Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko muille sellaisia "kohtauksia", että yhtäkkiä muistat jotain noloa/tyhmää mitä olet joskus sanonut
27.07.2021 |
JA yhtäkkiä siitä seuraa ihan järkyttävä häpeän ja ahdistuksen tunne, vaikka se olisi ollut ihan pikku juttu ja tapahtunut 5 vuotta sitten ihmisen kanssa jota et enää ikinä tule edes näkemään?
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mulle tulee kans ja ihan liian usein
Tavallaan. Olen erittäin itsekriittinen ja itseni pahin vihollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tulee. Erityisesti jos herää klo 3 yöllä hikisenä painajaisesta, yrittää saada nukuttua niin yhtäkkiä aivot tuo jotain vanhoja nolouksia tai virheitä mieleen.
Itsellä myös, ja luulen, että nuo on lieviä ahdistuneisuushäiriön oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jatkuvasti, vuosien ja kymmenien vuosien takaisia mokia ja vievät itsetuntoa yhä alemmaksi. Niin noloja ja häpeällisiä juttuja että tekisi mieli vajota järven pohjaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tulee. Erityisesti jos herää klo 3 yöllä hikisenä painajaisesta, yrittää saada nukuttua niin yhtäkkiä aivot tuo jotain vanhoja nolouksia tai virheitä mieleen.
Minulle myös tulee nimenomaan aamuyöllä, jos olen hereillä silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jatkuvasti, vuosien ja kymmenien vuosien takaisia mokia ja vievät itsetuntoa yhä alemmaksi. Niin noloja ja häpeällisiä juttuja että tekisi mieli vajota järven pohjaan.
Sama. Ja nämä siis on ainakin itselläni ihan oikeasti ja varmasti jokaisen mielestä todella häpeällisiä juttuja joiden noloutta ei vähennä yhtään se, että ne on tullut tehtyä humalapäissään.
Selvinpäin niiden muistojen kanssa olisi kuitenkin yritettävä elää.
Tuohon päälle sitten ne kaikki pienemmät noloudet joihin vastapuoli tuskin on kiinnittänyt ihmeempää huomiota mutta itseä ne hävettää silti. Saati sitten ne, joihin muistaa vastapuolenkin nostelleen kulmiaan..
Sitä voisi tosiaan vajota maan alle kun tällainen muisto mieleen tulee ja päässä vaan kaikuu ei ei ei ei ei saa olla tottakaan.
Ehkä kuulostaa vähän hassulta, mutta mä oon luullut et mä oon ainut kellä on näitä, koska enhän mä muidenkaan mokia ajattele, niin miksi hekään niitä ajattelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä niin että eri ajankohtina ja eri tilanteissa teillä on erilainen suhtautuminen kyseisiim muistoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tulee. Erityisesti jos herää klo 3 yöllä hikisenä painajaisesta, yrittää saada nukuttua niin yhtäkkiä aivot tuo jotain vanhoja nolouksia tai virheitä mieleen.
Minulle myös tulee nimenomaan aamuyöllä, jos olen hereillä silloin.
Sama. Lisäksi oikein sellaista fyysistä puistatusta tulee usein kun on lenkillä ja ajatuksiinsa syventyneenä kunnes joku hävettävä/kaduttava juttu pamahtaa mieleen ihan kesken kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tulee. Erityisesti jos herää klo 3 yöllä hikisenä painajaisesta, yrittää saada nukuttua niin yhtäkkiä aivot tuo jotain vanhoja nolouksia tai virheitä mieleen.
Minulle myös tulee nimenomaan aamuyöllä, jos olen hereillä silloin.
Sama. Lisäksi oikein sellaista fyysistä puistatusta tulee usein kun on lenkillä ja ajatuksiinsa syventyneenä kunnes joku hävettävä/kaduttava juttu pamahtaa mieleen ihan kesken kaiken.
Lisään vielä, että jotenkin tällaisten tuntemusten takia olen alkanut jopa ymmärtää että jotkut tosiaan kävelee junan alle..
Ja varsinkin sen, ettei kenelläkään läheisellä tosiaan ole ollut aavistustakaan moisista aikeista. Ehken niitä aikeita ei alle menijälläkään ole ollut. Se ahdistus ja häpeä mikä vyöryy päälle ihan puskista on vaan niin järkyttävä tunne etten epäile yhtään etteikö siinä voi tehdä ihan mitä vaan jos sopivasti kohdalle osuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jatkuvasti, vuosien ja kymmenien vuosien takaisia mokia ja vievät itsetuntoa yhä alemmaksi. Niin noloja ja häpeällisiä juttuja että tekisi mieli vajota järven pohjaan.
Mulla jeesasi (vähän) kun lopetin kokonaan alkoholin käytön. Lopettamisen syy taasen oli ihan muu, mutta tuollaisen sivuvaikutuksen olen huomannut.
Olen sen verran nolo ihminen, että voisin kertoa nolon jutun asiasta kuin asiasta. Flashbackeja tulee päivittäin ja "kuittaan" ne esim. läppäisemällä reiteeni tai sohvaa.
Kyllä.
On paljon asioita nuoruudessa, joissa ei tullut kovin hyvin käyttäydyttyä. Eikä aina hoidettua asioita kovinkaan fiksusti.
Nyt olen itseni hyväksynyt
sisäisesti sivistynyt
tavallinen shortsihousuinen mies
Onko syynä pitkälti tämä suomalainen kulttuuri. Lapsuuttani sävyttivät usein vanhempien sukupolvien lauseet "mitä muutkin tuosta ajattelee", "etkö yhtään häpeä", "häpeäisit nyt ees vähän" jne. Ja myös nolaukset, vanhempi väki oli aina ilkkumassa nuorempia alkaen taaperoiästä jatkuen rippikouluikäiseen ja siitä ylikin. Seurustelut, rippikoulun "naimalupa" jne. Niin kauas kuin jaksan muistaa piti varoa sanojaan ja tekojaan, ettei vaan kukaan pääse sanomaan mitään nolaavaa.
Luulin, että olin ainoa maailmassa, joka saattaa muistaa vaikka jonkin 15-v sitten tapahtuneen jutun, jossa ei asioita kylläkään hienoiten hoitanut.
Usein asiaan liittyi alkoholi, ei välittämättä paljoa, mutta kuitenkin.
Tulee ja siksi joudun distraktoimaan itseäni jatkuvasti etten ala joko kehittelemään kauhuskenaarioita päässäni, tai muistelemaan jokaista noloa asiaa mitä olen joskus sanonut tai tehnyt.