Kysyin lapsilta miksi he eivät tee mitään isän kanssa
Viettävät lomaa isän kanssa, koska itse vaihdoin työpaikkaa ja on vain lyhyt kesäloma. Lapset sanoivat, että isä ei osaa tehdä yhtään mitään ilman että olen paikalla. Ei laittaa ruokaa, ei mennä lasten kanssa minnekään, ei tehdä kotonakaan oikein mitään.
Mieheltä on välillä tullut viestejä, että hän suuttuu lapsiin, koska eivät käyttäydy. Sitten mies on lähtenyt, ollut esim 5h poissa ja tullut takaisin vasta kun minä olen kotona. Miehen mielestä lasten pitäisi nähdä vaivaa, että hänelläkin olisi mukavaa.
Lapsista toinen syö usein vasta kun minä tulen. Yhtenä päivänä mies on lämmittänyt valmispizzan. Toinen lapsista saattaa laittaa ruokaa = tekee nuudeleita. Molemmat tarpeeksi isoja pärjätäkseen, mutta minusta isä tekee itselleen karhunpalveluksen, kun ei osoita itse omille lapsilleen, että välittää ja huolehtii.
Kommentit (81)
rakkaus on sokea kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kyllä ne viat ja puutteet yleensä tulee esille jo varsin varhaihessa vaiheessa sitä seurustelua, mutta silti se nainen perustaa miehen kanssa sen perheen. Kyllä se mies sitten muuttuu kun meillä on lapsia ja minä sitä oikein paljon rakastan. Ja sitten se ei muutukaan, mutta ei me nyt oikein voida erotakaan kun on ne lapset ja sitä rakkautta.
Me ehdittiin olla yhdessä yli seitsemän vuotta ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Ihmiset muuttuvat, kun tilanteet muuttuvat. Et sinäkään ole nyt samanlainen mitä olit 17- ja 27-vuotiaana, 37-vuotiaasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Minulla on sinulle ilouutinen: ero on Suomessa sallittu myös silloin, kun on ehtinyt hankkia lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole osannut etukäteen sopia, miten lasten kanssa toimitaan.
Huutonaurua! Lisää huutonaurua! Ja vielä lisää!
Kysyn siis uudestaan: Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kerron yhden esimerkin miehestä, josta erosin. Siitä miten hän kohteli minua, miten hän osallistui sen oman kodin ylläpitämiseen ja katsoin hänen äitiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Ketjussa mainitut asiat tulevat esiin vasta, kun ne lapset on hankittu. Katsos kun ei kenenkään otsassa lue että ”paskamutsi/faija”, eikä toimivaa kristallipalloa ole vielä löytynyt.
On ne teidän miehet kyllä aika mentalisteja, kun kertakaikkiaan mistään ei ole nähtävissä, että kyseessä on aivan kehitysvammaisen ja psykopaatin rajoilla liikkuva kaveri. Tietysti jos teidän ihmiskontaktinne rajoittuvat pelkästään noihin syvien pohjamutien helmiin, eikä ole vertailukohtaa normaaleista ihmisistä, niin voi olla vaikea tunnistaa, mikä mättää.
Meillä vähän vähemmän weetee-piireissä kyllä huomataan, jos joku ihminen on kyvytön tai haluton edes normaalin elämän aivan perusasioihin.
Ihmiset voivat muuttua hyvinkin radikaalisti. Usko huviksesi että yksikään nainen ei huvin vuoksi täällä valita eikä ole huvin vuoksi mennyt lisääntymään idiootin kanssa. Miehille on hyvin ominaista muuttua 180 astetta ja suunta nimenomaan sinne huonoon suuntaan. Että semmosia perheen päitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Ketjussa mainitut asiat tulevat esiin vasta, kun ne lapset on hankittu. Katsos kun ei kenenkään otsassa lue että ”paskamutsi/faija”, eikä toimivaa kristallipalloa ole vielä löytynyt.
On ne teidän miehet kyllä aika mentalisteja, kun kertakaikkiaan mistään ei ole nähtävissä, että kyseessä on aivan kehitysvammaisen ja psykopaatin rajoilla liikkuva kaveri. Tietysti jos teidän ihmiskontaktinne rajoittuvat pelkästään noihin syvien pohjamutien helmiin, eikä ole vertailukohtaa normaaleista ihmisistä, niin voi olla vaikea tunnistaa, mikä mättää.
