Ne jotka sanovat LUKEVANSA äänikirjoja on samoja tahvoja jotka väittävät...

Eivät tahdo myöntää olevansa laiskoja.

Jep, samat ihmiset puhuvat rakentaneensa omakotitalon, vaikka käytännössä valitsivat pintamateriaalit katalogista.

Äänikirjaa on mukava kuunnella esimerkiksi siivotessa ja muita mekaanisia töitä tehdessä. Kaikki eivät syty radiokanavista tai podcasteista.

Sitten kun kysyy äänikirjan lukijalta että mitä siinä tapahtui niin vastaus on yleensä että "öööööööö". Ei se nyt ihme että ei mitään jää päähän kun se on taustametelinä silloin kun keskittyy johonkin muuhun.

Tai synnyttäneensä kun lapsi on leikattu ulos vatsanahan läpi.

Äänikirjat ovat mukavia kyllä, mutta lukemisen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Lukemisen tutkimuksen kannalta tuo on kyllä ihan kelpo tapa lukea. Vai mikä sitten on se ainoa oikea? Intensiivinen ja paneutuva lukeminen? Selaileva? Yhtä kirjaa kerrallaan vai seitsemää eri kirjaa rinnakkain lukeminen? Lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen? Ääneen lukeminen? Kerrallaan puoli sivua kiireessä lukien? Lukeminen kotona? Lukeminen automatkoilla, lentokentällä, hammaslääkärin odotushuoneessa, kassajonossa ja niin edelleen? Kirjojen lukemista vai lehtien lukemista? Nettinovellien lukemista? Lukemista kirjasta, tabletilta, tietokoneelta vai e-lukulaitteelta vai peräti puhelimesta?

Jo pelkkä hiljaa itsekseen "omassa mielessään" lukeminen on suhteellisen tuoretta hömpötystä, perinteinen tapahan on lukea ääneen ja hiljaa itsekseen lukemista pidettiin aivan täysin kajahtaneiden tai muuten omituisten ihmisten hullutuksena.

Pöh, ei ole välttämättä laiskuutta. Ihmisellä voi olla myös esim. huono näkö, jonka vuoksi on helpompaa kuunnella kuin lukea.

Vierailija kirjoitti:

Äänikirjat ovat mukavia kyllä, mutta lukemisen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Ne on käteviä ihmisille jotka ei pysty pitelemään kirjaa käsissä tai näkövammaisille.

Itsekin kuuntelen tarinoita siivotessani tai julkisissa, mutta lukeminen on ihan oma kokemuksensa, ei voi verrata passiiviseen kuunteluun. Johonkin toiseen ketjuun aiheesta laitoin myös, että minua häiritsee kun äänikirjan lukijat tulkitsevat tekstiä liikaa, koska se tulkinta voi olla ihan eri kuin mitä itse olisin lukiessani ajatellut tai mitä kirjailija on tarkoittanut. Pahimpia on ääninäyttelevät lukijat, jotka antavat jokaiselle kirjan henkilölle omat äänet jotka monesti kuulostavat koomisilta ja vievät pois tarinasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äänikirjat ovat mukavia kyllä, mutta lukemisen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Ne on käteviä ihmisille jotka ei pysty pitelemään kirjaa käsissä tai näkövammaisille.

Itsekin kuuntelen tarinoita siivotessani tai julkisissa, mutta lukeminen on ihan oma kokemuksensa, ei voi verrata passiiviseen kuunteluun. Johonkin toiseen ketjuun aiheesta laitoin myös, että minua häiritsee kun äänikirjan lukijat tulkitsevat tekstiä liikaa, koska se tulkinta voi olla ihan eri kuin mitä itse olisin lukiessani ajatellut tai mitä kirjailija on tarkoittanut. Pahimpia on ääninäyttelevät lukijat, jotka antavat jokaiselle kirjan henkilölle omat äänet jotka monesti kuulostavat koomisilta ja vievät pois tarinasta.

Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että liika tulkinta on tuskallista kuultavaa!

Sen sijaan kuuntelun passiivisuudesta olen eri mieltä. Ainakin itselleni kirjan seuraaminen kuuntelemalla vaatii yhtä suurta keskittymistä kuin lukemallakin. Harrastan molempia tapoja; jälkeenpäin en aina edes muista, kummalla tavalla kirjan kulutin.

Sinänsä minulle on aivan yhdentekevää, mitä mieltä kirjojen kuuntelemisesta ollaan. Kunhan tarjonta pysyy yhtä hyvänä kuin nyt!

Olen äikänope, pääaineena kotimainen kirjallisuus. Kuuntelen nykyään suuren osan lukemistani kirjoista (joita on ainakin 50 vuosittain), ja itselleni tapa on aivan rinnastettava paperilta lukemiseen. Olen hyvä keskittymään ja muistan kuulemani yhtä hyvin kuin lukemani, ehkä paremminkin, koska olen todella nopea lukija.

En jaksa tällaista vääntöä. Kaikenlainen lukeminen on arvokasta. Äänikirja on hyvä formaatti, joskin toivoisin, että kirjailijat saisivat siitä yhtä hyvän korvauksen kuin paperikirjoista. Kehitettävääkin siis on. Lisäksi toivon, että lapset ja nuoret lukevat edelleen mahdollisimman paljon myös paperilta, jotta lukutekniikka ja -nopeus pääsevät kehittymään. Tämäkään ei sulje pois äänikirjoja - molempi parempi.