Tuleeko muille sellaisia "kohtauksia", että yhtäkkiä muistat jotain noloa/tyhmää mitä olet joskus sanonut
JA yhtäkkiä siitä seuraa ihan järkyttävä häpeän ja ahdistuksen tunne, vaikka se olisi ollut ihan pikku juttu ja tapahtunut 5 vuotta sitten ihmisen kanssa jota et enää ikinä tule edes näkemään?
Kommentit (47)
Toisaalta ihanaa huomata, että en ole ainoa. Pieniä asioita pulpahtelee päähän ja tekisi mieli vajota maan alle. Korona-aika, etätyö ja pienentyneet piirit ovat tätä pahentaneet. Ajatukset kiertää vain pientä kehää ja tulee vain vanhoja ajatuksia.
Nyt kun kysyit niin ilokseni huomaan että näitä tuntemuksia ei enää juurikaan tule. Vanhenemisessa on se hyvä puoli ettei enää nolostele ja osaa nauraa itselleen. On tullut elämänkokemusta ja on huomannut ettei kukaan ole täydellinen.
Kyllä ja vielä toistenkin tekemät noloudet, kuten äidin kun olin lapsi. Nyt en enää hänen uusia tekojaan häpeä vaan olen irti, mutta lapsuusajan asiat herättävät saman tunnekokemuksen.
Muistot ovat kuin kapselissa. Saman tunteen kanssa nousevat aina mieleen. Paitsi jos voi niitä käydä läpi esim terapiassa, jolloin niitä voi läpivalaista ja saada ilmaa väliin.
Helpottaa , jos osaa antaa anteeksi (irtipäästämällä, ei piiloon taputtelemalla). Koska erityisesti itselleen pitäisi osata antaa anteeksi. Jokainen mokaa.
Vaan eikös täällä olevat paskiaiset haista kuka häpeää ja käyttävät tuota itsereflektiota toisessa maksiimissaan saadakseen toiset alas. Opetelkaa kuittaamaan nämä mielessänne jos olette palstalla, sillä ne yrittävät ihan kaiken että masentuisitte. Oikeasti on pahoja ihmisiäkin. Suojelkaa psyykeänne ja tukekaa aina kiusattuja täällä.
Vierailija kirjoitti:
No millaisia ne tapaukset on?
Aloitan. Koulussa 8 luokalla. Jokainen vei opettajalle näytettäväksi matematiikan tehtävän. Olin siinä epämäärisessä jonossa naisopettajan selän takana. Kavereita naurattaakseni tein masturbointiliikkeitä open selän takana. No, tietenkin se opettaja kääntyi juuri kun olin "vetämässä käteen" ..... voi ***tu että nolotti. Kuumottaa vieläkin.....
m56
Tässäkin tapauksessa opettaja näki uransa aikana kymmeniä samanlaisia apinoita. Tuskin jäit hänen mieleensä erityisesti. Ja hienoa että ymmärsit tehneesi tyhmästi. Et varmaan ole tehnyt rivoja eleitä julkisesti tämän tapauksen jälkeen. Mutta nyt voit jo päästää irti, sillä kukaan muu ei muista.
Minullakin pahimmat häpeän kokemukset liittyvät siihen kun olen itse käyttäytynyt huonosti. Kun olin lapsi, meillä kävi vanhempieni tuttavaperhe samanikäisen poikansa kanssa. Emme tunteneet ennestään mutta aloimme leikkiä, ja leikin tiimellyksessä vahingossa sanoin tätä vierasta poikaa sika Mikaksi. Mä koin vuosia häpeää siitä että olin nimitellyt vierasta ja vasta paljon vanhempana tajusin että se poika oli varmaan omien kavereidensa kanssa tottunut paljon pahempaan kielenkäyttöön, eikä noteerannut minun nimittelyäni mitenkään.
Todellakin tulee häpeällisiä flashbackejä silloin tällöin.
No millaisia ne tapaukset on?
Aloitan. Koulussa 8 luokalla. Jokainen vei opettajalle näytettäväksi matematiikan tehtävän. Olin siinä epämäärisessä jonossa naisopettajan selän takana. Kavereita naurattaakseni tein masturbointiliikkeitä open selän takana. No, tietenkin se opettaja kääntyi juuri kun olin "vetämässä käteen" ..... voi ***tu että nolotti. Kuumottaa vieläkin.....
m56