Miten saada L yo-kirjoituksissa?

Ei nyt ainakaan kannata kokeilla opiskelua ja lukemista. Kokeile vaikka roikkua somessa ja räpsiä ihkuja kuvia itsestäsi ja sun frendeistä.

Pelkkä aineen oppimateriaalin (kirjan) osaaminen ei nykyään riitä. Tarvitaan muuta yleistietoa ja erityisesti poikkitieteellistä näkemystä reaaliaineissa. Matematiikassa erittäin hyvä laskurutiini. Jne.

Ei lukion aikana ole lainkaan käyty läpi kirjoituksia, ja kuinka siihen tulisi valmistautua? AV:ltako tämäkin tieto pitää opiskella?

Matikka ja terveystieto. Työtä vaati ainakin itselläni. Matikan kirjat laskin noin kolmeen kertaan läpi kaikista kursseista. Terveystiedosta tein kaikki vanhat Oy kokeet mitkä löysin abitreeneistä, ja luin useamman terveystiedon kirjasarjan läpi, ja kaikki tehtävät tein huolella ja ajatuksella kurssin aikana. Enpä tiedä oliko sen arvoista :)

homma on sulla ehkä vähän hakusessa, jos haet kuumat vinkit av- palstalta. 

Monipuolinen valmistautuminen, ei vain koulukirjojen pänttäys. Kieliin sen kielisten podcastien ja videoiden kuuntelu, lehtien luku jne. Myös sanaston oppimiseen tarkoitetut ohjelmat usein hyviä.

Reaaliaineissa laaja lukeminen ja ajankohtaisten aiheiden seuraaminen auttaa. Erilaisten esseiden ja mielipidekirjoitusten lukeminen opettaa argumentaatiota ja näkemysten esittämistä.

Matikassa auttaa taas vain kova työnteko. Laskurutiinia pitää olla paljon ja nykyään pitää osata hyödyntää myös hyvin niitä matikkaohjelmia joita kirjoituksissa käytetään. Ne antavat paljon apuja monen tehtävän ratkaisemisessa kun tietää mitä niillä voi tehdä.

Äikässä taas tarvitaan sekä kirjoitusrutiinia että erilaisten tekstityyppien tuntemusta. Kannattaa lukea mm. laadukkaita aikakauslehtiä ja seurata ajankohtaista keskustelua paljon. Muutama maailmankirjallisuuden klassikkokin kannattaa lukaista ja sopivan tilaisuuden tullen siteerata niistä joku sopiva kohta.

Terveisin viiden L:n ylioppilas.

Matematiikasta L, mutta kurssien keskiarvo 8 eli satsasin kirjoituksiin kunnolla. Laskin ja laskin sadoittain laskuja muistakin kuin oman lukion käyttämistä kirjoista. Lisäksi opiskelin teoriaa paljon, jotta osaan soveltaa oppimaani soveltaviin tehtäviin. Lainasin kirjastosta kasan tehtäväkirjoja, joista pystyi myös tarkistamaan ratkaisut lopulta. Äidinkielestä ja parista reaalista sain E:t. Myös reaaleihin valmistuin lukemalla eri kirjasarjoja. Filosofiaan luin yliopistotason kirjoja. Pyysin myös opettajalta vinkkejä, mitä kirjoja voisin lukea kurssikirjojen lisäksi.

Riippuu tosi paljon oppiaineesta. Sain äidinkielestä L:n niin, että opiskelin tarkkaan edellisten vuosien kokeita ja luin erilaisia vastauksia, jotka olivat saaneet erilaisia arvosanoja. Opin tällä tavalla ymmärtämään, millaisia vastauksia vaaditaan laudaturiin ja mikä niitä laudaturin vastauksia kaikkia yhdisti. Toki myös kieliopin piti olla virheetön. Olin muuten tuota ennen jo yhdesti saanut äidinkielestä M:n, mutta halusin uusia.

Tällaisesta opiskelusta on myös hyötyä reaaliaineissa. Niissäkin vaikuttaa sisällön lisäksi se tekstin muoto, eli kuinka hyvin osaat asian ilmaista ja jäsentää.

Menestys rakennetaan aikaisempien vuosien aikana, vaikea sitä on yhtäkkiä jostain repäistä.

