Ihanaa vihdoin mies näyttää vihreää valoa!!
1v seurusteltu ja avoliittoon muutettu. Otin riskin, vaikka mies ei vielä puoli vuotta sitten osannut sanoa edes, voiko koskaan mennä kanssani naimisiin tai tehdä lapsia. Otin riskin, vaikka nämä asiat, jotka ei heti olisi edes ajankohtaisia, olivat mulle tosi tärkeitä.
Unettomia öitä olen viettänyt, mutta pikkuhiljaa se mitä monet sainoivat, ÄLÄ PAINOSTA - ANNA AIKAA, kantoi tulosta. Kihloihin ollaan menossa ja jo muutamaan otteeseen tarkkakorvaisena kuulemani sivuhuomautukset jälkikasvun mahdollisuudesta varmistettiin eilen, ainakin sanallisella tasolla.
Tämä sanallinen lupaus on tämän miehen kohdalla, se kaikista suurin lupaus. On alusta asti varonut "lupaamasta mitään, mitä ei voi pitää".
Ja eilen sitten jutteli pitkät pätkät ""meidän vauvasta" JEEEEEEE!
Kommentit (14)
Noi kakkonen ja kolmonen tais olla vaan kateellisia kun piti alkaa saivartelemaan asioista.
Loistavasti oot toiminu kun oot jaksanut oottaa etkä oo painostanu! =) Onnea teille!
Minä mietin jäädäkö suhteeseen, jossa mies ensin halusi lapsia ja nyt ei enää tiedä. Mutta ehkäpä katson muutaman vuoden mitä mies on sitten mieltä, kuitenkin pitkä yhteinen taival takana.
Mitä odottamista tuossa muka on ollut?
Vai päättääkö monikin ensi treffeillä, että tämän tyypin kanssa perustan perheen?
odottaa hiljaa vuosikausia, koska mies kosii ja haluaa lapsia. Voi mennä vuosiakin, ettei tiedä, haluaako mies sitoutua.
Kiesinainen ei halua puhua elämän suurista suuntaviivoista yhdessä miehen kanssa vaan haluaa miehen kosivan yllätyksenä ja ehdottavan lasta yllätyksenä.
Erokin hoidetaan niin, että mies ilmoittaa yllätyksenä, että meillä on nyt niin isoja ongelmia, että olen hommannut uuden naisen ja asunnon itselleni.
Kiesinainen ei puhu asioista avoimesti miehen kanssa ja keskustele, mitä kumpikin haluaa vaan alistuu odottamaan, mitä mies tekee jos tekee.
muuta sellasen ihmisen kanssa avoliittoon, joka sanoo ettei tiedä haluaako koskaan naimisiin tai lapsia - mun, tai kenenkään muun kanssa.
Kyllä minä ainaki muutan avoliittoon sillä mielellä, etten pois ole muuttamassa.
Varsinkin, kun itse olen lapseton ja miehellä lapsia ed liitosta ja elämäntilanteet ja iät vähän erit.
Sehän on ku kerjäis verta nenästä. Mutta lopulta sitten muutin ja aattelin, et jos et veikka, et voi voittaa.
ja lisäyksenä vielä, että se oli mies, jolla oli avoliittoon kiire ja itsellä oli siihen tiettyjä kriteerejä. Ja tälle vänkääjälle tiedoks, että en minäkään tiennyt mitä halusin, sillo ku oli väärät miehet. Kun oli oikea, niin tiesinpähän aika nopeasti. Mutta en nyt sanoisi vuotta samaksi kuin ekoilla treffeillä päättämistä..
kuinka ketkuja naiset ovat. Miesrukat luulevat, että nainen on tasa-arvoinen ja sanoo mielipiteensä. Se ei tiedä, että nainen hiljaa miettii ja valvoo ja juttelee tyttäkavereidensa kanssa ja ei painosta, ei puhu asioista, odottaa sitkeästi, valvoo, itkee yöllä salaa, kiukuttelee jne..
Mies ihmettelee, mikä naisella on kun sillä ilmiselvästi vaivaa joku. Ei tajua, alkaa kyllästyttää tuo murjottava ja kiukutteleva akka. Kun hän ajattelee, että aikuinen ihminen sanoo, mitä haluaa.
Mutta nainen haluaa taktikoida ja antaa miehelle tilaa päättää, eikä PAINOSTA, eikä puhu siitä, mikä mieltä painaa. Odottaa, että mies tajuaa itse ja pelastaa elämän ja antaa onnen.
Mies hermostuu, että mikä tuota muijaa vaivaa. Alkaa viihtyä enemmän kotoa pois kun ei jaksa sitä kärttynaamaa.
Mutta nainen ei sano, koska ei halua painostaa ja tehdä aloitetta.
Lopulta mies tapaa naisen, joka kertoo, mitä haaveita hänellä on elämässä. Mies kokee sen hyväksi, koska ei tarvitse arvailla oikullista naista ja kun ei osaa lukea sen ajatuksia.
Nainen jää yksin antamaan tilaa ja on onnellinen kun ei painostanut.
mies painosti avoliittoon, nainen painosti että pitää tietää mitä haluaa, että ei tässä huvikseen yhteen muuteta. Ja juu, mies tiesi kyllä tasan tarkkaan, että mitä halusin. Niinku alunperin sanoin siitä itkettiin ja tapeltiin. Ja kaikki sanoi, että lopeta, ennen kun se lähtee karkuun. Älä painosta sitä. Ja sit lopetin.
Hahaa :D Onko se teiltä pois???! Jouduitko ite sitten odottamaan kauankin? Miksi mä en saisi haluta ja tehdä elämäni kannalta tärkeitä päätöksiä vuodessa? Kun en kerta edes (lopulta) painostanut toista osapuolta?
Mä olen ollut se toinen osapuoli edellisessä suhteessa. Siinä oltiin 10 vuotta etenemättä mihinkään. Ehkä se olis ollut mulle oikein, että mulle olis käynyt samoin - vaan ei käynyt. Ja sekös jotain täällä keljuttaa
:)
Mä olen nimenomaan se nainen, joka sanoo mielipiteensä. Tämän kirjoituksen idea oli kertoa se, mitä opin. Että mielipiteen kertominen ja toisen painostaminen päätökseen on eri asioita. Ja vaikka se kiltisti ja hiljaa odottaminen ei mulle sovi, niin kerroinpahan vaan, että tässä asiassa kannatti kuunnella itseään fiksumpia ;)
2 viikkoa tapaamisesta mies sanoi haluavansa minut vaimokseen ja lapsia kanssani.
En nyt ihan niin hoppuinen ollut, että ihan parin viikon jälkeen olisin häitä alkanut suunnitella.
6 kuukauden päästä jätin pillerit pois yhteisestä päätöksestä ja tulin heti raskaaksi seuraavalla kierrolla. Meidät vihittiin siitä 4 kuukauden päästä ja samalla muutimme yhdessä yhteiseen asuntoon.
Ei ole tarvinnut kierroilla ja tapella ja odottaa ja painostaa tai olla painostamatta kun oikeat ihmiset löysivät toisensa. Avioliittoa takana 16 vuotta.
Anna usein pimppii sille niin kyllä se naimisiin menee.
onko se vihreä spottivalo jota vilkuttaa, vai miten?
Mihin se kohdistaa valokeilan, kasvoihin? Vatsaan? Vatsa olisi tärkeä kohta, tai toinen on sitten se pimpsukka, koska sehän pitää valaista, että sinne pääsee