Meillä vähän vähemmän weetee-piireissä kyllä huomataan, jos joku ihminen on kyvytön tai haluton edes normaalin elämän aivan perusasioihin.
Ja te kaikki siellä paremmissa piireissä olette tismalleen samanlaisia mitä 20 vuotta aiemmin tai korkeintaan olette muuttuneet paremmiksi?
No kyllä, enimmäkseen muututaan paremmiksi. Sellaistahan kasvu ja kehitys on. Tekeekö se tosiaan noin kipeää, että suurin osa ihmisistä on onnellisia ja voivat hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Minulla on sinulle ilouutinen: ero on Suomessa sallittu myös silloin, kun on ehtinyt hankkia lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole osannut etukäteen sopia, miten lasten kanssa toimitaan.
Huutonaurua! Lisää huutonaurua! Ja vielä lisää!
Kysyn siis uudestaan: Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kerron yhden esimerkin miehestä, josta erosin. Siitä miten hän kohteli minua, miten hän osallistui sen oman kodin ylläpitämiseen ja katsoin hänen äitiään.
Niin ja lisää vielä sen että miten hän puhui muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Minulla on sinulle ilouutinen: ero on Suomessa sallittu myös silloin, kun on ehtinyt hankkia lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole osannut etukäteen sopia, miten lasten kanssa toimitaan.
Huutonaurua! Lisää huutonaurua! Ja vielä lisää!
Kysyn siis uudestaan: Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kerron yhden esimerkin miehestä, josta erosin. Siitä miten hän kohteli minua, miten hän osallistui sen oman kodin ylläpitämiseen ja katsoin hänen äitiään.
Mies kohtelee minua hyvin, hän viihtyy ihan hyvin sotkussa ja hänen äitinsä on peruspositiivinen ja ahkera nainen. Mitä tästä pitää päätellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Ketjussa mainitut asiat tulevat esiin vasta, kun ne lapset on hankittu. Katsos kun ei kenenkään otsassa lue että ”paskamutsi/faija”, eikä toimivaa kristallipalloa ole vielä löytynyt.
On ne teidän miehet kyllä aika mentalisteja, kun kertakaikkiaan mistään ei ole nähtävissä, että kyseessä on aivan kehitysvammaisen ja psykopaatin rajoilla liikkuva kaveri. Tietysti jos teidän ihmiskontaktinne rajoittuvat pelkästään noihin syvien pohjamutien helmiin, eikä ole vertailukohtaa normaaleista ihmisistä, niin voi olla vaikea tunnistaa, mikä mättää.
Meillä vähän vähemmän weetee-piireissä kyllä huomataan, jos joku ihminen on kyvytön tai haluton edes normaalin elämän aivan perusasioihin.
Ihmiset voivat muuttua hyvinkin radikaalisti. Usko huviksesi että yksikään nainen ei huvin vuoksi täällä valita eikä ole huvin vuoksi mennyt lisääntymään idiootin kanssa. Miehille on hyvin ominaista muuttua 180 astetta ja suunta nimenomaan sinne huonoon suuntaan. Että semmosia perheen päitä.
Fakta on se, että mikään tuollainen ei ole ominaista miehille eikä naisille. Se, että sinun tuntemillesi miehille se on ominaista, kertoo pelkästään sinusta. Tämä palsta on ainoa paikka, jossa on oikein ylpeilyn aihe, kuinka paskan elämän on itselleen onnistunut hankkimaan ihan omilla valinnoillaan, ja kuinka jatkaa niitä paskoja valintoja joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Minulla on sinulle ilouutinen: ero on Suomessa sallittu myös silloin, kun on ehtinyt hankkia lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole osannut etukäteen sopia, miten lasten kanssa toimitaan.
Huutonaurua! Lisää huutonaurua! Ja vielä lisää!
Kysyn siis uudestaan: Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kerron yhden esimerkin miehestä, josta erosin. Siitä miten hän kohteli minua, miten hän osallistui sen oman kodin ylläpitämiseen ja katsoin hänen äitiään.
Mies kohtelee minua hyvin, hän viihtyy ihan hyvin sotkussa ja hänen äitinsä on peruspositiivinen ja ahkera nainen. Mitä tästä pitää päätellä?
Lisääs vielä itsekin, että mies ei hauku ketään edessä eikä takana. Olen itse saanut muualta kuulla, miten mies puhuu minusta kauniisti, kun en itse ole kuulemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kysymyksesi on hieman hölmö, mutta vastataan nyt.
