Elämää sairastuneen lapsen kanssa, mistä ihmeestä löydän voimia...
Haluaisin rehellisesti vain vaihtaa osia mieheni kanssa, mennä töihin. Mies ottaisi minun roolin sairastuneen lapsen kanssa sairaalassa. En kertakaikkiaan jaksa enää ja olen jatkuvasti ärtynyt, väsynyt ja itkuinen. Mies sanoo, että maksa sinä minun laskut niin minä menen. Sanoin, että annan vaikka kaikki ylimääräiset tuloni, nykyiset ja tulevat, jos se siitä on kiinni. Ei vastausta. Löytyy lisää syitä, miksi ei halua osia vaihtaa. Ei osaa nukkua sairaalassa, tai et osaa huolehtia talosta jos sattuu sitä tai tätä. Kuulostaa tekosyiltä, että jatkettaisiin tilannetta ennallaan. En vaan jaksa enää näin, eikä kukaan tunnu sitä ymmärtävän. Kaikki vaan sanovat, että kyllä se siitä, jaksat vielä nämä muutamat kuukaudet, sitten helpottaa. Tai, mikäs siellä sairaalassa on maatessa. Olen niin väsynyt kuulemaan lääkäreiltä, kuinka taas menee pitkään ennen kun pääsette kotiin käymään.
Kommentit (20)
Onko kyse sellaisesta sairaalassaolosta, että tiedät, että loppuu jonkin tietyn ajan kuluttua ja sitten helpottaa? Vai onko uusuiutuva tai ennustamaton syy? Jos tiedät, että tulee helpottamaan, niin kalenteriin vain merkintä, että tässä helpottaa ja ruksi aina selvityn päivän yli. Suunnittele jotain kivoja juttuja päiviin, mitä voit odottaa. Esim että päätätkin hakea lounaan sairaalalle suosikkiravintolastasi torstaina ja perjantaina aiot katsoa elokuvan lapsen ollessa kuntoutustapaamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse sellaisesta sairaalassaolosta, että tiedät, että loppuu jonkin tietyn ajan kuluttua ja sitten helpottaa? Vai onko uusuiutuva tai ennustamaton syy? Jos tiedät, että tulee helpottamaan, niin kalenteriin vain merkintä, että tässä helpottaa ja ruksi aina selvityn päivän yli. Suunnittele jotain kivoja juttuja päiviin, mitä voit odottaa. Esim että päätätkin hakea lounaan sairaalalle suosikkiravintolastasi torstaina ja perjantaina aiot katsoa elokuvan lapsen ollessa kuntoutustapaamisessa.
Tiedän että tulee helpottamaan. Hyviä ehdotuksia, mutta enää ei kiinnosta elokuvat. Ruokia kuljetan jatkuvasti lähikaupasta tai noutoruokaa, kun mikään sairaalan ruoka ei lapselle maistu.
Ap
Sehän ap loppuu syksyllä. Näin kerroit viimeksi täällä.
Voimia! Ei varmasti ole helppoa. Mutta äidin turva on lapselle tärkeä ja tulee muistamaan ikuisesti sun läsnäolon sairaalassa.
Ap. Han kirjoitteli täällä ennenkin. Uhkaili itsemurhalla yms kun oli niin väsynyt.
Tsemppiä hurjasti tilanteeseen!
Tuo ei ole ollenkaan ok mieheltäsi, että vastuu lapsesta ei jakaannut tasaisesti. Ennakoi jopa eron mahdollisuutta, koska eihän se elämä napsauttamalla sormia palaudu samaksi kuin ennen. Epäreiluuden ja uupumisen tunne ei katoa mahdollisesti koskaan.
Onko sairaalassa jotain sosiaalityöntekijää, jolta voisit saada keskusteluapua ja tukea siihen, että mies osallistuisi myös? Myös lapsen kannalta olisi tärkeää, että molemmat vanhemmat osallistuvat hänen hoitoonsa ja ovat tukena.
Valitettavasti osa miehistä pakenee juurikin töihin, koska siellä on helpompaa kuin kotona/sairaalassa lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sehän ap loppuu syksyllä. Näin kerroit viimeksi täällä.
