Ikkunoihin kyttääjät, lopettakaa kotirauhan rikkominen

Aina puhutaan kyttääjistä, jotka kurkkivat ikkunoista ulos, mutta on toinenkin tapa kytätä; säännöllinen tuijottelu ikkunoihin.
Jos ihminen on ulkona, hän on julkisella yleisellä paikalla ja kuka vaan voi hänet nähdä. Se pitää hyväksyä.

Mutta kun on omassa yksityisessä kodissaan, tuntuu ahdistavalta, kun ikkunoista sisään tuijotellaan joka ikinen päivä. Tulee väkisinkin mieleen, aikooko tuo joku murtautua minun kotiin.
Kun se on säännöllistä tuijottelua, sitä ei voi olla huomaamatta ja vaistoamatta.

Pienessä asunnossa on pakko liikkua lähellä ikkunaa ja muutenkin, kun kastelee kukkia, pyyhkii pölyjä, käy parvekkeella ja säätää sälekaihtimia, on silloin kuin olisi näyttämöllä, aina jonkun naama päällistelee ikkunaan päin kesät, talvet. Eräskin aikuinen kiipesi leikkitelineen päälle, että sai nähdä paremmin ikkunoihin, kun olin silittämässä vaatteita. Kerran pyyhin keittiön lampun päältä pölyjä tuolin päällä seisoen, ja keski-ikäinen nainen tuijotti suu auki moista näkyä ulkoapäin.

Hiljattain kyllästyin ja suljin kaikki verhot keskellä päivää, mutta en parvekkeen ovesta ja ovi oli raollaan. Kun menin sulkemaan ovea, pitkä mies seisoi siinä kulmassa, mistä näki parvekkeen oven ja tuijotteli kohtisuoraan. Luulisi, että verhojen sulkeminen olisi selvä vinkki, ettei halua muiden tuijottelua.
Tykkään valosta ja tykkään katsella puita ja pilviä ikkunasta, mutta vieraat ihmiset eivät kiinnosta yhtään. Inhottaa, kun pitää olla verhot kiinni keskellä päivää.

Muutaman henkilön olen nähnyt - eri aikoina - seisovan jalkakäytävällä tuijottamassa kohtisuoraan, herkeämättä, kun olen mennyt sulkemaan parvekkeen ovea. Osoittelivat sormellaan minua.
Eräs nainen seisoi syyspimeällä metsikössä tuijottamassa, kun sisällä oli valot, huomasin vaalean lakin. Sama henkilö tuijotteli naapurini ikkunoita iltapimeässä, seisoi pihalla kun tulin kotiin. Mitä luuli näkevänsä, kun naapurilla oli verhot kiinni ? Yleensäkin asukkaat pitävät täällä verhoja aina kiinni, ei siis taida olla vain minua kohtaan kyttäämistä.

Yksi ikkunaan kyttääjä asui ennen samassa talossa. Jos tulimme vastakkain ala-ovella, kääntyi aina poispäin minusta tai katsoi maata kohti. Ei tervehtinyt. Mutta sitten ulkoapäin tuijotteli ikkunoihin ja oli niin valppaana, että kääntyi salamannopeasti kun säädin sälekaihtimia. Eikö olisi parempi tervehtiä siinä kun vastakkain ovessa tullaan ?

Nämä ikkunoihin kyttääjät ovat kaikenikäisiä ja molempaa sukupuolta. Muutaman kerran he ovat tulleet ulkona kadulla vastaan ja tuijottavat silloinkin pitkään. En tunnistanut heitä heti ulkonäöltä, mutta vasta tuijottelusta päättelin, että taitavat ovat samoja, jotka kyttäävät ikkunoita.
- He tunnistivat minut, mutta minä en heitä, kertoo siis selvästi siitä, kuka kyttää ja ketä. -

En ole julkkis, enkä liiku vähäpukeisena edes kotona. Mikä ihme kiinnostaa ?? Ja tämä on vielä iso kaupunki.

Oletko kokenut vastaavaa ? Mitä teen, kun en halua muuttaa pois ? Laitanko pahvisen poliisihahmon ikkunan eteen ? En halua päivisin olla pimeässä. Mitään kalvoja ei saa laittaa täällä ikkunoihin.