kotona ja tein ruuat. Jotenkin jossain vaiheessa miehen ruuanlaittokyky tai -halu on hävinnyt. Jos en ehdi, kykene tai halua kokata, ei sitä tee mieskään. Sitten syödään miehen paistamaa makkaraa tai mennään ulos syömään. Olen ihan hyvä laittamaan ruokaa, mutta ei se voi olla vain minun varassa. Minun puolesta tämä aihe saa jäädä tähän.
En odottanutkaan että myöntäisit kaksinaismoralismisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Miksi sitten kirjoitit tuohon loppuun "Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan" jos et itsekään tehnyt mitään kun roolit oli toisin päin?
Se teki ruuan, joka tuli aiemmin töistä kotiin. Miehellä oli sama työ, joka loppui aina samaan aikaan. Minulla vaihtui työ muutamaan otteeseen ja samoin töiden loppumisaika. En nyt osaa selittää asiaa niin, että ymmärtäisit. Nykyään mies ei tunnu osaavan muuta kuin paistaa makkaraa. Minulle käy tosin se, että käydään ulkona syömässä ja mies maksaa.
Eli sinä seisot piiska kourassa miehen selän takana vaatimassa, että tämän pitäisi tehdä sitä ruokaa tai vähintään maksaa ulkona syömiset, vaikka et itse tehnyt mitään kun mies oli vastuussa ruuanlaitosta?
Ai ai tuota tahallisen väärin ymmärryksen määrää.
Miten niin? Sinä et tehnyt mitään ja nyt sen miehen pitäisi kuitenkin tehdä tai maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin saattaa laittaa vain itselleen ruokaa, jos ketään muita ei juuri silloin kotona. Ei suunnittele yhteisiä juttuja koskaan, osallistuu kyllä jos muut hoitaa valmistelut.
Meillä mies saattaa tehdä vain itselleen ruokaa vaikka lapset ovat kotona. ”No emmä tienny että niillä olis nälkä kun ei kukaan ei tullu sanomaan että olis nälkä”.
Sitten on itselleen grillannut jonkun makkaran.Välillä on vaikea ymmärtää.
Välillä on vaikea ymmärtää mikä saa naisen pysymään tuolaisissa suhteista ja eikä naiset osaa ollenkaan ajatella miten tuollainen välinpitämättömyys vaikuttaa niihin lapsin. Ketä sitten on niiden lasten puolella ellei äiti?
Just joo. Ensinnäkin tyyppi on voinut olla seurusteluaikana ihan erilainen ja kumppaniaanhuomioiva. Usein muuttuu mieslapseksi vanhempainvapaan myötä (silloin äiti kotona huolehtimassa lapsista ja huushollista). Toisekseen tuntuu tyhmältä, että tällaisia asioita joutuu aikuiselle ihmiselle selittämään kuten "laitathan samalla ruokaa meille muillekin" tai ylipäätään pyytämään että tekee jotain. Haloo!
Miehillä on erilaisia lisääntymisstrategioita. Tunnista miehen strategia, ennen kuin hankit lapsia.
- Mies kiintyy kumppaniinsa ja haluaa huolehtia jälkeläisistään.
- Kuten nro 1, mutta käy samalla vieraissa.
- Mies lupailee sitoutumista, kunnes nainen on raskaana. Häipyy sitten kokonaan tai ei ainakaan huolehdi lapsistaan. (Ap:n tapaus?)
- Mies on niin tasokas, ettei tarvitse edes esittää sitoutumishalukasta. Hankkii lapsia useiden naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen ei anna miehien olla isiä omalla tyylillä kun lapsi on vauva. Kytätään, neuvotaan, ohjataan ja määräillään kuin pientä lasta. Mies lannistuu ja luovuttaa. Nainen huseeraa sitten marttyyrina ja tekee kaiken yksin kun "mies ei osaa". Ja sitten ihmetellään ja valitetaan vuosien päästä.
Ei voi kuin ihmetellä perheitä jossa vanhemmat olleet yhdessä vuosia ja edelleen on kinaa kotitöistä, lapsen kasvatuksesta jne. Se on alussa sovittava yhteiset pelisäännöt ja nimenomaan YHTEISET eikä pelkästään naisen mielen mukaiset.
