Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt tarvitsen mielipiteitänne

Vierailija
16.09.2009 |

Moni-, monivuotinen ystäväpariskunta suuttui minulle menneenä keväänä, kun kerroin naiselle mielipiteeni...



En tuputtanut ajatuksiani, mutta nainen kysyi minulta: oletko sinä sitä mieltä, että pitäisi...



Ja koska minä olin tiettyä mieltä, sanoin mielipiteeni, vaikka tiesin olevani eri mieltä hänen kanssaan.



En odottanutkaan, että hän ilahtuu eriävästä mielipiteestäni, mutta perheen reaktio yllätti minut silti täysin.



Nainen itse ei sen koommin ole suostunut puhumaan minulle vaan pani miehensä ilmoittamaan minulle, että olen täysidiootti ja ihmetteli, minkä arvoiseksi edes olen kuvitellut ystävyytemme.



Hyvä on.



Sain siis kuulla, että ystävyyteni ei ole edes ollutkaan minkään arvoinen. Asia yllätti minut, sillä sitä ennen niin mies kuin vaimokin soittivat lähes päivittäin, pyrkivät meidän seuraamme ja toitottivat suurella äänellä muille ystävyyttämme.



Asian ei olisi pitänyt yllättää niinkään paljon, sillä tätä ennen mies oli jo ehtinyt riitaantua niin entisten yhteistyökumppaneiden kanssa (lakitupaan asti) kuin myös levittämään netissä muutamista tuttavistaan melko ikäviä solvaavia kommentteja nimeltä mainittuna.



Olin ihmetellyt aiemmin, miten ikäviin ihmisiin pariskunta olikaan joutunut elämänsä varrella törmäämään, kunnes...



Tänään tapasimme toisemme töiden merkeissä ja sattuipa paikalle yksi niistä henkilöistä, joista mies oli vuosien aikana kertonut mitä solvaavimpia yksityiskohtia. Nyt mies pyöri tämän elämässään sittemmin hyvinkin menestyneen henkilön ympärillä ja puhui kuin ruuneperi ja mielisteli tätä laveasti.



Tuntui inhottavalta. Tiesinhän, minkälaiseksi luuseriksi sama mies oli tätä ihmistä todella monelle haukkunut.



Niin - ja sama mies on alkanut levittää minusta legendaa, että välirikkomme johtuisi siitä, että yritän olla "heitä parempi" ja vokotella miestä vaimoltaan - johon en kuulemma pysty, sillä olen rumempi ja vanhempi.



Huokaus. Siis ei se, että olen vaimoa rumempi ja vanhempi, sillä siitä en välitä.



Olenko siis niin aivoton, että en ymmärtänyt edes kysyttäessä pyöritellä silmiäni ja sanoa: emmävaantiedä, mitä mieltä olisin.



Valitettavasti liikumme samoissa piireissä, joten kertokaa nyt ihanat av:laiset, miten selvitä tuleva talvi tässä sopassa!!!



kiitos jo etukäteen

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

No voi voi.

No vaikka olisit tuossa vastannut mitä, niin ennemmin tai myöhemmin voisit kuitenkin olla samassa tilanteessa.



Inhottavaa on, että vaikka ihmiset tunnistaisivat heidät paskanpuhujiksi, osa jutuista menee kuitenkin läpi. Onko sun mahdollista asettua tilanteen yläpuolelle, olla hillitty ja ystävällinen heidän seurassaan, ja pyrkiä kuitenkin tarpeen vaatiessa suoristamaan heidän höpinöitään sinusta muille? Toivottavasti saat muitakin neuvoja!



Tuli vaan mieleen, että mieskö siis kertoi sinulle ettet ole vaimon silmissä ystävyyden arvoinen? Oletko kuullut sitä koskaan vaimolta? Voisiko olla että mies (mustasukkaisuuttaan tai mitä hyvänsä) panettelee sinua vaimolleen? Että hän onkin syypää välirikkoon, koska haluaa omia vaimon itselleen tms?

Vierailija
2/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla missään tekemisissä. Miksi sun ap pitää? Jos pitää pakosti olla, ole niin kuin et olisikaan eli älä välitä, älä edes huomaa niitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et kai sä vaan puhu pariskunnasta, jossa vaimo on Aitolehti ja mies Eerikäinen?

