Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Melkein 50 ikää, taloushallinon asiantuntijana, alan vaihto tai elämän vaihto kiinnostaisi.
18.06.2021 |
Vissin joku viien kympin kriisi tuloillaan. Olen NIIN kyllästynyt työhöni. Numeroiden pyörittelyä, jatkuvia epäkohtia. Ärsyttää työyhteisössä ihmiset, jotka kuppaavat julkisia varoja niin paljon kuin ehtivät. Hyvällä palkalla istutaan ja vältellään työntekoa, teetetään muilla kaikki mitä vain voidaan. Väärinkäytöksiä, oman hyvän ajamista. Ei hele.. 8 vuotta tässä työskennellyt ja on tullut kuppi täyteen. Tällä hetkellä tunnen, että ainoa mukava asia työssäni on laskin ja tilille säännöllisesti tuleva palkka.
Jos minulla ei olisi vielä alaikäisiä lapsia, ottaisin vuoden irtioton ja häipyisin "nevadaan". Lähtisin johonkin kulkemaan, etsimään sisäistä rauhaa tai jotain, muuta kuin numerot ja rahat ja ihmisten turha valittaminen.
Muutaman vuoden aikana olen sairastunut vakavasti ja nyt elän sen sairauden varjossa, koko loppuelämän. Välillä tuntuu, että aika loppuu kesken ja että tässäkö tämä nyt on. Haluan jotain muuta, mistä saisi hyvää mieltä. Se ei ole raha, ei hyvä ura.
Nyt olen ajatellut, että entä jos vaihtaisinkin kokonaan alaa. En ole mikään ylettömän sosiaalinen, mutta ehkäpä kaipaankin ihmisläheistä työtä. Fyysistä työtä tai jotain. Tiedän, että esim. lähihoitajan työ on raskasta. Mutta kertokaa kokemusta omaavat, onko se myös niin antoisaa olla ihmisten parissa työssä, että se fyysinen raskaus jää taka-alalle?
Kommentit (35)
Eläkeikä nousee … mutta työllistyminen ikäihmisenä on vaikeaa.
Älkää ainakaan lähihoitajiksi lähtekö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoissa hommissa ja joku muutos olisi kiva. Itse tykkään työstä mutta en siitä että työt vaan lisääntyy ja stressi sen mukana.
Opintovapaa? Pärjäisitkö kaksi vuotta ansiosidonnaista vastaavalla tulolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaillemuuttoa suosittelen
Ap onkin hullutellut ajatuksella, että muutan johonkin lämpimään. Missä olisi elinkustannukset huokeat, niin säästöilläni pärjäisin tovin. Kun vielä myisin talon ja sijoitusosakkeen, niin niillä pärjäisi pitkään. Ollappa nuori, niin menisin johonkin aurinkorannikolle kahvilaan tai kuppilaan töihin. Olisi ainakin aivan erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Samat ajatukset ja sama kohtalo. Lapsia ei ole ja olikin ajatus pitää pari vuotta vapaata ja keksiä uusi suunta, mutta kuka nyt sapattivapaansa pitäisi korona-aikaan.
Tein sitten eilen menaisten sivustolla testin, mikä ammatti sopisi minulle. No. Eiköhän sieltä tullut vastaukseksi KIRJANPITÄJÄ!
Sama tilanne itsellä. Numeroita pyörittelin, ja aina kaikki testit antoivat tuon kirjanpitäjän. Vaihdoin silti alaa ihmisläheisempään ja olen viihtynyt. Ja kai olen ihmisenäkin jotenkin muokkautunut, kun nyt saan näissä sopiva ammatti -testeissä muitakin vastauksia. Aina kannattaa hypätä pois ns mukavuusalueelta ja kehittää itseä uusissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoala on yksi niistä harvoista, mihin viisikymppinenkin työllistyy varmasti jos fysiikka on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat ajatukset ja sama kohtalo. Lapsia ei ole ja olikin ajatus pitää pari vuotta vapaata ja keksiä uusi suunta, mutta kuka nyt sapattivapaansa pitäisi korona-aikaan.
