Terveyskeskuslääkärin painajainen ihmiset jotka itse epäilevät sairastavansa: long covidia, borrelioosia, homeallergiaa tai kilpirauhasongelmaa

Miten vaikka olisi oireiden mukaiset testit ja tarpeelliset jatkotutkimukset.

No mä ainakin sain kilpirauhaslääkityksen eli epäilyni osui oikeaan. Tottakai osan itsekin tulkita niitä arvoja ja vaatia oireisiin sopivat kokeet. :)

Joo. Itselläni oli TSH 7, lähes kaikilla lähisukulaisilla kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoituna ja omat oireenikin täsmäsivät. Oikein ponnekkaasti kun vaadin, tk-lääkäri suostui lopulta kirjoittamaan lasten annoksen tyroksiinia kokeiluun. Hankalat asiakkaat ovat niin ikäviä.

Totta kai, koska lääkäri ei osaa tehdä heille mitään.

Yleensä lisääntyneen väsymyksen syynä on nimenomaan masennus vaikka potilas yrittääkin asian itse kieltää

Varmasti on painajainen, kun ei ole osaamista (eikä varmasti oikein resurssejakaan) tutkia tai hoitaa yhtään vaativampia tapauksia.

Mikä siinä on niin pahaa, että maallikko arvaa väärin? Lääkärinkö se pitää tehdä? Kokemusta on.

Mun mielestä terveyskeskuslääkäreiden sijaan voisi palkata vaikka simpansseja. Banaanipalkalla.

Yleinen asenne, sitten kun paljastuukin että on pitkälle levinnyt syöpä tms, niin jälkiviisaana ojennetaan että olisi pitänyt aikaisemmin tutkituttaa... Epämääräisten oireiden kanssa turha käydä tutkituttamassa kun ei ketään kiinnosta tutkia. Sitten annetaan vakavien sairauksien pahentua kunnes mennään pää kainalossa sinne lekurille.

Yhtä vakava juttu on vatsavaivat, moni potilas epäilee sairastavansa vaikka syöpää. Selitä siinä sitten, että se on stressiä, ota närästyslääkettä. Turha tutkia, koska se maksaa ja kun potilas on 6 kk kuluttua vainaja, niin voi aina sanoa, että eipä tullut ajoissa puheilleni.

Varmasti oli painajainen, kun olin irrottanut punkin käsivarresta ja seuraavana päivänä sen kohdan ympärillä oli laaja rengas. Tosi monimutkainen diagnosoitava...

Kilpirauhasen vajaatoiminnan saivat ihan itse diagnosoida; ikinä en ollut koko asiasta mitään kuullut, mutta verikokeissa oli huomattu.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen asenne, sitten kun paljastuukin että on pitkälle levinnyt syöpä tms, niin jälkiviisaana ojennetaan että olisi pitänyt aikaisemmin tutkituttaa... Epämääräisten oireiden kanssa turha käydä tutkituttamassa kun ei ketään kiinnosta tutkia. Sitten annetaan vakavien sairauksien pahentua kunnes mennään pää kainalossa sinne lekurille.

Perheenjäsen meni yksityiselle sisätautilääkärin kautta ultraan heti löydettyään kasvaimen. Ultraajan tervetuliaissanat olivat, että täällä ramppaa väkeä tosi herkästi ja yleensä se on kakka tms suoliston sisältö. Aika asiatonta. Meilläkin pidettiin hautajaiset kaksi vuotta ultran jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Yhtä vakava juttu on vatsavaivat, moni potilas epäilee sairastavansa vaikka syöpää. Selitä siinä sitten, että se on stressiä, ota närästyslääkettä. Turha tutkia, koska se maksaa ja kun potilas on 6 kk kuluttua vainaja, niin voi aina sanoa, että eipä tullut ajoissa puheilleni.

Työterveyslääkäri ei koskaa anna diagnoosiksi stressiä. Vaikka mitä muuta, mutta työnantajan varpaille ei astuta.

Tässä tilanteessa potilaasta tehdään luulosairas, että tutkimuksilta vältytään.

Naiset tulkitaan herkästi luulosairaiksi ja naisten kokemaa kipua ei oteta tosissaan. Tästä löytyy paljon tutkimustakin.

Olen välillä jopa törmännyt siihen että osa naisista joutuu ottamaan miehensä mukaan vastaanotolle jotta lääkäri ei väheksyisi.

Totta on että stressi, ahdistuneisuus ja masennus aiheittaa hyvin paljon vakavia oireita, joita voi hoitaa lääkityksellä ja elämäntavoilla. Vakavimmillaan stressi voi aiheuttaa lukuisten tautien puhkeamista ja jopa sydänkohtauksia. Siksi olisi hyvä käydä läpi myös analyyseissä ne toiminnalliset diagnoosit. Tähänkään ei riitä nykyjoidissa osaaminen, sillä tosiaan tominnalliset vaivat tulkitaan herkästi ihmisen itsensä aiheuttamiksi, 'mielenvikaisuudella' on tietty stigma yhä. Siksi nämä syyt potilas usein kieltää itse.

Nämä fyysiset syyt ja sairaudet on helpompi diagnosoida ulos kokeilla. Käypä hoito on oikea tapa lähestyä asiaa, valitettavasti naispotilaita ei vaan kuunnella ja kohdata niinkuin pitäisi.

Joo sen olen kyllä huomannut, että lääkärin pahin painajainen on sellainen henkilö, joka osaa arvella, että mikä voisi olla vikana. Pitäisi antaa lekurin itse tulla siihen lopputulokseen ja potilaan olla vaan ihmeissään ja nöyränä, että jaa tällainenkö sairaus. Hemmetti mikä valtapeli.

Kaikki naisten vaivat kuitataan kysymyksellä, onko ollut stressiä. Helppoa lääkärille "hoitaa".

Ja fibromyalgia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä vakava juttu on vatsavaivat, moni potilas epäilee sairastavansa vaikka syöpää. Selitä siinä sitten, että se on stressiä, ota närästyslääkettä. Turha tutkia, koska se maksaa ja kun potilas on 6 kk kuluttua vainaja, niin voi aina sanoa, että eipä tullut ajoissa puheilleni.

Työterveyslääkäri ei koskaa anna diagnoosiksi stressiä. Vaikka mitä muuta, mutta työnantajan varpaille ei astuta.

Tässä tilanteessa potilaasta tehdään luulosairas, että tutkimuksilta vältytään.

Siskoni sai tuon diagnoosin ja kuoli vatsasyöpään.

Luulotauteja on aina ollut ja tulee olemaan.

Moni työterveyslääkäri ei edes tiedä, että hedelmällisen naisen kilpirauhasarvojen raja on 2,5. Mitäköhän nämä ovat opiskelleet vai ovatko nukkuneet luennoilla? Aikaansaatte vammaisia lapsia yhteyskuntaan heikoilla tiedoillanne.