Lukeminen. Kirjojen lukeminen, ei nettiräpläily. Kirjoja jos lukee yli 50 vuodessa joka vuodessa on jo aika vahvoilla äidinkielessä edellyttäen että ne kirjat ovat oikeita kirjoja eikä mitään heppaista kieltä olevia. Kirjoitustaidot tulevat suoraan luetusta materiaalista (jos ei ole itsestään kirjallisesti lahjakas).

Matematiikka vaatii huimaa laskurutiinia ja järkyttävää määrää toistoa muun matikan päälle. Suomessa matematiikka etenee niin tuskaisen hitaasti peruskoulussa ja hyvin vähän päässälaskua vaaditaan, että taidot tahtovat olla melkein jokaisella liian kehnot lukion alkaessa. Esimerkiksi Aasian maissa ja nykyään myös Englannissa ollaan noin 2 lukuvuotta meitä edellä peruskoulussa. Tiedän, koska olen opettanut omalle lapselleni Englannin matikan kotona koulumatikan lisäksi ja se on niin vaativaa, että siitä tulee loistava peruslaskutaito ihan pelkällä kirjan läpikäymisellä. Esimerkiksi kaksinumeroista lukujen yhteen ja vähennyslasku päässä laskien vaaditaan jo eskari-ikäisiltä.

Muissa aineissa suurin hyöty tulee yleisestä kiinnostuneisuudesta uutisiin ja esim.luonto- ja historiadokumentteihin. Jos vielä on joku esim vanhempi jonka kanssa voi keskustella kaikesta tieteeseen liittyvästä, niin on jo vahvoilla.

Äidinkielestä, suomesta ja enkusta L. Harjoittelin käyttämällä kieliä ahkerasti ja lukemalla paljon. Enkun kohdalla luin "vaikeampia" juttuja kuin mitän koulussä käytiin läpi, esim. jotain Newsweek-tyylisiä lehtiä ja romaaneja.

Kolmesta kielestä ja lyhyestä matikasta L. Kielissä opettelin ainetta varten erilaisia rakenteita ja käytin niitä, ymmärtämiskokeet meni aina muutenki hyvin. Matikassa tein joka alueesta vaikeimmat kirjojen tehtävät.

Äidinkieli, englanti ja psykologia L.

Kahdessa ensimmäisessä vaikutti varmaan eniten harrastuneisuus, olin pienestä pitäen ollut nenä kiinni kirjoissa sekä kirjoitellut omia tarinoita. Yläasteella hurahdin englannin opiskeluun, aloin lukea englanninkielistä kirjallisuutta ym. sekä kiinnittää erityistä huomiota kieleen kuunnellessani musiikkia tai katsellessani leffoja/TV-sarjoja. Mulla oli myös ulkomaalaisia kirjekavereita sekä nettituttuja, joiden kanssa kieltä tuli harjoiteltua. Ennen kirjoituksia kertasin vähän kielioppia, mutta enimmäkseen luotin siihen, että taidot olivat selkärangassa. Koetilanteessa kannattaa pyrkiä rauhoittamaan mielensä ja todella keskittyä siihen, mitä tekee. Ystäväni, joka on oikeasti todella hyvä englannissa, teki kirjoituksissa käsittämättömiä virheitä jännityksen takia. Lopuksi kannattaa ajatuksen kanssa tarkistaa vastauksensa, vaikka pariinkin kertaan.

Psykologia oli lempiaineitani lukiossa ja sain kaikista kursseista arvosanaksi 10. Kirjoituksiin valmistautuessa varmasti auttoi, että olin kertaalleen jo opetellut asiat kunnolla. Siitä huolimatta stressasin kirjoituksia melkoisesti, kun tuntui, että hallittavaa materiaalia oli niin paljon. Pänttäsin pitkään ja hartaasti, tein miellekarttoja, kavereiden kanssa tentattiin toisiamme jne. Koetilanteessa laadin vastauksista ensin miellekartat ja annoin itselleni aikaa täydentää niitä, jos jotain lisää muistui mieleen. Pyrin siihen, etten vain luetellut perustietoja aiheesta, vaan täydensin vastauksiani esimerkeillä. Mietin, missä järjestyksessä asiat olisi loogisinta esittää, ja lopuksi kirjoitin vastaukset puhtaaksi.

Kuusi ällää.

Äidinkieli, ruotsi, enkku, Saksa, ranska ja reaali.

Aikanaan ne kirjoitettiin samana keväänä kaikki.

Jos koko lukioajan seuraa tunneilla ja tekee tehtävät, pärjää hyvin.