Aika monet ex-alkoholistit jaksavat vielä vuosien raittiuden jälkeen muistella ja kehuskella kuinka kännissä tuli oltua!

Olivat paljon mukavempia varmaan silloin kun joivat

Niinpä. Jankuttavat koko ajan juomattomuudestaan

Sen suuri iski, ei mene viesti läp.

Ja osa on kuin herätyssaarnaajia. Paasaavat viinan kauhistuksesta, samoin kuin muuten tapakastakin.

Alkoholismi on sairaus, joka ei parane. Alkohilimia sairastava henkilö voi olla juomatta pitkiäkin aikoja, mutta jos hän juo alkoholia edes pienen määrän, hän menettää kontrollin ja ennemmin tai myöhemmin juo niinkuin ennen raitistumistaan.

Entiset alkoholistit eivät siis kehuskele kännäämisillään eikä millään muullakaan, entiset alkoholistit ovat mullan alla.

Sensijaan entiset juopot kyllä saattavat muistella naureskellen omia kännitoilailujaan, niin taidan joskus tehdä itsekin, ehkä vakuutan sillä itselleni miten paljon helpompi minun on elää ilman viinaa.

En saarnaa viinan vaaroista kenellekään, se ei johtaisi mihinkään, jokainen täysjärkinen tietää riskit ilman minuakin ja vain pieni osa alkoholin käyttäjistä päätyy alkoholisteiksi saati rappioalkoholisteiksi, puliukoksi tai-akoiksi.

Alkoholi on hyvä aine heille, jotka osaavat sitä oikein käyttää, osaavat pitää hauskaa, sairastaa kankkusensa ja elää taas ihmisiksi. Minulta se ei onnistu, vaihtoehdot ovat ympärivuorokautinen juopottelu tai täysraittius, ensinmainittua kokeilin parikymmentä vuotta, nyt kymmenkunta vuotta sitä toista. Ei tämäkään elämä pelkkää ruusuilla tanssimista ole, mutta helpompaa, paljon helpompaa kuin entinen elämä.