Onko teillä koskaan ollut ruokahaluttomuutta?

Stressaantuneena joko syön liikaa tai liian vähän. Vähentämällä stressiä ongelma poistui.

Jonain stressaavana hetkenä, muttei koskaan koko päivää. Aina ollut liiankin hyvä ruokahalu.

Ainoastaan kun minua pidettiin vasten tahtoani vieraassa maassa ja pahoinpideltiin. Kun en syönyt, mahaani lyötiin.

Jaa, mulla ei on koskaan nälkä, mutta tykkään ruuasta. Eli en osaa vastata.

Liian kovalla helteellä multa häviää ruokahalu kokonaan. Hyvä kun hoksaa juoda jotakin. Ja tietty jos on elämässä menossa hektisempi, stressaavampi vaihe. Mutta toistaiseksi kummatkin tilanteet, helteet ja kiire stressi een, ovat aina tulleet ja menneet eli palautuminen normaaliin on tasapainoittanut ruokahaluakin.

Kun olen huolestunut tai on muuten stressaava elämäntilanne, niin silloin en pysty syömään. Ei vaan ole ruokahalua eikä oikein edes nälkä, kun tilanne tavalla tai toisella selviää niin sitten taas syön normaalisti.

On ollut ja silloin on parasta olla syömättä ja paastota. Kyllä se ruokahalu sieltä taas ilmaantuu. Ei se ole vaarallista jos välillä syö vähemmän tai on kokonaan syömättä. Päinvastoin tekee hyvää elimistölle.

Oli mulla 6 luokasta saaakka tuli se että yksi kerta päivässä tuli syötyä. Vähään selllaista että meinas pyörtyäkin oli ilmassa. Ei voinu oikein mennä koulun ruokalaaan kun oli sitä kiusaamista ja tuli selllainen ikävä kiere siitä.

On tietenkin, erityisesti nyt helteillä ei maistu oikein mitään.

Pakko yrittää syödä jotain kevyttä ja vähän proteiinia että verensokeri pysyisi tasaisena, eikä tulisi heikotusta.

Vierailija kirjoitti:

Oli mulla 6 luokasta saaakka tuli se että yksi kerta päivässä tuli syötyä. Vähään selllaista että meinas pyörtyäkin oli ilmassa. Ei voinu oikein mennä koulun ruokalaaan kun oli sitä kiusaamista ja tuli selllainen ikävä kiere siitä.

Se on toi syrjäytyminen vähän selllainen ikävä tilanne peruskoulun jälkeen kun vähäiisetkin kaverit muuttaaa omiin paikkakuntiinsa niiin se totaaalinen uksinäisyys kaikkkien ongelmien keskellä ja kun ei olllut nettiä virlä sillloin ainakaan tällasessa muodossaan niin aika totaaalista kärryiltä putoamista.

Kun vanhempani tekivät kuolemaa.

Oksennustaudissa, yritin syödä yhden leivän että en menisi huonoon kuntoon. Sen leivän syöminen kesti 45 minuuttia

Joka helv... päivä. Ahdistus, masennus ja yksinäisyys syynä.

Helteellä, matkapahoinvointisena, huonosti nukutun yön jälkeen, stressaantuneena, masentuneena. Ratkaisuna helpot, kevyet ruuat, säännöllinen ateriarytmi ja tietenkin ruokahaluttomuuden syyhyn puuttuminen.

No ei. En ole ikinä ollut niin kipeäkään, että ruokahalu häviäisi. Vois se joskus edes pienentyä.

Ei ole ollut ruokahalua moneen vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhempani tekivät kuolemaa.

Sama. Aina kun joku läheinen kuolee.

Influenssassa ja sen jälkeenkin oli syöminen vaikeaa, väkisin oli jotain saatava alas.

Ainoastaan synnytyksessä ja läheisen kuollessa. Muutoin kyllä aina maistuu ja se näkyy.

Ei ikinä. Joskus toivoisin että voisin jättää aterioita väliin tai kuitata pelkällä smoothiella tmv mutta ei, pitää olla kunnon evästä.

Ihan sama olenko terve, sairas, onko kuuma tai kylmä.

Ja olen normaalipainoinen