Monistakin merkeistä. Mies ottaa vastuuta yhteisistä asioista, osallistuu tasapuolisesti kaikkeen ja on läsnä. Tinkii omasta mukavuudestaan, jotta muilla olisi hyvä olla. Auttaa ja kuuntelee läheisiään. Me otettiin koira ennen lastentekoa, ja mieheltä sujuu senkin täysvaltainen hoito. Kaikenkaikkiaan, kyllä aikuismaisesti käyttäytyvän miehen (ja naisen) tunnistaa.
T. Eri
Aikuisia on helppo huomioida, se ei ole 24/7. Miehet myös käyttäytyvät aikuismaisesti muuten, silti voi olla että lapsia ei ymmärretä että kestetä ollenkaan.
Meilläkin otettiin koira ennen lapsia, mies on kyllä koiran aina hoitanut hyvin.
Älä puhu asiasta josta et näköjään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Äitini opetti aikoinaan, että älä koskaan tee mitään asiaa kolmea kertaa peräkkäin sillä mies olettaa, että haluat omia kyseisen asian kokoaan itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Ketjussa mainitut asiat tulevat esiin vasta, kun ne lapset on hankittu. Katsos kun ei kenenkään otsassa lue että ”paskamutsi/faija”, eikä toimivaa kristallipalloa ole vielä löytynyt.
On ne teidän miehet kyllä aika mentalisteja, kun kertakaikkiaan mistään ei ole nähtävissä, että kyseessä on aivan kehitysvammaisen ja psykopaatin rajoilla liikkuva kaveri. Tietysti jos teidän ihmiskontaktinne rajoittuvat pelkästään noihin syvien pohjamutien helmiin, eikä ole vertailukohtaa normaaleista ihmisistä, niin voi olla vaikea tunnistaa, mikä mättää.
Meillä vähän vähemmän weetee-piireissä kyllä huomataan, jos joku ihminen on kyvytön tai haluton edes normaalin elämän aivan perusasioihin.
Ja te kaikki siellä paremmissa piireissä olette tismalleen samanlaisia mitä 20 vuotta aiemmin tai korkeintaan olette muuttuneet paremmiksi?
No kyllä, enimmäkseen muututaan paremmiksi. Sellaistahan kasvu ja kehitys on. Tekeekö se tosiaan noin kipeää, että suurin osa ihmisistä on onnellisia ja voivat hyvin?
Eikö tosiaan yksikään sinun piireissä oleva ole muuttunut minkään suhteen huonompaan suuntaan? Ei ole alkoholisoitunut, laiskistunut, lihonut, pettänyt puolisoaan? Jos on noin, teidän kannattaa ruveta ihan minkä suuntauksen valmentajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Sinä kokkasit tuona aikana kun mies tuli aikaisemmin kotiin?
Minähän kirjoitin, että ruoka oli odottamassa minua eli mies oli laittanut ruuan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Usko nyt että mikään miehen ominaisuus ei ole missään määrin naisen syytä. Mies on ihminen siinä missä nainenkin ja täysin vastuussa omista tekemisistään ja valinnoistaan. Paasaa ennemmin miehille että kasvattakaa poikanne paremmin.
Naisen syytä on kuitenkin jokainen sekunti, jonka hän valitsee viettää tuollaisen miehen kanssa.
-Eri
Jos nainen hakee eroa, lapset vieraantuu kahta enemmän isästään. Ei äiti-ihminen tee valintoja itsekkäistä lähtökohdista, kuten mies, vaan tasapainottelee aina lasten etu edellä. Joskus toki valinnat voi olla vääriäkin, ihminen on erehtyväinen, mutta tarkoitusperät ei ole itsekkäitä kuten miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Kun rupesin seurustelemaan oman miehen kanssa, perheen isä oli kotona, teki kotityöt ja valmisti ruuat, äiti oli päivät töissä. Ihastelin, miten poikaystävä otti paistinpannun käteen ja hetkessä siinä oli meille syötävää. Siihen aikaan, kun minä pääsin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli ruoka odottamassa minua. Sitten vaihdoin työtä ja kokkausvastuu siirtyi taas minulle, kun olin aiemmin kotona. Samaan syssyyn miehen kokkaustaidot hävisi kokonaan.
Äitini opetti aikoinaan, että älä koskaan tee mitään asiaa kolmea kertaa peräkkäin sillä mies olettaa, että haluat omia kyseisen asian kokoaan itsellesi.