Niin loppuu, mutta taas valitan... Olen tosissani miettinyt, että haluan vaihtaa osia miehen kanssa ja uskon sen olevan parasta kaikille. Paitsi ilmeisesti sitten miehelle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap. Han kirjoitteli täällä ennenkin. Uhkaili itsemurhalla yms kun oli niin väsynyt.
Juu sama ap täällä taas märisee, vaikka hetkittäin helpottaakin.
Ap
Onpa outoa jotenkin.
Mulla oli lapsi monta kk sairaalassa ja sen lisäksi oli hoidettava yksin 2 muutakin lasta ja käytävä töissä.
Voimat meni, mutta oman lapsen takia, ei tullut mieleen edes valittaa
Ensiksi pitäisi nukkua univelat pois.
Kai mies sen verran tajuaa vaikka tyhmältä muuten kuulostaa.
Saisitko juteltua sairaalapsykologin kanssa? Tai vertaistukea samaan sairauteen liittyen.
Mutta nukkumisesta siis huolehdittava.
Vain syksyyn. Lopeta märinä. Lapses on sairas. Luuletko, että hänellä on mukavaa? Miehes vois kyllä osallistua. Aika kylmä ukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ap loppuu syksyllä. Näin kerroit viimeksi täällä.
Niin loppuu, mutta taas valitan... Olen tosissani miettinyt, että haluan vaihtaa osia miehen kanssa ja uskon sen olevan parasta kaikille. Paitsi ilmeisesti sitten miehelle.
Ap
Eihän se sun ukollesi sovi. Eroa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa jotenkin.
Mulla oli lapsi monta kk sairaalassa ja sen lisäksi oli hoidettava yksin 2 muutakin lasta ja käytävä töissä.
Voimat meni, mutta oman lapsen takia, ei tullut mieleen edes valittaa
Niin elämää löytyi sitten sairaalan ulkopuoleltakin.
Älä valita. Ei kukaan pakota sinun olevan sairaan lapsesi seurana. Valivalivali.
Vierailija kirjoitti:
Vain syksyyn. Lopeta märinä. Lapses on sairas. Luuletko, että hänellä on mukavaa? Miehes vois kyllä osallistua. Aika kylmä ukko.
Ole siellä kotisohvallasi hiljaa ja avaa vaikka telkkari. Eikö sieltä kohta emmerdale tai joku ala.
Koita ajatella niin, ett sulla ei olisi koko miestä ollenkaan. Olisit yksinhuoltaja tai jopa leski. Miten silloin jaksaisit? Ymmärrän sen, että parisuhteessa odottaa toisenkin vanhemma osallistuvan, mutta jos ei osallistu, sun pitää sairaan lapsesi kanssa elää kuin totaaliyksinhuoltaja.
Hae vertaistukea. Vertaistuki on sata kertaa arvokkaampaa kuin mikään muu. Mikäli siis haluat jaksaa lapsesi kanssa sairaalassa. On vanhempia, jotka eivät ole sairaan lapsensa luona. Itse aikoinaan kantelin sylissäni ihan ventovieraan ihmisen lasta, koska tämän lapsen vanhemmilla ei ollut joko halua tai mahdollisuutta olla lapsensa sairaalasängyn vieressä. Joskus mulla oli sylissäni sekä oma että tuntemattoman lapsi.
Jos lapsesi tilanne tulee helpottamaan, koita ajatella sitä päivää. Ymmärrän, että olet väsynyt ja turhautunut. Onk sulla muita läheisiä, jotka voisiväat välillä "tuurata" sua lapsesi sairaalasängyn vieressä? Isovanhemmat? Sisaruksesi? Lapsesi kummit?
Vapaapäivänä mies tulee sairaalaan ja sinä kotiin.
Kurja tilanne, voimia ❤
Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Onko mahdollista, että olisi sairaalassa yksinkin pari päivää, että saat levätä.
Ehdota miehelle, että olisi edes silloin tällöin sairaalassa esim. viikon ajan. Kelasta on mahdollista saada erityishoitorahaa palkattomalta poissaololta.