Kaksoset eivät ole maininneetkaan äitienpäivää
joten kun kysyivät, että milloin syödään äitienpäiväkakkua, vastasin, että ei sitä syödä kun ei meillä kerran vietetä mitään äitienpäivää. Eilen pyysin että hoitaisivat edes tänä aamuna koiralenkityksen, kun itse hoidan sen noin 360 aamuna. Eivät hoitaneet. Turha lienee mainitakaan, että mitään kahvia olisi keitetty mulle.
Niin, olen epäonnistunut kasvatuksessa. Olen koettanut korostaa, että toisia pitää kohdella kuten itse haluaa tulla kohdelluksi. Olen pyytänyt, että ei tarvitse ostella mitään eikö höösätä, mutta olisi paikallaan antaa äidinkin olla joskus "päivänsankari". Ilmeisesti 17 vuotta olen puhunut kuuroille korville ja saanut aikaiseksi kaksi itsekästä ihmistä.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla, itse muistan aina lasten synttärit jne ja ostan jotain tai annan rahaa. Muutenkin autan heitä todella paljon. No, taas kerran äitienpäivä etten saa mitään, en ymmärrä miksi tämä menee aina näin, paha mieli vaan tälläinen päivä.
Kohtalontoveri <3 Miksi tämä menee näin? Miten empaattisuutta olis voinut vielä enemmän opettaa?
Mulle oli lapsena tosi tärkeää käydä keräämässä äitille kukkia ja askarrella kortti. Onko tämä joku nykyajan ilmiö, vai miten teillä muilla lapset muistaa?
-ap-
Meillä mies leipoi kakun, teki ruoan, osti kortin ja lahjan. Teini nukkui iltapäivään. Teini-ikä on itseriittoisuuden huipentuma.
Itse jouduin teininä äidille leipomaan, koska en halunnut kuunnella sitä paskamyrskyä, joka äitienpäivänä leijui kodissa.
Itse vietän nykyään rentoa versiota omassa kodissa oman perheen kesken.
Omille äideille lähetettiin kortit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla, itse muistan aina lasten synttärit jne ja ostan jotain tai annan rahaa. Muutenkin autan heitä todella paljon. No, taas kerran äitienpäivä etten saa mitään, en ymmärrä miksi tämä menee aina näin, paha mieli vaan tälläinen päivä.
Kohtalontoveri <3 Miksi tämä menee näin? Miten empaattisuutta olis voinut vielä enemmän opettaa?
Mulle oli lapsena tosi tärkeää käydä keräämässä äitille kukkia ja askarrella kortti. Onko tämä joku nykyajan ilmiö, vai miten teillä muilla lapset muistaa?
-ap-
17 v. teininäkin?
No ensi vuonna olet päässyt niistä eroon.
17v. tuntuu olevan tuollainen ikä. Omani oli myös myrskyn merkkinä tänään, kun pyysin apua. Aamulla sanoi hyvää äitienpäivää, siinä se. Mutta muistan myös kuinka itseäni äitienpäivä ärsytti tuon ikäisenä, ehkä aikuistuminen auttaa asiaan.
Sama mulla, itse muistan aina lasten synttärit jne ja ostan jotain tai annan rahaa. Muutenkin autan heitä todella paljon. No, taas kerran äitienpäivä etten saa mitään, en ymmärrä miksi tämä menee aina näin, paha mieli vaan tälläinen päivä.