Vierailija
4/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fyysistä mittelöä tuomarin läsnäollessa sovituilla säännöillä. Riitely ei johda mihinkään tässä on loukattu kunniaa!

Vierailija
5/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuli todellakin mieleen, että vaimosta itsestään ei ole kuulunut sen koommin pihahdustakaan. Tarkoitan, että olen nähnyt hänet tasan yhtä monta kertaa kuin miehensäkin - liikkuvathan he aina yhdessä, mutta totta: vaikka alkutilanne oli minä-vaimo - keskustelu, niin ainoa, joka tässä on "julkisesti solvannut", on ollut mies.

Eli voihan todellakin olla, että vaimo on niin tossun alla????

Pakko kai minun on asettua tilanteen yläpuolelle, koska heidän kanssaan on ollut mahdotonta kesuktsella rauhallisesti asiasta, vaikka olen ja mieheni on yrittänyt - olemme pitäneet muutaman päivän ja sitten parin kuukauden tauot ja ajattelimme, että pölyjen näin laskeuduttua voi asioista keskustella rauhallisesti. Vaan ei.

Olen myös miettinyt välillä, että minussa täytyy olla jokin todella paha vika, että saan jonkun ihmisen/pariskunnan käymään niin tavattoman ylikierroksella.

Ja tuolle yhdelle vastaajalle: ei, voi jospa olisikin kyse pariskunta Aitolehti-Eerikäisestä. Vaan kun ei.

No voi voi. No vaikka olisit tuossa vastannut mitä, niin ennemmin tai myöhemmin voisit kuitenkin olla samassa tilanteessa. Inhottavaa on, että vaikka ihmiset tunnistaisivat heidät paskanpuhujiksi, osa jutuista menee kuitenkin läpi. Onko sun mahdollista asettua tilanteen yläpuolelle, olla hillitty ja ystävällinen heidän seurassaan, ja pyrkiä kuitenkin tarpeen vaatiessa suoristamaan heidän höpinöitään sinusta muille? Toivottavasti saat muitakin neuvoja! Tuli vaan mieleen, että mieskö siis kertoi sinulle ettet ole vaimon silmissä ystävyyden arvoinen? Oletko kuullut sitä koskaan vaimolta? Voisiko olla että mies (mustasukkaisuuttaan tai mitä hyvänsä) panettelee sinua vaimolleen? Että hän onkin syypää välirikkoon, koska haluaa omia vaimon itselleen tms?

Vierailija
6/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä nainen sulta kysyi ja mitä vastasit?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tässäpä tämä:

Lähtökohtana mainittakoon:

jäin itse mieheni toiveen mukaisesti kotiäidiksi.

Mieheni on ihan mukava, tavallinen, ei kauhean paljon, mutta tarpeeksi ansaitseva suomalainen jurrikka.

Kotiäitielämää on nyt takana 8 vuotta - ja jo useamman vuoden olen nyt tehnyt kotoa käsin töitä ansaitakseni omaa rahaa, sillä vaikka mieheni ei ole varsinaisesti "pihi", on tuntunut välillä ikävältä joutua käymään tiliä kaikista menoista.

Tuo mainitsemani nainen oli työssä, josssa ansaitsi erittäin hyvin. Mies halusi muuttaa ulkomaille, jossa heillä ei ole minkäänlaista pohjaa toimentulolleen - ainakaan ensi alkuun.

Mies on täysin kieitaidoton, vaimo puhuu auttavasti englantia.

Vaimo otti ensiksi vähäksi aikaa vuorotteluvapaata, mutta tämän jälkeen hänen oli tehtävä ratkaisunsa: palatako työhön, jossa ei viihtynyt erittäin hyvin (kuulemma kaikki naiset ovat hänelle kateellisia) tai jättäytyäkö kotirouvaksi (lapsia ei ole eikä niitä halutakaan).

Minun mielipiteeni oli, että taloudellinen itsenäisyys on naiselle (tai miksei miehellekin) todella tärkeä asia.

Joten tämä tässä lyhykäisyydessään.

mitä nainen sulta kysyi ja mitä vastasit?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi kolme