Deittailisitko lapsettomana yh-vanhempaa?
Jos olet syystä tai toisesta lapseton, niin kelpaako deittikumppaniksi myös ihminen, jolla on jo jälkikasvua?
Kommentit (81)
Jos on totaali-yh, ajan puutteen vuoksi saattaisi olla haastavaa. Muuten kyllä voisin tapailla ja seurustellakin, muut asiat ratkaisevat. Yhteen en kuitenkaan muuttaisi.
Yritin, oli vieläpä ihan kiva neito. Ei vain päässyt sinuksi asian kanssa.
Tämä on itseasiassa asia jota puntaroin vakavasti lähes päivittäin. Näin 40v miehenä alkaa olla aika vähissä ne naiset jotka ovat vastaavassa tilanteessa kanssani. Siis elämänsä pitkissä parisuhteissa viettänyt, viimeisin lähes 15v ja silti tahtomattaan lapseton.
En. Seurustelun pitää tuoda iloa elämään, ei vaikeuksia ja arjen haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti ei kelpaa. Mutta never say never.
Sama. Jos tietäisin että miehellä on lapsia, en ryhtyisi tutustumaan. Mutta jos se selviäisi vasta siinä vaiheessa kun olen jo ihastunut mieheen, tuskin olisi ylitsepääsemätöntä, vaikkakaan ei ihannetilanne.
Jos mies tai nainen on muuten hyvä kyllä, mutta mielummin haluaisin että ei ole lapsia.
Kyllä. Haluan lapsia mutta itse en niitä voi saada(kohtu poistettu terveyssyistä), joten deittailen myös yh-isiä koska jos löydän niin elämäni rakkauden saisin myös samalla perheen.
Joo, toki. Yhteensopivuus ratkaisee, ei se onko toisella lapsia. T. lapseton nainen
Totaali yh ei. Mutta nyt kun on omia lapsia, en halua miestä jolla myös lapsia, paitsi jos jo isompia, tyyliin 15v. Uusperhe elämää en halua. Muuten ei lapset häiritse ja tosiaan jos itsellä ei olisi lapsia, olisi tilanne toinen. Yhteen en muuttaisi helposti edes lapsettoman kanssa. Ja nyt riittää muutenkin fwb suhde, jonka kanssa nähdään kun lapset on isänsä luona.
Ei missään nimessä. En halua lapsia elämääni edes välillisesti.
Mikä ettei, tietysti olisi toivottavaa että ei lapsi/lapset olisi kovin nuoria 0-7v, koska silloin yhteistä aikaa on todennäköisesti melko vähän.
En deittailisi vaikka minulla on lapsia. Tiedän voimavarani sentään.
Kyllä. Naisella jota tapailen on 37-vuotiaana jo aikuinen 18v.lapsi niin aika vapaasti ollaan saatu treffailla. Olen lapsenkin tavannut, fiksu nuori mies. Itse en lapsia halua eikä nainenkaan enää.
Riippuu ihan ihmisestä. Jos noin joudut miettimään, niin todennäköisesti ei kannata, tai sitten olette ihan tapailuasteella.
Lapset vaatii vaivaa, jos et ole siihen valmis niin ei kannata. Toki suuri merkitys on lapsen tai "lapsen" iällä myös. Oletko miettinyt kannattaako uuden entistä naista/miestä hankkia elämäänsä, yleensä sekin tulee jos lapset on alaikäisiä.
En ole kumpaakaan, mutta kyllä varmaan. Se mieshän siinä ratkaisisi.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Jos noin joudut miettimään, niin todennäköisesti ei kannata, tai sitten olette ihan tapailuasteella.
Lähinnä pelottaa, että joutuu tahtomattaan lapsenkaitsijaksi, vaikka monta kertaa sanonut, että se peli ei sitte vetele. Ja kuullut muilta paljon kauhutarinoita, miten se homma ei toimi... Haluaisin kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia asiasta.
AP
yksinhuoltajamiestä kyllä, yhteishuoltajamiestä siitä riippuen millainen riippakivi ja kontrolloija hänen exänsä on.
En. Ei ole kyse kelpaamisesta, ei vaan natsaa omaan elämääni. Pidän kyllä lapsista, ja itsellänikin on, mutta hän on jo aikuinen. Miehelläni on 2 lasta, joista toinen ala ja toinen yläasteella, ja nyt kun mietin jälkeen päin, niin en olisi tähänkään ryhtynyt mikäli olisin tiennyt :D Ei lapsissa mitään vikaa ole, mutta se kerpeleen sopiminen entisten naisten kanssa lasten asioista ei kyllä ole herkkua. Nyt sentään on suurimmaksi osaksi lapsivapaata meillä elämä, mutta jos mies olisi yh, niin never.
Lähtökohtaisesti ei kelpaa. Mutta never say never.