Tein sitten eilen menaisten sivustolla testin, mikä ammatti sopisi minulle. No. Eiköhän sieltä tullut vastaukseksi KIRJANPITÄJÄ!
Sama tilanne itsellä. Numeroita pyörittelin, ja aina kaikki testit antoivat tuon kirjanpitäjän. Vaihdoin silti alaa ihmisläheisempään ja olen viihtynyt. Ja kai olen ihmisenäkin jotenkin muokkautunut, kun nyt saan näissä sopiva ammatti -testeissä muitakin vastauksia. Aina kannattaa hypätä pois ns mukavuusalueelta ja kehittää itseä uusissa asioissa.
Mitä teet työksesi nykyään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa? Pärjäisitkö kaksi vuotta ansiosidonnaista vastaavalla tulolla?
Minä pärjäisin kyllä. Asumiskulut omassa talossa alhaiset. Ei ole velkaa. Mutta kun on tuota jälkikasvua ja ovat tiettyyn elintasoon tottuneet, niin iso muutos tulisi heillekin. Toisaalta, tässä sitä olisi hyvä vanhemman kanssa oppia muunlaistakin elämää.
sihteeristä hoitsuksi, onhan sen moni jo tehnyt.
Mutta ei niitä hoitsun paikkoja ole niinkuin ihmiset luulevat, vähissä vakkaripaikat ja sellaiset missä saat itse sanoa työvuorot+palkka parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on mahis niin ulkomaille ehdottomasti,lapsillekin mahtava mahdollisuus oppia uusi kieli ja kulttuuri !
Kaikilla pitäisi olla mahis nähdä muutakin kun suomi,avartaa huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat ajatukset ja sama kohtalo. Lapsia ei ole ja olikin ajatus pitää pari vuotta vapaata ja keksiä uusi suunta, mutta kuka nyt sapattivapaansa pitäisi korona-aikaan.
Tein sitten eilen menaisten sivustolla testin, mikä ammatti sopisi minulle. No. Eiköhän sieltä tullut vastaukseksi KIRJANPITÄJÄ!
Sama tilanne itsellä. Numeroita pyörittelin, ja aina kaikki testit antoivat tuon kirjanpitäjän. Vaihdoin silti alaa ihmisläheisempään ja olen viihtynyt. Ja kai olen ihmisenäkin jotenkin muokkautunut, kun nyt saan näissä sopiva ammatti -testeissä muitakin vastauksia. Aina kannattaa hypätä pois ns mukavuusalueelta ja kehittää itseä uusissa asioissa.
Mitä teet työksesi nykyään?
Sosiaali- ja terveysala. Ja kuten tuolla aiemmin joku mainitsi, niin tämä on ala, jossa töitä riittää keski-ikäisillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää, mulla on perintönä talo Espanjassa ja useita sijoitusasuntoja. Mutta ei se täistä lähteminen ole niin iisiä. Esim. Espanjaan meneminen niin kauan kuin lapset ovat koulussa on hieman epärealistista, jos ei ole ihan joku Espanja-hullu, ja perinnöksi saaduilla lisätuloilla itse ainakin haaveilin elintason nostosta, niin samaan aikaan on vaikea jäädä pois palkkatyöstä.
Espanja-kuviosta en voi muutenkaan haaveilla vielä konkereettisesti, koska isäni leskellä on elinikäinen hallintaoikeus omistamaani kiinteistöön. Mutta vaikka siinä on tällainen hidaste, en ole kauhean innostunut realistisesti edes asumaan Espanjassa. Siitä on lyhyitä kokemuksia, enkä näe siinä oikeastaan mitään parempaa kuin Suomessa. Suomessa puhutaan sentään suomea! Lisäksi en pidä kuumasta, joten olen kesät mieluummin Suomessa. Talvikausi Espanjassa voisi olla joskus ihan kiva kokemus, mutta kun on kissoja ja lintuja lemmikkeinä, niin ei sinne noin vain lähdetä, en haluaisi niitä mukaan.
