Yksipuolinen parisuhde
Olemme olleet pian pari vuotta mieheni kanssa yhdessä. Mieheni on aika introvertti, joten näemme vain kerran viikossa. Muu aika kuluu töihin ja miehen harrastuksiin.
Harrastus vie kaksi iltaa viikossa ja monesti minusta tuntuu, että se on minua tärkeämpi. Olen kerran tavannut miehen harrastuskaverit ja muita kavereita en kertaakaan, sillä heistä vain muutama asuu samalla paikkakunnalla. Alunperin myös mieheni ei halunnut minun tutustuvan kavereihinsa, koska arvostelin erään riidan yhteydessä heidän arvomaailmaansa. Ymmärrän muuten tämän kyllä, mutta pyysin kuitenkin anteeksi ja en edes heitä tunne joten arvosteluni ei suoranaisesti liittynyt edes heihin. Useita kuukausia riidan jälkeen mies kertoi harkinneensa eroa. Tämä tuli shokkina, sillä eron pohtimiseen oli typerä syy; Hän oli pohtinut, että vastasiko arvomaailmani todella sitä mitä olin vihaisena sanonut. Loukkaannuin tietenkin, sillä sen sijaan että mies olisi suoraan puhunut hän vaikeni useita kuukausia, esitti normaalia ja hautoi eroa.
Usein tuntuu, että minä olen se joka hoitaa tapaamiset ja laittaa viestiä. Sen lisäksi että en tunne miehen kavereita hän ei myöskään julkaise oikeastaan ikinä mitään mitä tehdään yhdessä, toisin kuin näiden harrastus kavereiden kanssa jakaa paljonkin kuvia. Tiedän että olen lapsellinen, mutta olen välillä jopa mustasukkainen heistä.
Olemme iältä kolmekymppisiä ja usein tuntuu että muuten kypsältä vaikuttava mies onkin pohjimmiltaan lapsellinen eikä halua sitoutua.
Sun täytyy nyt miettiä että kelpaako tai riittääkö sulle tuollainen parisuhde. Itse en pitäisi moista edes suhteena, jos asutaan samassa kaupungissa ja nähdään kerran viikossa. Ehkä enemmän joku seksiviritelmä, fwb.