Ja toiset paapovat miehet piloille. Passataan ruoatkin nenän eteen alkuvuosina ja sitten ihmetellään 10 vuoden päästä kun ukko makaa vaan sohvalla.
Moni kuolisi jo vauvana, jos kaikki huoltajat toimisivat aina vain "omalla tyylillään". Ei ole äidin mielipiteestä kiinni, että lapsi vaatii työtä ja huolenpitoa vähintään 18 vuotta, usein vielä tämänkin jälkeen ja joskus jopa koko loppuelämän.
Miehen kannattaa käyttää aina ehkäisyä, jos on ongelmia vuorovaikutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kysymyksesi on hieman hölmö, mutta vastataan nyt.
Monistakin merkeistä. Mies ottaa vastuuta yhteisistä asioista, osallistuu tasapuolisesti kaikkeen ja on läsnä. Tinkii omasta mukavuudestaan, jotta muilla olisi hyvä olla. Auttaa ja kuuntelee läheisiään. Me otettiin koira ennen lastentekoa, ja mieheltä sujuu senkin täysvaltainen hoito. Kaikenkaikkiaan, kyllä aikuismaisesti käyttäytyvän miehen (ja naisen) tunnistaa.
T. Eri
Olen osin samaa mieltä kuin lainaamani kirjoittaja. Mutta valitettavasti joillakin miehillä isäksi tulo laukaisee jotain vanhoja traumoja tai käytöstapoja. Ja käytös muuttuu todella paljon. Esim aikaisemmin on nähnyt vaimon nimenomaan vaimona mutta kun naisesta tulee äiti niin mies taantuu lapseksi. Lapsen ei tartte tehdä kotitöitä jne. Tai kun oma lapsi tulee tiettyyn ikään jossa itselle on sattunut jotain pahaa esim koulukiusattu ym niin käytös muuttuu aivan erilaiseksi.
Eli aina ei voi tunnistaa tulevia ongelmia etukäteen. Usein kyllä.
Tuossa on niin paljon totta! Siis oikeasti. Se menee juuri noin. Meillä on mies käynyt läpi uhmat ja kiukut. Siis se fiksu, järkevästi ennen lapsia käyttäytynyt mies. Tekee kaiken saman, kuin pojat. Pojat kokeilleet ja uskovat, isäntä toteaa, että aikuistahan et määrää. No ei kävisi mielessäkään, mutta roskien heittäminen lattialle tai kalsarit pitkin kämpää uhmallaan nakeltuna eivät nyt oikein aikuista käytöstä nostata. Eli kaikki kokeilut poikien perässä ja innokas katsominen, mahdanko mitään - siis miehelle. Vetää välillä sanattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin saattaa laittaa vain itselleen ruokaa, jos ketään muita ei juuri silloin kotona. Ei suunnittele yhteisiä juttuja koskaan, osallistuu kyllä jos muut hoitaa valmistelut.
Meillä mies saattaa tehdä vain itselleen ruokaa vaikka lapset ovat kotona. ”No emmä tienny että niillä olis nälkä kun ei kukaan ei tullu sanomaan että olis nälkä”.
Sitten on itselleen grillannut jonkun makkaran.Välillä on vaikea ymmärtää.
Ja tämän tapahtuman jälkeen, ottiko opikseen?
Siis onko monikin mies ihan oppimiskyvytön?
Miestenkin täytyy antaa olla vastuussa lapsistansa, omalla tavallaan, mutta kai äidit nyt kuitenkin vuosien saatossa ovat muutaman kerän rautalankaa vääntäneet: lapsille (myös) lounas n klo13 / ei aikuisten leffoja kun ovat hereillä / joka päivä ulkoilua / jnejne. ??
Luulisi nyt sitä jo aika paljon keskiverto-Toope oppineen vuosien saatossa jos lapset "jo ihan itsekseenkin pärjää"?
Eihän siitä voi mitään päätellä jos esitetään lista asioita. Ex mieheni äiti on ahkera nainen, joka ahkerasti hoiti myös asioita poikansa puolesta, kun hänellä ne asiat pakkasi jäämää viime tinkaan ja tämä viihtyi hyvin sotkujen keskellä tarkoitti pitsalaatikoita, tiskaamaattomia tiskejä ja kaikki oli vähän heikunkeikun. Eikä hän koskaan esim tehnyt sitä ruokaa, kun menin hänen luokseen.