Mitä sitten kun ei enää jaksa?

Pakenin yhä pahenevaa lähisuhdeväkivaltaa, mutta se muuttuikin kostoksi vainoamalla ja lapsen käyttämisellä väkivallan välineenä.

Kaikki keinot on käytetty sosiaaliviranomaisista poliisiin, mutta kukaan ei tunnista tilannetta. 'Huoltoriitoihin' ei puutu kukaan, ei edes lapsen ahdistukseen ja pelkoon: 'Hänellä ei ole riittävän vaikeaa oireilua ja sitä paitsi isä kertoi meille, että lapsi on manipuloitu.'

Pitkäaikaistyötön terroristi saa oikeudenkäynnit ilmaiseksi ja on ilmoitellut lastensuojelun täyteen minun mielenterveyteni järkkymisestä, joten en uskalla hakeakaan apua, jotteivät hänen valheensa tulisi todistetuiksi. Perättömät väitteet ja oikeudessa jopa tuomarin hyökkäävyys lähisuhdeväkivallan nujertamaa äitiä kohtaan (voi isäaktiivit minkä olette tehneet) yhä uudelleen ja uudelleen oikeasti tuhoavat lopulta.