Muttaon kiva juttu, että tavallaan tuo optio on olemassa, ihan hassua, että moni voi vain haaveilla siitä ja minä, joka periaatteessa voisin sen toteuttaakin, en kaipaa sinne.
Mutta muuten minulla on se onni, että voin harkita lyhyemmän viikon tekemistä, ja koko ajan harkitsenkin. Nyt lomalla varsinkin....
En suosittele todellakaan lähihoitajan ammattia. Jos kaipaa reiluja työoloja ja kunnon palkkaa, niin ala varmaan ei voisi olla kauempana?
EU:n sisällä voit muuttaa vapaasti maasta toiseen ja ilmoittautua työnhakijaksi kyseisessä maassa. Espanja on ollut suosittu, tuttuni siirtyi sinne muutama vuosi sitten. Eikä ole takaisin tulemassa.
Alanvaihto on ollut myös täällä toisinaan mielessä. Hoitoalaa en kuitenkaan pidä vaihtoehtona, koska se on hierarkista, jäykkää ja pääosin vuorotyötä. Nykyisessä työssäni numeroiden keskellä saan kuitenkin vapaasti päättää lomani, aikatauluni ja teen päivätyötä. Muutaman vuoden ajattelin vielä jaksaa ahertaa ja sen jälkeen jäädä kokonaan pois työelämästä. Lapsi on jo aikuinen, joten elatusvelvollisuuttakaan ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, mulla on perintönä talo Espanjassa ja useita sijoitusasuntoja. Mutta ei se täistä lähteminen ole niin iisiä. Esim. Espanjaan meneminen niin kauan kuin lapset ovat koulussa on hieman epärealistista, jos ei ole ihan joku Espanja-hullu, ja perinnöksi saaduilla lisätuloilla itse ainakin haaveilin elintason nostosta, niin samaan aikaan on vaikea jäädä pois palkkatyöstä.
Espanja-kuviosta en voi muutenkaan haaveilla vielä konkereettisesti, koska isäni leskellä on elinikäinen hallintaoikeus omistamaani kiinteistöön. Mutta vaikka siinä on tällainen hidaste, en ole kauhean innostunut realistisesti edes asumaan Espanjassa. Siitä on lyhyitä kokemuksia, enkä näe siinä oikeastaan mitään parempaa kuin Suomessa. Suomessa puhutaan sentään suomea! Lisäksi en pidä kuumasta, joten olen kesät mieluummin Suomessa. Talvikausi Espanjassa voisi olla joskus ihan kiva kokemus, mutta kun on kissoja ja lintuja lemmikkeinä, niin ei sinne noin vain lähdetä, en haluaisi niitä mukaan.
Muttaon kiva juttu, että tavallaan tuo optio on olemassa, ihan hassua, että moni voi vain haaveilla siitä ja minä, joka periaatteessa voisin sen toteuttaakin, en kaipaa sinne.
Mutta muuten minulla on se onni, että voin harkita lyhyemmän viikon tekemistä, ja koko ajan harkitsenkin. Nyt lomalla varsinkin....
En suosittele todellakaan lähihoitajan ammattia. Jos kaipaa reiluja työoloja ja kunnon palkkaa, niin ala varmaan ei voisi olla kauempana?
kamalaa,sulla varmasti tosi rankkaa. Onhan kuitenkin mersussa ilmastointi kunnossa?
Taloushallinnon opettajaksi? Osaajista on jopa pulaa 👍
Perustaisin oman yrityksen mutta en voi sietää asiakkaita.
Alue: Aihe vapaa
Samat ajatukset ja sama kohtalo. Lapsia ei ole ja olikin ajatus pitää pari vuotta vapaata ja keksiä uusi suunta, mutta kuka nyt sapattivapaansa pitäisi korona-aikaan.
Tein sitten eilen menaisten sivustolla testin, mikä ammatti sopisi minulle. No. Eiköhän sieltä tullut vastaukseksi KIRJANPITÄJÄ!