Mikääköhän mussa on kun olen ollut klassisen musiikin parisssa elänyt koko ikäni ja esim psykologiassa loogisuus on minulle helppoa muttta vaikka paineen alla ulkoinen objektiivisuus/numeerinen ajatttelu on jotenkin ontuvaaa ja aivot vain sammuuu sen edes
Kommentit (14)
Sn huomaaa varmaan ainakin itseluottamuksessa jos toisellla on idea niiin surataan sitä eikä ajatellla omillla aivoilla.
Ajattelusi on assosioivaa pikemminkin kuin lineaarisen loogista ("numeerista")?
Matala stressin- ja ärsykkeidensieto?
AD(H)D?
Ahdistuneisuus?
Epätarkoituksenmukainen älykkyyden ilmeneminen (ts. asioiden tarkoituksettoman nopea prosessointi)?
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
Masennusta. Tuhoaa tilapäisesti aika pahasti aivotoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
ETtä kokoaika tavallaaan mietiin sitä että voiko hän olla tosissaaan sanomisiensa kansssa.
Auringonpistos? Alkava psykoosi? Vai ootko tuommoinen aina?
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
Kuulostaa tutulta. Aivoni joko ylirekisteröivät ja yliprosessoivat "kaiken" tai sitten vetävät ihan jumiin (ylikuormituksesta johtuen), jolloin imeydyn oman pääni sisään. Balanssia näiden välillä ei juuri ole. Aina joko yli tai ali, päivän aikana montaa kertaa sahaten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
ETtä kokoaika tavallaaan mietiin sitä että voiko hän olla tosissaaan sanomisiensa kansssa.
Mä huomaan itsesssäni sen että esim vaikka jotain rikosta ratkaistaessani oleen aika vahvoillla. Koska se ihmisläheinen psykologinen loogisuuus on niiin vahvana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
Kuulostaa tutulta. Aivoni joko ylirekisteröivät ja yliprosessoivat "kaiken" tai sitten vetävät ihan jumiin (ylikuormituksesta johtuen), jolloin imeydyn oman pääni sisään. Balanssia näiden välillä ei juuri ole. Aina joko yli tai ali, päivän aikana montaa kertaa sahaten.
Lisäyksenä tähän vielä: Kyseinen sahaus heijastuu myös mielialaani. Masentunut en kliinisessä mielessä ole, mutta ahdistusta kyllä piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni joskus tämä jopaa niin pahaksi etttä analysoiin pitkälle kaikkia esiim äänensävyjä ja liikkeitä, eleiitä yms miten joku sanoii jotaiin pahaa ja miksi hänn teki niiin.
ETtä kokoaika tavallaaan mietiin sitä että voiko hän olla tosissaaan sanomisiensa kansssa.
Mä huomaan itsesssäni sen että esim vaikka jotain rikosta ratkaistaessani oleen aika vahvoillla. Koska se ihmisläheinen psykologinen loogisuuus on niiin vahvana.
Kuulostaa juuri siltä, että vahvuutesi on asioiden prosessointi assosioivasti pikemminkin kuin "matemaattisen" lineaarisesti. Positiivisena puolena: sinulla on todennäköisesti harvoin elämässäsi tylsää.
Vierailija kirjoitti:
ADHD!
Kuulostaa klassiselta tapaukselta kyllä. Toki voi yhtä hyvin olla ahdistuneisuushäiriötäkin.
Onnko se mahdollisesti liialllinen ärsykkeisyys sitä kautta vai mitä?