Kaveripiirien yhteensovittaminen suhteessa.

Sinä et ole vastuussa kavereittesi mielipahoista. Te vietätte sellaista juhannusta kuin haluatte, ja kaverit joko sopeutuvat siihen tai lähtevät pois. Älä ota tuollaista miellyttäjän roolia.

Sanotte että tulla saa, mutta toisille informoitte, että paikalla on myös ryyppäävää porukkaa ja toisille, että osa vieraista on absolutisteja uskovaisia.

Tämä on ongelma monessa parisuhteessa. Tuntemallani nuorella naisella parisuhde lopulta kaatui puolisoiden 19 vuoden ikäeroon. Miehen ystävät ja sisarukset olivat miehen ikäluokkaa ja appivanhemmat ikivanhoja nuoren naisen näkökulmasta.

Kun mies vielä yritti rajoittaa nuoren vaimonsa harrastuksia ikätovereidensa parissa, homma oli sillä taputeltu.

Nainen muutti 452 kilometrin ajomatkan päähän miehestä ja jätti yhteisen 2-vuotiaan lapsen isän hoitoon. Äiti tapaa lasta yhden viikon kuukaudessa.

Olisiko tähän ollut enemmän vinkkejä tai kokemuksia?

Miksi teidän kaverit pitäisi sovittaa yhteen? Minun ja mieheni kaverit ovat nähneet toisiaan vain jossakin juhlissa ja kaikki tietenkin osaavat käyttäytyä erilaisten ihmisten kanssa. En missään vaiheessa ole olettanut että heidän pitäisi jotain syvällisempiä keskusteluja ja kaverisuhteita viritellä, riittää jos tervehtivät toisiaan ja samassa paikassa ollessaan osaavat ottaa muut huomioon.

Kaikki haluavat tulla mökille? Haluaako he tulla sinne myös silloin kun siellä on puolison kavereita? Jos noin on ja teillä on tilaa saavat sovittaa suhteensa ihan niin kuin haluavat siellä mökillä.

Viitonen esitti hyvän kysymyksen. Miksi ihmeessä pitäisi sopia yhteen? He näkevät toisiaan harvoin, koska ovat tosiaan eri sosiaalisissa kuplissa. Minä ja mieheni emme ole mikään universumin keskipiste, jonka ympärillä kaikki pyörii.

Ok, yhteinen mökkiviikonloppu on toki vähän haasteellinen. Kaikkia ei tarvitse miellyttää. Sopikaa kutsu eri viikonlopuille tai ilmoittakaa, että mökkeilette kahdestaan.

Tai ilmoittakaa talon säännöt, eli ne reunaehdot, joilla itse haluatte mökkeillä: onko teillä esimerkiksi alkoholia tarjolla vai ei. Joka tulee, tulee tietoisena olosuhteista, ja kitinää ei sitten oteta vastaan.

Eli ilmoitatte tulijoille, että "meille tulee ne ja ne muutkin tyypit ja talon sääntö on, että alkoholia saa/ei saa juoda, joten jos haluatte noissa oloissa tulla, niin tervetuloa, paheksuvia kommentteja tai valituksia ei sitten suvaita".

Luulisi nyt kumminkin aikuisten ihmisten osaavan olla ihmisiksi lyhyen mökkivierailun ajan.

Kun kaveriporukat on pari kertaa olleet samaan aikaan jossain illanistujaisissa ollaan varoiteltu puolin ja toisin mitä tulemaan pitää. Kaikki ovat osanneet olla ihan sivistyneesti. Juhlissa, lähinnä häissä, meillä ei alkoholia yleensä kaksin käsin kiskota muutenkaan, niin niissä ongelmaa ei ole. Hyvin on aina mennyt. Ei mun ja miehen kavereiden tarvitse olla keskenään mitään sydänystäviä.

Kaikesta sitä ihmispolo saa pohtimista aikaan kun yrittää miellyttää kaikkia ja oma tahto on ihan hukassa...

No ihan esimerkkinä kumppanin siskot. Äärimmäisen mukavia ja herttaisia. He tuntevat vaan olonsa heti ahdistuneeksi, jos edes autossa on väärä radio kanava päällä saati jos juo heidän seurassaan. Haluaisin ilman muuta heidät mökilleni, mutta luulen sen johtavan välikohtaukseen tai vähintäänkin pahaan mieleen, kun Bluetooth kaiutin pauhaa ja porukka vetää kaksin käsin alkoa mölisten.

Kysehän on siitä, että keitä te haluatte sinne mökille ja millaisen juhannuksen haluatte itse viettää. Vieraiden keskinäisistä kemioista ei tarvitse stressata. Haluattepa sitten viettää rauhallisemman tai railakkaamman juhannuksen, niin kommunikoitte tämän vieraillenne selkeästi.

