Tiedätkö ketään joka olisi menettänyt lähes kaiken ja
silti noussut kuopasta. Ja silloin tarkoitan kaiken, perhe, työ, raha ja luultavasti mielenterveyskin samalla.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän itseni. Tsin mielenterveys ei mennyt.
Kerro!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän itseni. Tsin mielenterveys ei mennyt.
Kerro!
Meni omaisuus ja perhe. Ei sen kummempaa.
Renee descartes: "ajattelen siiis olen".
Vierailija kirjoitti:
Renee descartes: "ajattelen siiis olen".
Raha on maaallista. EInsteiin: mielikuvitus on älykkyyttä suurempaaa.
Onko silliin menettänyt kaiken, jos mitään ei ole ikinä ollutkaan?
Job. Sai tosin kaiken myös takaisin lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Onko silliin menettänyt kaiken, jos mitään ei ole ikinä ollutkaan?
Ei. Menettäminen voi olla esim. yrityksen konkka, samalla perhe lähtee jne.
Steve jobs menetti kaiken älykkyyden ja rikkauden, kun kuoli mutta jäi kuoppaan vielä.
Vierailija kirjoitti:
Renee descartes: "ajattelen siiis olen".
Reiska Dekantteri: ajattelen siis otan
Mä menetin työn, kämpän ja luottotiedot ryyppäämisen takia. Nyt on vaimo ja kiva vuokrakämppä ja autokin hankittu. Eli paljon pystyin korjaamaantilannettani kun raitistuin. Keikkahommia teen ja asenteeni elämään on paljon terveempi ts olen paljon onnellisempi nykyisin vaikkei omaisuutta paljon olekaan.
Opiskelukaverini teki yllätyäen itsemurhan. Kului vajaa 10 v ja hänen ainoa sisarensa teki saman. Sitten kului aikaa ja perheen isä teki saman teon. Äiti jäi. En kyllä tiedä todellakaan että miten tuosta voi selvitä.
Minä olen "menettänyt" kaiken, mitä näillä maallisilla mittareilla pidetään tärkeänä ja arvostetaan. Voisi myös sanoa, että olen myös kokenut kaiken mahdollisen inhimillisen paskan, jota ihminen voi täällä kokea. Oikeastaan vielä ilman omaa syytäni. En ole kuitenkaan käyttänyt huumeita, enkä tehnyt rikoksia. Silti olen ihmiskunnan pohjasakkaa.
Moni psyk puolen amnattilainen on sanonut suoraan, että on ihme että olen järjissäni. Olen muutaman kerran sairastanut vaikean masennuksen, ja pari vuotta sitten ajauduin burnoutiin, josta en enää koskaan täysin toivu.
Päälle päin minusta tuskin uskoisi, mitä kaikkea olen kokenut.
Tiedän miehen, jonka kaksi AA:n jäsentä houkutteli mukaansa kaatopaikalta. Siihen aikaan Mankkaan kaatopaikalla oli vielä puliukkojen hökkelikylä.
Mies raitistui, tervehtyi sen myötä ja palasi aikaisempaan ammattiinsa. Elätti itsensä jo reilun vuoden kuluttua raitistumisesta.
Tosta vaan suit sait. "Ensimmäisen" perheeni menetin jo markka-aikoina kuolemalle, dokasin hyvin pahoinvoivana yrittäjänä ympäri maailmaa ja aivan tarpeeksi on nähty.
Nyt täytin juuri 40 vuotta ja uskon löytäneeni rauhan. Toivottavasti tätä perhettä ei viedä pois.
Eihän kaikki ole tuolloin mennyt. Jos fyysinen terveys on tallella, se on valtava etu. Jos terveys on viallinen, siitä on vaikea nousta kun työkyky ei riitä, kulut ovat suuria ja tulevaisuus ei näytä sen kirkkaammalta kuin nykyisyys tai menneisyyskään, jos paraneminen ei oikein ole mahdollista.
It´s me, Mario.
ei mennyt perhe ja työelämä ihan putkeen.
Kaveri sairastui syöpään ja menetti sen seurauksena miehensä, työnsä ja kaiken omaisuutensa. Parani ja rakensi elämänsä uudestaan entistä vahvempana.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri sairastui syöpään ja menetti sen seurauksena miehensä, työnsä ja kaiken omaisuutensa. Parani ja rakensi elämänsä uudestaan entistä vahvempana.
Miten on mahdollista?
Tiedän itseni. Tsin mielenterveys ei mennyt.