Äitisi on niin oikeassa. Jokaisen tyttären äidin pitää saada tuo taottua tyttären päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kysymyksesi on hieman hölmö, mutta vastataan nyt.
Monistakin merkeistä. Mies ottaa vastuuta yhteisistä asioista, osallistuu tasapuolisesti kaikkeen ja on läsnä. Tinkii omasta mukavuudestaan, jotta muilla olisi hyvä olla. Auttaa ja kuuntelee läheisiään. Me otettiin koira ennen lastentekoa, ja mieheltä sujuu senkin täysvaltainen hoito. Kaikenkaikkiaan, kyllä aikuismaisesti käyttäytyvän miehen (ja naisen) tunnistaa.
T. Eri
Aikuisia on helppo huomioida, se ei ole 24/7. Miehet myös käyttäytyvät aikuismaisesti muuten, silti voi olla että lapsia ei ymmärretä että kestetä ollenkaan.
Meilläkin otettiin koira ennen lapsia, mies on kyllä koiran aina hoitanut hyvin.
Älä puhu asiasta josta et näköjään tiedä.
Eli mitä sanot: on joku luonnonlaki, että yksikään mies ei vain voi soveltua isäksi? Tai että jos joku onkin ihan ok isä, niin tällaista harvinaisuutta ei mitenkään voi ennakolta tunnistaa? Jos kerran asiat ovat näin, niin mikä ihme sinut on ajanut hankkimaan lapsia miehen kanssa? Eikös se ole aika vastuutonta?
Onhan niillä temppuja suhteessa, esitetään koirailmeellä kun sä teet niin hyvää ruokaa, sä osaat laittaa millon mitäkin paremmin, emmä, teesä. Siis osaavat peittää, etteivät osaa mitään. Arvaanpa AP ei nainut työteliästä maalaismiestä vaan jonku taskubiljardia (kullinräpläys) pelaavan humanistin.
Kyllä ne käytännön taidot voi kartoittaa jo ennen lapsentekoa.
Ja fiksut vanhemmat opettaa lapsilleen ruoanlaiton ja kotityöt.
Todellista valuuttaa elämässä on juuri käytännön taidot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te naiset olettekin löytäneet noita luomakunnan kruunuja ja helmiä, ei kun tumpeloita pölvästejä? Myydäänkö niitä nettikaupassa erikoistarjouksella kolmetoista tusinassa? Silmät ummessako te olette seurustelleet, kun ette jo siinä vaiheessä hoksanneet, että siitä saatte yhden vähän isomman mukulan niiden pienempien lisäksi. Kasvattakaa te ainakin poikanne toisella tavalla.
Usko nyt että mikään miehen ominaisuus ei ole missään määrin naisen syytä. Mies on ihminen siinä missä nainenkin ja täysin vastuussa omista tekemisistään ja valinnoistaan. Paasaa ennemmin miehille että kasvattakaa poikanne paremmin.
Naisen syytä on kuitenkin jokainen sekunti, jonka hän valitsee viettää tuollaisen miehen kanssa.
-Eri
Jos nainen hakee eroa, lapset vieraantuu kahta enemmän isästään. Ei äiti-ihminen tee valintoja itsekkäistä lähtökohdista, kuten mies, vaan tasapainottelee aina lasten etu edellä. Joskus toki valinnat voi olla vääriäkin, ihminen on erehtyväinen, mutta tarkoitusperät ei ole itsekkäitä kuten miehillä.
Kun kerran jokainen mies on itsekäs, niin eikö ole aika vastuutonta alunperinkään perustaa perhe miehen kanssa?
En ihan oikeasti tajua, miksi te palstaulit kaipaatte elämäänne niitä ihmisiä, joita noin kovasti vihaatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran, ihan itse te olenne ne miehet valinneet, ja valitsette joka sekunti uudestaan.
Mistä merkeistä sinä havaitsit jo seurusteluaikana, miten miehesi toimii alle kymmenvuotiaiden lastensa kanssa? Pelkkä satunnainen sukulaislasten kanssa leikkiminen kolme kertaa vuodessa ei riitä vastaukseksi.
Kai te nyt keskustelitte vanhemmuudesta, ennenkuin siihen hommaan ryhdyitte? Siis oikeasti puhuitte niin että molemmat puhuivat.
Naisen syytä on kuitenkin jokainen sekunti, jonka hän valitsee viettää tuollaisen miehen kanssa.
-Eri