Vierailija kirjoitti:

No ihan esimerkkinä kumppanin siskot. Äärimmäisen mukavia ja herttaisia. He tuntevat vaan olonsa heti ahdistuneeksi, jos edes autossa on väärä radio kanava päällä saati jos juo heidän seurassaan. Haluaisin ilman muuta heidät mökilleni, mutta luulen sen johtavan välikohtaukseen tai vähintäänkin pahaan mieleen, kun Bluetooth kaiutin pauhaa ja porukka vetää kaksin käsin alkoa mölisten.

Aika outoa, jos aikuinen ihminen ahdistuu tuollaisesta. Vieläpä jos itse hakeutuu paikkaan, jossa tietää olevan tiedossa vaikka tuota alkoholin käyttöä tai musan pauhaamista. Ei ole siis oman mielenikään mukaista toimintaa (tykkään mieluummin kuunnella mökkijuhannuksena linnun laulua ja luonnon ääniä), mutta jos menen paikkaan jossa ihmiset juo ja musa pauhaa, niin joko siedän tilanteen tai jätän kokonaan tulematta. 

Koska mökillä on fiksuinta on rauhallisesti ihan jo naapureidenkin ja turvallisuuden takia, menkää sinun kaveriettesi kanssa festareille ja kutsukaa miehen kaverit ja suku juhannuksena mökille. Ei mitään järkeä yhdistää kaveripiirejä.

Ei niitä voi yhdistää, ovat niin erilaisia. Ihan turhaa stressiä.

Vierailija kirjoitti:

No ihan esimerkkinä kumppanin siskot. Äärimmäisen mukavia ja herttaisia. He tuntevat vaan olonsa heti ahdistuneeksi, jos edes autossa on väärä radio kanava päällä saati jos juo heidän seurassaan. Haluaisin ilman muuta heidät mökilleni, mutta luulen sen johtavan välikohtaukseen tai vähintäänkin pahaan mieleen, kun Bluetooth kaiutin pauhaa ja porukka vetää kaksin käsin alkoa mölisten.

Tunnistan tuosta siskojen kuvauksesta äitini. On siis uskovainen. Olen joutunut opettelemaan sen, että äidin mielipaha ei ole minun vastuullani. Kerrot siskoille mitä on tulossa, he päättävät sitten tulevatko paikalle vai eivät.

Onneksi tuli ero. Exän lähipiiri oli menestynyttä ja hienoa. Mistään todellisesta ja aidosta ei koskaan kuitenkaan puhuttu vaan koko ajan piti esittää kaiken olevan upeasti. Exä kehui kuinka hänen yli 30 vuotta ystävinä olleilla ei ollut mitään ongelmia. Loppumetreillä ennen eroa tilanne vuosikymmenten jälkeen ns. räjähti hänen hienossa ystäväpiirissään ja paljasti pahaa syömishäiriötä, huumeongelmaa, itsemurhayrityksiä jne. Tätä ennen minun ystäväni olivat olleet exän mielestä huonoja, koska oli heissä oli masentunut työelämässä oleva yh, leskeksi jäänyt kahden lapsen äiti jne.

Oppi: ei enää koskaan kumppania liian erilaisilla arvoilla ja liian eri maailmasta.

Vierailija kirjoitti:

No ihan esimerkkinä kumppanin siskot. Äärimmäisen mukavia ja herttaisia. He tuntevat vaan olonsa heti ahdistuneeksi, jos edes autossa on väärä radio kanava päällä saati jos juo heidän seurassaan. Haluaisin ilman muuta heidät mökilleni, mutta luulen sen johtavan välikohtaukseen tai vähintäänkin pahaan mieleen, kun Bluetooth kaiutin pauhaa ja porukka vetää kaksin käsin alkoa mölisten.

Kuulostaa kyllä todella hertaiselta.

Elämässä ei aina saa mitä haluaa, on tehtävä valintoja. Haluanko siskon autooni vai kuunnella autossa sitä kanavaa mitä haluan. Haluanko kutsua mökille ihmiset jotka eivät välttämättä tule siellä toimeen keskenään (itse en välttämättä haluaisi). Haluanko mennä juhannukseksi mökille jossa on myös ihmisiä joiden seurassa en viihdy (tuskin haluaisin).

Siksipä otinkin aiheen esille, kun tilanne on minulle uusi, enkä tiedä mitä tehdä. Ehkäpä on vietettävä tosiaan kaksi juhannusta, jotta saan miellytettyä kaikkia täydellisesti.